Keskusteleminen 9. lk

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
mielipiteen kertominen
omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T10), äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T4)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen. Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

NÄENNÄINEN VUOROVAIKUTUS
Kesto: 10-15 min

Asetutaan istumaan parin kanssa kasvotusten, ja päätetään, kumpi parista on A ja kumpi B. A aloittaa kertomaan jotain helposti tuotettavaa tarinaa, kuten esim. tarkasti omasta aamustaan tms. B kuuntelee, mutta toimii samalla ryhmänohjaajan ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena on tahallaan häiriköidä A:ta ja korostetaan, että A:n pitää jatkaa kertomustaan tapahtui mitä tahansa. Ryhmänohjaaja voi antaa B:lle ohjeita joko suullisesti tai kirjoittaa taululle, jolloin kertoja ei kuule ohjetta. Sama tehdään myös toisin päin eli B kertoo ja A kuuntelee.

Näitä häiriköiviä toimintoja voivat olla esim:

– A laittaa kädet puuskaan ja tuijottaa B:tä
– A liikehtii levottomasti ja katselee ympärilleen
– A haukottelee
– A näprää kuviteltua kännykkää
– A Nousee seisomaan ja katsoo B:tä ylempää

– B ”skannaa” A:an eli katsoo päästä varpaisiin
– B räplää vaatteitaan
– B nyökyttelee ja toistelee lisäsanoja ”kyllä, joo, ymmärrän” jne.
– B menee lähemmäksi A:ta ja seuraavaksi jopa koskettaa
– B kääntää A:lle selän.

Tärkeä on käydä harjoituksen jälkeen keskustelu, mikä oli häiritsevää, miksi, tapahtuuko tällaista oikeasti elämässä usein, onko itse syyllistynyt näihin jne. Usein keskustelu lasten kanssa menee puhelimen häiritsevään käyttöön, mistä onkin hyvä jatkaa jotenkin jatkotyöskentelemällä.

VÄITTELY
Kesto: 15-30 min

Haasta joku ryhmäsi jäsen väittelyyn tai kasatkaa pienet (3-4 henkeä) väittelyryhmät. Arpokaa, kumpi on väitteen puolella ja kumpi vastaan. Molemmat saavat 10 minuuttia aikaa valmistautua väittelyyn miettimällä perusteluja omalle kannalle. Voitte myös kirjoittaa perusteluja ylös. Itse väittelytilanteessa, muistakaa hyvä vuorovaikutus: katso vastaväittelijää silmiin, kuuntele, älä keskeytä toisen puhetta, puhu toiselle arvostavasti ja pysy rauhallisena. Väittelyn aiheen voitte itse keksiä, tai sitten se voisi olla vaikka joku seuraavista:

Ajokortti pitäisi saada jo 16 vuotiaana
Kaikki oppikirjat pitäisi saada sähköisenä, ja kaupungin kustantaa älylaitteet tätä varten jokaiselle
Kouluruokailuun pitäisi tuoda lisää kasvisruokaa.
Yläkoulussa pitäisi olla enemmän TET-jaksoja ja niiden pitäisi olla pidempiä
Ruotsin kieli pitäisi olla valinnainen kieli.

RYHMÄROOLIT
Kesto: n. 30 min
Tarvikkeet: erilaisia askarteluvälineitä riippuen tehtävästä.

Ohjaaja jakaa ryhmän kolmeen osaan. Kaikki ryhmät saavat saman tehtävän, esimerkiksi askartelutyön. Ryhmillä on erilaiset roolit ja he tekevät tehtävää rooliinsa samastuen. Ohjaaja ei puutu tilanteeseen. Harjoitus päättyy joko työn tullessa valmiiksi tai jos ohjaaja keskeyttää sen. Ensimmäisen ryhmän jäsenet ovat kuuliaisia ja tunnollisia. He haluavat suoriutua tehtävästä mahdollisimman hyvin ja oikein, eivätkä suutu mistään. Toinen ryhmä haluaa myös suoriutua hyvin. He ovat oikeudentuntoisia ja puolustavat oikeuksiaan. Kolmas ryhmä on häirikköjen ryhmä, joka haluaa suoriutua tehtävästä keinoja kaihtamatta.

Tärkeintä on loppuun keskustelu:
– Mitä ajattelitte tästä harjoituksesta?
– Oliko tilanne tuttu oikeassa elämässä?
– Miltä tuntuu olla roolissa?
– Oliko se itselle luonteva?
– Miltä toisten ryhmien toiminta näytti?
– Ärsyttikö?
– Millaisia rooleja tässä ryhmässä ja elämässä yleensä on?
– Miten roolit vaikuttavat omaan ja toisten toimintaan?

Ryhmien rooleja voidaan halutessa muuttaa seuraavassa tehtävässä tai siirtää yksi osallistuja kustakin ryhmästä toiseen.

TYÖHAASTATTELU
Kesto: 20 min

Toimitaan pareittain. Päätetään ensin kuvitteellinen työpaikka ja positio, mitä haetaan. Toinen toimii haastattelijana, toinen työnhakijana. Keksitään ensin yksin perustiedot:

Nimi, ikä ja asuinpaikkakunta
Koulutustausta
Omat vahvuudet hakijana
Miksi haluaisi kyseisen työpaikan
Mitä haluaisi kysyä työnantajalta

Tämän jälkeen käydään kuvitteellinen haastattelu. Muistutetaan osallistua tervehtimisen taidoista, silmiin katsomisesta, toisen puheenvuoron kuuntelemisesta jne. Vaihdetaan osia ja kokeillaan myös toisin päin. Ihan lopuksi käydään koko ryhmän yhteinen keskustelu, mille tuntui, mikä vaikeaa, mitä kehittäisi omissa taidoissaan ja millaisia vinkkejä antaisi toisille. Kuinka moni palkkaisi haastateltavansa?

LÄHTEET:

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Nuorten akatemia, harjoituspankki: https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/03/HARJOITUSPANKKI.pdf