Liikunnallisen elämäntavan edistäminen
Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lain nojalla 1.8.2026 alkaen. Liikunnallisen elämäntavan säännöksen tavoitteena on:
- edistää lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja perusopetuksen aikana
- tukea ja parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia
- vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja peruskoulujen toimintakulttuurissa ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona.
Liikunnallinen elämäntapa sekä tunne- ja turvataidot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, sillä keho ja mieli toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Liikunta ei ole vain fyysisen kunnon ylläpitämistä, vaan se toimii tehokkaana alustana oman kehon kuuntelulle, tunteiden säätelylle ja rajojen asettamiselle. Lisäksi liikunnalliset pelit ja leikit tukevat ryhmäyttämistä.
Tunnetaidot ja liikunta
Liikunta on luonnollinen keino kohdata, käsitellä ja kanavoida erilaisia tunteita.
Tunteiden purkaminen: Voimakkaat tunteet, kuten kiukku, stressi tai turhautuminen, voivat tuntua kehossa fyysisenä jännityksenä. Fyysinen aktiivisuus (kuten juoksu, nyrkkeily tai tanssi) auttaa purkamaan tätä energiaa turvallisesti.
Itsesäätely: Liikunta opettaa sietämään epämukavuutta (esimerkiksi väsymystä tai pientä ponnistusta). Tämä kehittää henkistä sitkeyttä ja auttaa säätelemään reaktioita myös arjen stressitilanteissa.
Onnistumisen ja pettymyksen kokemukset: Erityisesti ryhmäliikunta ja urheilulajit tarjoavat turvallisen ympäristön harjoitella pettymyksen sietämistä (häviö, epäonnistunut suoritus) ja ilon jakamista muiden kanssa.
Turvataidot ja liikunta
Turvataidoilla tarkoitetaan kykyä suojella itseään, tunnistaa omat rajansa ja kunnioittaa muiden rajoja. Liikunta vahvistaa näitä taitoja konkreettisella tasolla.
Kehotietoisuus: Liikunnallinen elämäntapa parantaa oman kehon tuntemusta. Kun ihminen on sinut kehonsa kanssa, hänen on helpompi tunnistaa, miltä jokin asia tuntuu (esim. tuntuuko jokin harjoitus hyvältä vai aiheuttaako se kipua/turvattomuutta).
Omien rajojen tunnistaminen ja ilmaiseminen: Liikunnassa oppii omia rajojaan, jos jokin harjoitus tuntuu liian vaaralliselta tai omat voimat eivät riitä. Tämä vahvistaa itsemääräämisoikeutta, joka on turvataitojen ydin.
Muiden rajojen kunnioittaminen: Ryhmässä tai parin kanssa liikkuessa (esim. joukkuepelit) on välttämätöntä oppia lukemaan muiden viestejä ja kunnioittamaan heidän fyysisiä ja henkisiä rajojaan.
Kun liikuntaan yhdistetään tunne- ja turvataitojen harjoittelu, luodaan pohja terveelle itsetunnolle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Lähteet:
Aatsinki Amanda, Liikunta nuorten tunnetaitojen tukijana ja tunnekasvatuksen välineenä, Jyväskylän yliopisto 2026, https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_109637
Mieli Ry, Liikunta ja kehon kuunteleminen, https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/liikunta/
Mäkinen Tommi, Kun kasvaa ihmisenä, kasvaa opettajana – Tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkityksellinen oppiminen liikunnanopettajakoulutuksessa, Jyväskylän yliopisto, https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_109194
Opetushallitus, Liikunnallisen elämäntavan edistäminen, https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/liikunnallisen-elamantavan-edistaminen
Opetushallitus, Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-tavoitteisiin-liittyvat-keskeiset-sisaltoalueet-vuosiluokilla-1-2-3
Opetushallitus, Liikunta perusopetuksessa, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/liikunta-perusopetuksessa
Opetushallitus, Tunnetaidot koulussa, https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/tunnetaidot-koulussa
Tervekoululainen, https://tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/liikunnalliset-taidot/