Ryhmäyttäminen

Mikä hyöty, miksi tehdään?  

• Vaikuttaa työrauhaan, auttaa ryhmän hallinnassa.   
• Tutustuminen helpottaa ryhmätöiden tekemistä.   
• Oppiminen helpottuu turvallisessa porukassa.   
• Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja tarvitaan työelämässä.   
• Tunne- ja empatiataidot kehittyvät.   
• Kaikilla opiskelijoilla, kaikilla oppitunneilla on oikeus turvalliseen ryhmään, jossa opiskella. 
• Hyötyjä saadaan aina; olipa kyse viikon, viiden viikon tai kokonaisen lukuvuoden kestävästä ryhmästä 

Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin vaaliminen kuuluu opetussuunnitelmaan ja on tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Ryhmäyttäminen on prosessi, jossa tietoisesti ja ohjatusti tuetaan ja kehitetään ryhmän jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, tuntemista ja luottamusta. Turvallisen ryhmän luomiseen ei riitä yksi tutustumispäivä vaan ryhmän vuorovaikutus vaatii tietoista kehittämistä pitkin lukuvuotta kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla ja lukiokoulutuksen vuositasoilla. On tärkeää muistaa ryhmäytys myös luokan kokoonpanon muuttuessa.  

Arkiryhmäyttäminen on jatkuvaa, tavoitteiden mukaisesti eri tavoin toteutettavaa toimintaa. Ryhmäyttämistä voi toteuttaa esimerkiksi ryhmäjakojen, pari- ja ryhmätyöskentelyn keinoin. On hyvä pohtia, miten ryhmäyttämisen saa kiinnitettyä oppiaineen sisältöön ja oppitunnin kulkuun.  

Pikamorotus

Harjoitus tehdään ilman kosketusta, tervehtimällä. Ryhmän jäsenet muodostavat sisä- ja ulkopiirin. Ensimmäistä paria tervehditään ilman ääntä katsomalla silmiin ja nyökkäämällä hyväksyvästi. Ulkopiiri siirtyy yhden pykälän oikealle, jolloin pari vaihtuu. Seuraavia pareja tervehditään:  

• Sanomalla “Moro!”  

• Kumarretaan  

• Niiataan  

• Tuijotetaan syvälle silmiin  

• Isketään silmää  

• Tervehditään englanniksi: “Hello!”  

Tämän harjoituksen voi muokata hyvin kielten tunnille esimerkiksi keksimällä erilaisia tervehtimistapoja opiskeltavalla kielellä.  

Kuka/mikä minä olen

Opettaja keksii jonkun henkilön/eläimen/asian. Oppilaat koittavat arvata tämän kysymällä opettajalta kysymyksiä, joihin voi vastata joko “kyllä” tai “ei.” Tämä on hauska ja helppo peli, jota voi hyvin muokata eri oppiaineisiinkin. Esimerkiksi historian tunnilla voisi keksiä erilaisia historiallisia henkilöitä, ja biologiassa erilaisia eläimiä, maantiedossa eri maita jne. Oppilaat usein innostuvat arvuuttelemaan ja itsekin keksimään henkilöitä.

Toimii myös kielen tunneilla opiskeltavalla kielellä, ja oppilaat voivat pelata tätä myös pienissä ryhmissä, keskustelemalla vaikka englanniksi.  

Hetki keskusteluille

Sopii tunnin alkuun. Luokka jaetaan pienryhmiin tai keskustelu käydään vieruskaverin kanssa. Opettaja tai ohjaaja antaa aiheen, josta käydään lyhyt keskustelu ennen tunnin aiheeseen menemistä: esimerkiksi viikon alussa jokainen kertoo vuorollaan mitä teki viikonloppuna, viikon lopussa mitä aikoo tehdä viikonloppuna, mitä kuuluu, kerro jotain mitä uskot, että muut eivät sinusta vielä tiedä tai mitä ajatuksia oppitunnin aihe herättää. Aihe voi olla mitä vain ja yleensä mitä hassumpia kysymyksiä sitä helpompi on alussa ”rikkoa jäätä”. Opettaja voi olla myös osa jotain ryhmää. Ensimmäisillä kerroilla keskustelua ei välttämättä synny, mutta kun keskustelulle luo mahdollisuuksia säännöllisesti keskustelusta voi tulla luonteva toimintamalli oppitunnin alkuun tai loppuun.  

Hyvien tekojen päivä/viikko

Tarvikkeet: paperia ja kyniä. Luokassa puhutaan hyvien tekojen merkityksestä hyvän ja toimivan ryhmähengen näkökulmasta. Jokaiselle jaetaan lappu, johon hän kirjaa vähintään yhden hyvän teon, jolla vaikuttaa positiivisesti luokan ryhmähenkeen. Esimerkiksi menen syömään jonkin sellaisen luokkalaisen kanssa, jota en tunne niin hyvin tai moikkaan kaikkia luokkalaisiani aamulla. Laput kerätään yhteiselle kartongille ja päivän tai viikon jälkeen niitä käydään läpi ovatko ne toteutuneet ja millaisia ajatuksia tai huomioita oppilailla on tullut tekojen jälkeen. Miten on vaikuttanut ryhmähenkeen, millaisia vaikutuksia hyvillä teoilla saadaan aikaan myös pienimmillä teoilla? 

Harjoitteita, joita voi käyttää myös S2 oppilaiden kanssa (Hiljainen rivi, Palapeli, Bussipysäkki)

Huomioi!

• Tavoitteena vuorovaikutus, tutustuminen, yhdessä tekeminen, onnistumisen kokemukset.   

• Kuvien ja esimerkkien kautta ohjeiden kertominen.   

• Muistetaan, että katsominenkin on osallistumista.   

• Luodaan ja mahdollistetaan tilanteita, joissa on luontevaa ja helppoa vuorovaikutusta ryhmäläisten kanssa toiminnan kautta. Tuetaan ja kannustetaan toimintaan.   
  
  

Hiljainen rivi

Muodostetaan rivi ilman puhetta aakkosjärjestykseen etunimen mukaan, sukunimen, syntymäkuukauden mukaan, sen mukaan moneltako tänä aamuna on herännyt tai mitä vain ohjaaja keksiikään.  

Palapeli

Kuva, joka on leikattu palasiksi, palat piilotetaan luokkaan ja tehtävänä on etsiä palat ja koota se mahdollisimman nopeasti  

Bussipysäkki

Seisotaan piirissä. Jokainen katsoo alas, kuvitteellista puhelinta käsissään/toisen osallistujan jalkoja tms. Opettaja sanoo ”Bussi tulee”, jolloin osallistujat nostavat katseensa ylös johonkin muuhun osallistujaan. Jos syntyy katsekontakti, osallistujat vaihtavat piirissä paikkaa. Lopuksi mietitään, miltä silmiin katsominen tuntui. Miksi se saattaa olla joskus vaikeaa? Mikä sitä helpottaa?