Keskusteleminen 6. lk

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. Värinauttien sivuilta:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
mielipiteen kertominen
omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T11), suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T7, T8, T9), ympäristöoppi (T10, T14), kuvataide (T2), Yhteiskuntaoppi (T7)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen.

Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

VÄITTELY
Kesto: 20-30 min

Haasta joku ryhmäsi jäsen väittelyyn tai kasatkaa pienet (3-4 henkeä) väittelyryhmät. Arpokaa, kumpi on väitteen puolella ja kumpi vastaan. Molemmat saavat 10 minuuttia aikaa valmistautua väittelyyn miettimällä perusteluja omalle kannalle. Voitte myös kirjoittaa perusteluja ylös. Itse väittelytilanteessa, muistakaa hyvä vuorovaikutus: katso vastaväittelijää silmiin, kuuntele, älä keskeytä toisen puhetta, puhu toiselle arvostavasti ja pysy rauhallisena. Väittelyn aiheen voitte itse keksiä, tai sitten se voisi olla vaikka joku seuraavista:

Karkkipäivän sijasta lapsen pitäisi itse saada päättää milloin syö herkkuja.

Oppilaiden pitäisi enemmän itse saada päättää koulunkäynnin aikataulu ja lukujärjestys.

Lasten harrastusten pitäisi olla ilmaisia.

Myös alakoulussa pitäisi kaikilla olla kotitaloutta oppiaineena.

Lasten pitäisi saada päättää, mitä perheessä syödään lounaaksi.

Ruutuaikaa pitäisi lisätä ja itse päättää, miten sen käyttää

TERVEHTIMISTILANTEET
Kesto: 10 min

Työskennellään pareittain. Improvisoidaan ryhmänohjaajan antaman tilanteen mukaan lyhyt kohtaus erilaisista tervehtimisistä.

Tavataan vanha ystävä kadulla pitkästä aikaa
Asiakas menee kauppaan ostamaan uusia sukkia ja pyytää myyjän apua
Kaverit tapaavat toisensa jalkapalloharjoituksissa
Sukulainen onnittelee 100-vuotiasta vanhusta
Asiakas menee pankkiin pyytämään lainaa pankinjohtajalta, eivätkä he tunne ennestään toisiaan
Puhelinmyyjä soittaa ja tarjoaa uutta lehteä
Kaksi pikkulasta kohtaa hiekkalaatikolla
Sinä tapaat Suomen tasavallan presidentin

Harjoituksen jälkeen keskustellaan, miten tilanteeseen vaikuttaa, jos toinen on tuttu tai ihan vieras. Miten kohtaaminen eri tilanteissa näkyy myös kehossa, ei vain puheessa. Miten ikä, sukupuoli ja tilanne vaikuttaa kohtaamiseen.

KUUMA TUOLI
Kesto: 15 min

Tilaan asetetaan yksi tyhjä tuoli, joka nimetään “kuumaksi tuoliksi”. Asetutaan katsomo-lava –asetelmaan. Tuoliin istuu henkilö aina jossain roolissa. Kuumaan tuoliin voidaan kutsua esim. kerrotusta sadusta tai tarinasta joku henkilö, oppikirjan kappaleesta, puheeksi nousseesta asiasta; oikeastaan mistä vaan. Henkilö ei kuitenkaan saa olla kukaan todellinen ihminen, ellei yhteisesti ole sovittu, että se voi olla joku julkisuuden henkilö, jota matkitaan. Yleensä käytetään roolimerkkiä, varsinkin lasten kanssa, jotta erotetaan rooli todellisesta minästä.

Muut haastattelevat henkilöä, joka vastailee siis roolissa. Jos henkilöstä ei ole mitään tietoa ennakkoon, on tuolissa roolissa olo helpompaa, koska kaiken voi keksiä itse. Jos taas kyseessä on jo ennestään tunnettu tai osittain tunnettu henkilö (esim. Aku Ankka), täytyy roolin ottajan yrittää vastailla oman tietämyksensä pohjalta. Ristikkäisen tai ns. väärät tiedot ovat kuitenkin tietenkin sallittuja.

Lasten kanssa harjoitusta tehdessä kannattaa vielä tarkentaa, että roolihenkilö kuvitellaan tuoliin sellaisena kuin hän on, eikä esim. voi kommentoida ”Miksi sinulla on naisen vaatteet vaikka olet mies?” -tyyppisesti. Mielikuvitus kehiin! Tämän harjoituksen avulla voi käsitellä vaikeitakin aiheita, kuten kutsua tarinasta kiusaaja (vaikkapa Monni Pekka Töpöhäntä –tarinoista), ja kysyä tunteista.

Aluksi työtavan opettelussa helposti voi käydä niin, että lähdetään tekemään sketsihahmoja ja se sopiikin hyvin improvisaation tavoitteisiin, mutta kunhan työtapa on tuttu ja käsitellään vakavampia aiheita, kannattaa ryhmää muistuttaa, ettei kyseessä ole hauskuuttamisen harjoitus.

LUOKKAJUHLAN JÄRJESTÄMINEN
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, kartonki valmiin suunnitelman esittämiseksi toisille

Jaetaan ryhmä noin neljän hengen pienryhmiin. Ryhmien tehtävänä on suunnitella luokkajuhlat, joista tehdään muille esiteltävä versio kartongille. Tavoitteena on harjoitella neuvottelua, ryhmärooleja, mielipiteen kertomista ja kuuntelemista. Esille voidaan laittaa seuraavia apukysymyksiä:

Millainen juhla järjestetään, mikä on teema?
Keitä juhliin kutsutaan/osallistuu?
Milloin juhlat ovat?
Millaista ohjelmaa juhlissa on?
Millaista tarjoilua juhlassa on?
Miten tarjoilu järjestetään?
Miten juhlat kustannetaan?
Soitetaanko juhlissa musiikkia? Kuka toimii DJ:nä?
Miten juhliin kutsutaan?

Esittelyjen jälkeen pohditaan yhdessä, minkä ryhmän juhlat olisi mahdollista järjestää ja tehdäänkö näin oikeasti. Jos päädytään useampaan vaihtoehtoon, äänestetään suosituin.

LÄHTEET:

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.