9. luokka

Kohtaaminen 9.lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin. 

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.  

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun. 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri. 

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Katsominen toista silmiin 
  • Katsottavana oleminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2), uskonto (T10) 

SINÄ, MIELIRUOKA & LEMPIVÄRI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan piiriin. Tehdään ensin ”ystäväketju” siten, että kukin valitsee vuorollaan piiristä jonkun toisen sanomalla ”sinä” ja katsoen häntä silmiin. Viimeinen ottaa ystäväkseen aloittajan. Muodostunut ketju toistetaan pari kertaa, että kaikki muistavat keneltä oma viesti tuli ja kuka on seuraava ystävä.

Leikki kehittyy siten, että otetaan useampia sanaketjuja ja joka kerta ystävä, eli kenelle viesti annetaan, vaihtuu. Toisessa ketjussa kerrotaan ystävälle (siis eri henkilö kuin sinä-ketjussa) oma mieliruoka ja kolmannessa lempiväri. Pian piirissä kulkee kolme eri ketjua yhtä aikaa.

Tärkeää on muistaa, että on viestin lähettäjän vastuulla seurata eli saada katsekontakti, että ystävä saa viestin. Pitää siis vaikka odottaa hetki, jos hänelle on muualta toinen ketju tulossa tai toistaa sana useampaan kertaan. 

MÄ NÄÄN SUT 
Kesto: 5 min 

Kuljetaan vapaasti tilassa. Kun katse kohtaa jonkun kanssa, kävellään sopivalta tuntuvalle etäisyydelle hänen kanssaan ja kohdataan hänet katsekontakti koko kohtaamisen ajan säilyttäen. Kohtaamisen aikana ei ole kiire mihinkään ja siinä on vain yksi tehtävä eli aidosti nähdä toinen ihminen. Kun tuntuu siltä, että näkee parinsa (miten ikinä sen haluaa tulkita) sanotaan hänelle sanat ”Mä nään sut”. Kun molemmat ovat nähneet ja tulleet nähdyksi voidaan kontakti hyvältä tuntuvana hetkenä purkaa ja kumpikin jatkaa kävelemistä tilassa. Tilassa kävelemistä ja kohtaamisia jatketaan, kunnes ohjaaja pysäyttää harjoituksen. 

ERILAISET KATSEET 
Kesto: 10 min 

Toimitaan pareittain. Tavoitteena on tutkia, miten erilaiset tavat katsoa toista vaikuttavat vuorovaikutukseen. Asetutaan seisomaan vastakkain sopivalle etäisyydelle toisesta (esim. Käsivarren mitan päähän). Ohjaaja lukee kohdat yksi kerrallaan ja antaa katsomiselle aikaa. Jokaisen kohdan jälkeen kysytään, mitä katse voisi viestittää ja miltä se tuntuu. 

1. Katso silmät normaalisti avoinna ja hymyile parille => hyväksyvä ja/tai rehellinen katse 
2. Avaa silmät isommaksi ja tuijota paria => dominoiva, vaativa tai hyökkäävä katse 
3. Pidä silmät normaalisti auki, mutta kurtista kulmia => vihainen katse 
4. Pidä edelleen silmät normaalisti auki, mutta nosta nyt kulmat mahdollisimman ylös => hämmästynyt katse 
5. Siristele silmiä ts. Laita silmät viiruiksi => epäilevä katse 
6. Laske nyt luomia alemmaksi ts. Puoliksi suljetut silmät => väsynyt tai kyllästynyt katse 
7. Vilkuile toista nopeasti ja käännä pian katse pois => välttelevä, epäluotettava katse 
8. Kohota leukaa ylös ja katso “nenän vartta pitkin” => arvioiva ja arvosteleva tai ylimielinen katse 
9. Palaa takaisin ensimmäiseen eli katso paria silmät avoinna ja hymyile 

Keskustellaan miltä harjoituksen tekeminen tuntui, sekä myös tilannesidonnaisuudesta että ihmisten välisten suhteiden (tuttuuden) vaikutuksista. 

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero 
  • Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla 
  • Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen 
  • Opitaan odottamaan vuoroa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2), uskonto (T10), kotitalous (T6)

PALLO YSTÄVÄLLE 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: tennispalloja tai muita pieniä palloja 

Toimitaan piirissä. Ryhmän ohjaaja vierittää tennispallon jollekin ryhmästä huutaen ensin tämän nimen. Peli jatkuu näin muutamien vieritysten ajan. Hetken kuluttua peliin lisätään palloja yksi kerrallaan. Samalle henkilölle voi lähettää kuitenkin vain yhden pallon kerrallaan.  

NAUHURI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan pareittain istumaan kasvotusten. Toinen alkaa kertoa tarinaa noin minuutin ajan. Tarina voi olla keksitty tai ihan vaan kertomista vaikka omasta aamusta tai viikonlopusta tai lomasta. Minuutin jälkeen ryhmän ohjaaja keskeyttää. Kuuntelevan parin pitää toistaa kuultu tarina mahdollisimman hyvin ja käyttää sinä-muotoa. Vaihdetaan rooleja. 

SANA KERRALLAAN -TARINA 
Kesto: 10 min 

Istutaan piirissä, ja lähdetään keksimään tarinaa ja draamankaarellista juonta. Aluksi voidaan päättää vaikka tapahtumapaikka ja –aika yhdessä. Jokainen osallistuja saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan.  

KUVAKORTIT  
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: kuvakortteja esim. Ateneumin taidepakka tai Minna Kattelus Kipinä kortit tai mitkä tahansa kuvakortit 

Toimitaan pareittain. Parille jaetaan kortti, jota toinen ei näe. Toinen on siis kertoja ja toinen kuuntelija. Kuuntelija laittaa silmät kiinni, ja kertoja kuvailee, mitä kuvassa näkee (kuvailee tarkasti yksityiskohtia, värejä, muotoja yms.). Seuraavassa vaiheessa kuvailija kuvittelee itse olevansa kuvassa ja käyttää mielikuvituksen avulla muita aisteja esim. Mitä haistaisi? Mitä kuulisi? Ja mitä tapahtuisi seuraavaksi, jos kuva lähtisi “elämään”. Lopuksi pari aukaisee silmät ja yhdessä katsotaan kuvaa ja keskustellaan,  millainen mielikuva on verrattuna todellisuuteen jne. 

KESKUSTELEMINEN

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.  

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7 

  • Keskustelutaitojen harjoitteleminen 
  • mielipiteen kertominen 
  • omista ajatuksista kertominen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T10), suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T4)

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen. Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua. 

NÄENNÄINEN VUOROVAIKUTUS 
Kesto: 10-15 min 

Asetutaan istumaan parin kanssa kasvotusten, ja päätetään, kumpi parista on A ja kumpi B. A aloittaa kertomaan jotain helposti tuotettavaa tarinaa, kuten esim. tarkasti omasta aamustaan tms. B kuuntelee, mutta toimii samalla ryhmänohjaajan ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena on tahallaan häiriköidä A:ta ja korostetaan, että A:n pitää jatkaa kertomustaan tapahtui mitä tahansa. Ryhmänohjaaja voi antaa B:lle ohjeita joko suullisesti tai kirjoittaa taululle, jolloin kertoja ei kuule ohjetta. Sama tehdään myös toisin päin eli B kertoo ja A kuuntelee.  

Näitä häiriköiviä toimintoja voivat olla esim:
  
– A laittaa kädet puuskaan ja tuijottaa B:tä
– A liikehtii levottomasti ja katselee ympärilleen
– A haukottelee
– A näprää kuviteltua kännykkää
– A Nousee seisomaan ja katsoo B:tä ylempää

  
– B ”skannaa” A:an eli katsoo päästä varpaisiin
– B räplää vaatteitaan
– B nyökyttelee ja toistelee lisäsanoja ”kyllä, joo, ymmärrän” jne.
– B menee lähemmäksi A:ta ja seuraavaksi jopa koskettaa
– B kääntää A:lle selän.  

Tärkeä on käydä harjoituksen jälkeen keskustelu, mikä oli häiritsevää, miksi, tapahtuuko tällaista oikeasti elämässä usein, onko itse syyllistynyt näihin jne. Usein keskustelu lasten kanssa menee puhelimen häiritsevään käyttöön, mistä onkin hyvä jatkaa jotenkin jatkotyöskentelemällä. 

VÄITTELY 
Kesto: 15-30 min 

Haasta joku ryhmäsi jäsen väittelyyn tai kasatkaa pienet (3-4 henkeä) väittelyryhmät. Arpokaa, kumpi on väitteen puolella ja kumpi vastaan. Molemmat saavat 10 minuuttia aikaa valmistautua väittelyyn miettimällä perusteluja omalle kannalle. Voitte myös kirjoittaa perusteluja ylös. Itse väittelytilanteessa, muistakaa hyvä vuorovaikutus: katso vastaväittelijää silmiin, kuuntele, älä keskeytä toisen puhetta, puhu toiselle arvostavasti ja pysy rauhallisena. Väittelyn aiheen voitte itse keksiä, tai sitten se voisi olla vaikka joku seuraavista:  

  • Ajokortti pitäisi saada jo 16 vuotiaana 
  • Kaikki oppikirjat pitäisi saada sähköisenä, ja kaupungin kustantaa älylaitteet tätä varten jokaiselle 
  • Kouluruokailuun pitäisi tuoda lisää kasvisruokaa. 
  • Yläkoulussa pitäisi olla enemmän TET-jaksoja ja niiden pitäisi olla pidempiä 
  • Ruotsin kieli pitäisi olla valinnainen kieli. 

RYHMÄROOLIT 
Kesto: n. 30 min 
Tarvikkeet: erilaisia askarteluvälineitä riippuen tehtävästä. 

Ohjaaja jakaa ryhmän kolmeen osaan. Kaikki ryhmät saavat saman tehtävän, esimerkiksi askartelutyön. Ryhmillä on erilaiset roolit ja he tekevät tehtävää rooliinsa samastuen. Ohjaaja ei puutu tilanteeseen. Harjoitus päättyy joko työn tullessa valmiiksi tai jos ohjaaja keskeyttää sen. Ensimmäisen ryhmän jäsenet ovat kuuliaisia ja tunnollisia. He haluavat suoriutua tehtävästä mahdollisimman hyvin ja oikein, eivätkä suutu mistään. Toinen ryhmä haluaa myös suoriutua hyvin. He ovat oikeudentuntoisia ja puolustavat oikeuksiaan. Kolmas ryhmä on häirikköjen ryhmä, joka haluaa suoriutua tehtävästä keinoja kaihtamatta.  

Tärkeintä on loppuun keskustelu: 
– Mitä ajattelitte tästä harjoituksesta?  
– Oliko tilanne tuttu oikeassa elämässä?  
– Miltä tuntuu olla roolissa?  
– Oliko se itselle luonteva?  
– Miltä toisten ryhmien toiminta näytti?  
– Ärsyttikö?  
– Millaisia rooleja tässä ryhmässä ja elämässä yleensä on?  
– Miten roolit vaikuttavat omaan ja toisten toimintaan?  
 
Ryhmien rooleja voidaan halutessa muuttaa seuraavassa tehtävässä tai siirtää yksi osallistuja kustakin ryhmästä toiseen. 

TYÖHAASTATTELU 
Kesto: 20 min 

Toimitaan pareittain. Päätetään ensin kuvitteellinen työpaikka ja positio, mitä haetaan. Toinen toimii haastattelijana, toinen työnhakijana. Keksitään ensin yksin perustiedot: 

  • Nimi, ikä ja asuinpaikkakunta 
  • Koulutustausta 
  • Omat vahvuudet hakijana 
  • Miksi haluaisi kyseisen työpaikan 
  • Mitä haluaisi kysyä työnantajalta 

Tämän jälkeen käydään kuvitteellinen haastattelu. Muistutetaan osallistua tervehtimisen taidoista, silmiin katsomisesta, toisen puheenvuoron kuuntelemisesta jne. Vaihdetaan osia ja kokeillaan myös toisin päin. Ihan lopuksi käydään koko ryhmän yhteinen keskustelu, mille tuntui, mikä vaikeaa, mitä kehittäisi omissa taidoissaan ja millaisia vinkkejä antaisi toisille. Kuinka moni palkkaisi haastateltavansa?

LÄHTEET: 

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Draamanörtti: https://draama.blog/2020/10/01/yhteys-ja-kontaktiharjoitteet/ 

Kataja, J., Jaakkola T. & Liukkonen J. 2011. Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus. 

Nuorten akatemia, harjoituspankki: https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/03/HARJOITUSPANKKI.pdf