Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

Opiskeluhuoltoryhmä toimii jokaisessa koulussa. Se on koulun hyvinvointityön keskeinen toimija. Ryhmä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden koordinoinnista; suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä toiminnasta yhdessä koulun ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.  

Opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään asioita vain yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista, opiskeluympäristöstä ja kouluyhteisöstä voidaan keskustella esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden tai osallisuuden näkökulmista. Yksittäisen oppilaan tai opiskelijan opiskeluhuoltoasian käsittely yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ei ole lain mukaan sallittua. 

Opiskeluhuoltoryhmässä on mukana rehtori, opettajia, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, lääkäri, oppilas-, opiskelija- ja huoltajaedustus. Ryhmässä voi olla mukana myös muita koulussa työskenteleviä ammattilaisia, esimerkiksi koulunuorisotyöntekijä, koulunkäynninohjaaja, esiopetuksen edustaja. Vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmän kokoontumiseen voidaan kutsua tarvittaessa muita asiantuntijoita ja koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Opiskeluhuollon lainmukaisesta toteuttamisesta vastaa rehtori ja yleensä rehtori johtaa koulunsa opiskeluhuoltoryhmää.  

Opiskeluhuoltoryhmä huolehtii siitä, että oppilaat, opiskelijat, huoltajat, koulun henkilöstö ja ulkopuoliset yhteistyötahot tietävät, mitä opiskeluhuoltotyö tarkoittaa ja mitä opiskeluhuollon toimia koulussa tapahtuu. On tärkeää avata myös opiskeluhuoltoryhmän ja kaikkien koulun toimijoiden roolit tässä työssä. 

Opiskeluhuoltoryhmän jäsenet ovat aktiivisesti mukana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön palavereissa, työn suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Rakennetaan ryhmän toiminnasta merkityksellinen ja oman koulun arkea palveleva. Varataan lukuvuoden alkuun riittävästi aikaa keskustelulle niin, että toiminnan merkitys, työn tärkeys, sisällöt ja tavoitteet ja jokaisen toimijan rooli on selkeä hänelle itselle ja muille. Vältetään kokoustamista kokoustamisen vuoksi. Varataan riittävästi aikaa myös lukuvuoden loppuun ajoittuvalle arvioinnille, työn kehittämiselle ja kiitokselle yhteisestä työstä. 

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän oppilas-, opiskelija- ja huoltajajäsenet ovat mukana yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä, etenkin ryhmän kokoontuessa. Jäsenet tietävät missä ja miksi ovat mukana, mihin asioihin ja millä tavoin he voivat vaikuttaa sekä mihin ja millä tavoin heidän odotettaan vaikuttavan. Heidän mielipiteet ja toiveet otetaan aidosti huomioon ja tämä vaikuttamistyö näkyy konkretiana. Hyödynnetään koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa oppilas-, opiskelija- ja huoltajajäsenten kanssa tehtävässä työssä synkronoimalla toimijoiden vuosikellot yhteen, mikä helpottaa asioiden ennakointia. Toimitetaan kokousten asialistat, käsiteltävät teemat ajoissa tietoon oppilaille, opiskelijoille ja huoltajille, että he ehtivät valmistella asiaa omissa ryhmissään. 

Akuutteihin ilmiöihin ja tilanteisiin reagoiminen. Osa opiskeluhuollon tehtävistä ajoittuu tiettyyn kohtaan lukuvuotta ja toistuu säännöllisesti, kun taas osa tehtävistä on ennakoimattomia vaatien nopeaa reagointia ja opiskeluhuoltoryhmän koolle kutsumista. Akuuteissa tilanteissa on tärkeää arvioida, onko kyseessä kriisityöryhmän vai opiskeluhuoltoryhmän asia. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa huolta herättävien ajankohtaisten, akuuttien ilmiöiden käsittelystä ja tarvittavien interventioiden suunnittelusta. Käsiteltävän asian ensiarviointiin voidaan kutsua vain koulun sisäiset toimijat (opetushenkilöstön edustajat, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja). Kokous toteutetaan niillä osallistujin, ketkä pääsevät mukaan. Hyödynnetään oman ryhmän osaamista, yhteistä keskustelua ja ideointia toimenpiteiden suunnittelussa. Keskustelun pohjalta kutsutaan työhön mukaan tarvittavia muita tahoja. Ryhmä koordinoi ilmiöön puuttumisen, työnjaon ja seurannan. 

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän ilmiöpohjainen konsultaatio, jolloin opiskeluhuoltoryhmä jalkautuu henkilöstökokouksiin. Kokouksissa käsitellään etukäteen mietittyjä yleisen tason ilmiöitä (esim. vapetus, työrauhaongelmat), joihin annetaan konsultaatiota. Tarvittaessa mukaan voidaan pyytää koulun ulkopuolisia toimijoita. Jalkautuminen järjestetään tarpeen mukaan tai ennalta sovitusti esimerkiksi kerran lukuvuodessa. 

Kahden koulun/oppilaitoksen yhteinen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmätyö. Yhteinen yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien palaveri 1–2 kertaa vuodessa. Ideoiden jakoa, kehittämistä, yhteisen toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Valtava synergiaetu!