8. luokka

Ryhmäyttäminen 8. lk

Ryhmäyttäminen on pitkä prosessi, jonka tavoitteena on ryhmän jäsenten keskinäinen tutustuminen, vuorovaikutuksen oppiminen, luottamuksen syntyminen, oman paikan löytäminen ryhmässä sekä viihtyminen yhdessä. Se vastaa ihmisen moniin tarpeisiin, koska tutustuessaan uusiin ihmisiin ja kohdatessaan toisia ryhmän jäseniä, tulee jokainen kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäytyminen vie aikaa, koska se vaatii luottamuksellisen ilmapiirin. Luottamuksellinen ilmapiiri tekee ryhmän toiminnasta luontevaa ja sujuvaa. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä synnyttää kannustavan oppimisympäristön, mikä edistää jokaisen yksilön oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Ryhmäyttämisen keinona tässä materiaalissa toimii yhteinen leikki sekä muut toiminnalliset menetelmät. Ryhmäyttävien leikkien tarkoituksena on virittää ryhmä toimimaan yhdessä yhteisen kivan tekemisen avulla. Kaikilla on tarve tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää, ja yhteinen leikki on mitä parhain keino sen tunteen saavuttamiseksi.  

Monet tämän materiaalin harjoitteet toimivat myös tutustumisleikkeinä uuden ryhmän kanssa. Ryhmäyttäminen ei kuitenkaan ole vain uuden ryhmän tutustumista varten tai kouluvuoden aloitukseen, vaan tärkeää kaikissa ryhmän muotoutumisen vaiheissa. Ryhmän kehitysvaiheet ovat muodostumisvaihe, kuohuntavaihe, yhdenmukaisuuden vaihe, toimivan työskentelyn vaihe ja lopetusvaihe (Tucmanin 1965 teoriasta suomennettuna esim. Jääskeläinen 2022). Kaikki ryhmät käyvät läpi nämä vaiheet ja niistä eteenpäin pääseminen on tärkeää ja sen eteen tarvitaan myös työskentelyä. Huomioon kannattaa ottaa se, että ryhmä ryhmäytyy yhteisissä hetkissä joka tapauksessa, mutta suunta on ryhmänohjaajan vaikutettavissa, meneekö ryhmä negatiiviseen vai positiiviseen suuntaan. 

Vaikka tässä materiaalipaketissa ryhmäyttämis -otsikon alle on koottu vuosiluokittain tietyt harjoitukset ja leikit, kaikki materiaalipankin harjoitukset vahvistavat ryhmän toimintaa ja luovat positiivista ryhmäyttävää vaikutusta. 

Ryhmätuokion aloittamiseen kannattaa valita helppo lämmittelyleikki, joka voi hyvin olla ennestään tuttu, josta kaikki saavat onnistumisen kokemuksen. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Heittäytyminen leikin maailmaan, uskaltaminen ja improvisaatio.  
  • Tutustuminen omaan ryhmään 
  • Tunne kuulumisesta ryhmän jäseneksi 
  • Vuorovaikutustaitojen harjoittelu 
  • Luottamuksellisen ilmapiirin synnyttäminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), uskonto (T10), terveystieto (T2, T4), liikunta (T8), kotitalous (T8, T9), oppilaanohjaus (T7) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

NIMILEIKIT

MIC MÄC 
Kesto: 10 min 

Seistään tai istutaan piirissä, piirin keskellä yksi leikkijöistä. Keskellä olija osoittaa yhtä piirin kehällä olevista leikkijöistä ja sanoo joko “mic” tai “mäc”. Mic-sanalla osoitetun pitää sanoa mahdollisimman nopeasti itseään vasemmalla puolella olevan ryhmäläisen nimi tai mäc-sanalla oikealla puolella olevan. Jos sanoo väärän nimen, pääsee “iloisesti mokaten” keskelle osoittajaksi. Jos keskellä olija sanoo “mic mäc”, kaikkien leikkijöiden pitää vaihtaa paikkaa ja keskellä olija saa “varastaa” jonkun paikan (uusi osoittaja keskelle). 

NIMIRYTMI 
Kesto: 10 min 

Seisotaan piirissä ja tehdään yhteisessä rytmissä taputusta kädet yhteen ja kädet polviin. Leikin johtaja aloittaa sopivan rytmin löydyttyä sanomaan ensin oman nimensä (kädet yhteen) ja heti perään jonkun toisen ryhmäläisen nimen (kädet jalkoihin). Nimen omistajan pitäisi heti seuraavasta yhteentaputuksesta sanoa uudelleen oma nimensä ja heti perään taas jonkun muun ryhmäläisen nimi taputtaessa polviin. Mokille yhteiset aplodit ja aloittaminen alusta. 

TUTUSTUMISLEIKIT

KAHVI VAI TEE? 
Kesto: 5-10 min 

Osallistujat seisovat tilassa vapaasti. Ohjaaja piirtää keskelle lattiaa rajan ja osoittaa: ”Tämä puoli on tee, tämä puoli on kahvi. Kumman valitset?” Kahvinjuojat siirtyvät omalle puolelleen ja teenjuojat omalleen. Sen jälkeen jatketaan huutelemalla uusia vaihtoehtopareja osoittaen aina, kumpi puoli on kumpi, esim. kissa/koira, yö/päivä, komedia/kauhu, musiikki/tanssi, aurinkomatka/syvänmerensukellus. Osallistujat voivat myös huudella itse keksimiään sanapareja. Jompikumpi täytyy aina valita, puoliväliin ei voi jäädä. Voidaan myös sopia, ettei tarkenneta, missä mielessä sanoja ajatellaan, jolloin jokainen saa päättää sen mielessään. Sanaparien ei tarvitse olla samasta kategoriasta, ja mitä lennokkaampia kysymyksiä, sitä hauskempaa: kuulento vai aamupuuro? Sininen vai jalkapallo? Pyrstö vai siivet? 

TULLAAN TUTUKSI – PIKADEITIT 
Kesto: 10-15 min 

Tuolit asetetaan tilaan riviksi ja aina jokaisen kohdalle toinen tuoli vastapäätä. Ryhmän ohjaaja jakaa ryhmän puoliksi. Toinen puoli istuu tuoleihin toiselle riville ja toinen vastakkaiselle. Parit kysyvät toisiltaan alla olevia kysymyksiä. Ryhmän ohjaaja kirjoittaa kysymykset taululle. Paria vaihdetaan parin minuutin välein siten, että jokainen oppilas on ehtinyt keskustella vähintään 4-5 luokkakaverin kanssa. Kysymykset voivat olla esim: 

  • Mikä on koko nimesi?  
  • Jos olisit puu, niin mikä puu olisit? Miksi?  
  • Mikä esine sinulle tulee mieleen sanoista ”hyvä ystävä”?  
  • Jos voisit harrastaa mitä tahansa, mitä harrastaisit?  
  • Millä tavalla liikut mieluiten paikasta toiseen?  
  • Kerro pelottavin satuhahmo minkä tiedät.  

YKSI HENGITYS 
Kesto: 10 min 

Seisotaan piirissä. Yksi vuorollaan vetää keuhkot täyteen ilmaa ja kertoo itsestään (mistä tykkää, ketä perheeseen kuuluu jne.) niin kauan kuin pystyy puhumaan ilman, että pitää vetää lisää happea eli yhden ulospuhalluksen aikana. Ryhmän ohjaaja voi alustaa tehtävää pyytämällä ryhmäläisiä miettimään etukäteen ainakin kolme asiaa ja näyttämällä ensiksi mallia. 

RYHMÄYTTÄMISLEIKIT

KOLME KYYKYSSÄ 
Kesto: 10 min 

Seistään piirissä. Kolme ryhmän jäsenistä menee kyykkyyn. Vuoroja tai aikaa sopimatta kuka tahansa saa mennä kyykkyyn, jolloin toisen kyykyssä olijan on noustava ylös. Kyykyssä saa siis olla vain kolme ryhmäläistä kerrallaan.  

AAKKOSET 
Kesto: 10 min 

Ollaan piirissä istuen tai seisten. Leikin johtaja aloittaa A-kirjaimesta sanomalla jonkin A:lla alkavan sanan. Mahdollisimman nopeasti seuraava jatkaa A-sanoja ja viesti kiertää niin kauan kunnes joku ei enää keksi uutta A-sanaa. Annetaan aplodit “mokalle” ja siirrytään seuraavaan kirjaimeen. 

1-2-3  
Kesto: 10 min 

Luetellaan pareittain vuorotellen lukuja yksi-kaksi-kolme aina aloittaen kolmosen jälkeen uudelleen ykkösestä. Yritetään päästä sujuvaan ja nopeaan rytmiin ja mokalle saa nauraa yhdessä. Seuraavassa vaiheessa numero kaksi korvataan jollain liikkeellä esim. taputus, hyppy ilmaan jne. Eli luetellaan 1-taputus (ei siis sanota numeroa kaksi)-kolme. Kolmannessa vaiheessa korvataan numero kolme jollain muulla sanalla tai äännähdyksellä esim. vihellys, sana pöö jne. Eli yksi-taputus-pöö. Tämän voi tehdä myös ruletti-asetelmassa (sisäpiiri-ulkopiiri), jolloin pari koko ajan vaihtuu. 

MITÄ SÄ TEET? / VALEHTELIJA 
Kesto: 10-15 min 

Yksi ryhmästä menee piirin keskelle ja alkaa miimisen tekemisen esim. harjaa hampaitaan. Toinen tulee mukaan ja kysyy ”Mitä sä teet?”. Tekijän on vastattava jollain muulla verbillä (uudella toiminnolla) kuin mitä juuri on tekemässä esim: ”ulkoilutan koiraa!” Ensimmäinen lähtee pois ja toinen alkaa ulkoiluttaa koiraa, kunnes taas tulee joku kysymään jne. Jos tekijä vastaa saman kun mitä on tekemässä, antavat piiriläiset hurjat aplodit ja keskellä olija tuulettaa.  

Variaatio tästä on ”Valehtelija”. Toimitaan ihan samoin, mutta kun toiseksi piiriin tulija saa ”Mitä sä teet?” –kysymykseensä vastauksen, syyttää tämä aloittajaa valehtelijaksi. Aloittaja väittää kivan kovaa ulkoiluttavansa koiraa ja käydään lyhyt improvisoitu kohtaus, kunnes toisena tullut luovuttaa valehtelijalle ja alkaa itse ulkoiluttaa koiraa (eli valehtelijan nimeämää miimistä toimintaa.) Käydään näin koko kierros läpi, että kaikki tulevat vuorollaan valehtelemaan. 

MINÄ OLEN PUU 
Kesto: 10-15 min 

Toimitaan noin viiden hengen ryhmissä. Ryhmästä yksi menee piirin keskelle, ottaa asennon ja nimeää itsensä esim: Minä olen puu, Minä olen kopiokone jne. Toinen ryhmästä “tulee kuvaan” eli esim. Minä olen puun oksa jne. Kuva on valmis, kun kaikki ovat tulleet kuvaan. Huom! Voi esittää myös abstraktia asiaa kuten tunnetta ”Minä olen puunhakkaajalla oleva kiukku”.

Ensimmäisenä kuvaan tullut sanoo kuka kuvaan jää ja muut poistuvat. Uusi kuva alkaa tästä kuvaan jääneestä, joka toistaa saman, mikä oli edellisessä kuvassa. Harjoitus voidaan toteuttaa myös lava-asetelmassa, jolloin katsomosta kuka tahansa saa tulla kuvaan. Tällöin ohjaaja päättää, milloin kuva on valmis. 

KOKEILLAAN ERILAISIA RYHMÄROOLEJA 
Kesto: 45 min 
Tarvikkeet: moniste erilaisista rooleista joko ryhmille tai kaikkien nähtäville ryhmäroolit ja erilaisia rooleja 

Pohditaan ensin ryhmässä, millaisia erilaisia rooleja ihmisellä voi tilanteissa ryhmän jäsenenä olla. Kootaan roolit yhteisesti näkyville. Jos ryhmän on vaikeaa keksiä rooleja, voidaan avuksi laittaa näkyviin liitteessä olevia rooleja. 

Pohditaan rooleihin liittyen kysymyksiä: 
– Mikä/Mitkä roolit ovat sinulle luontaisia ryhmän jäsenenä? 
– Millaisia rooleja otat erilaisissa ryhmissä? 
– Ovatko roolit pysyviä vai vaihtelevatko tilanteen mukaan? 
– Miksi erilaisia rooleja syntyy? 

Jaetaan sitten ryhmä pienryhmiin. Kaikki toimivat yhtä aikaa. Annetaan kaikille joku tilanne (yhtiön kokous, kevätjuhlan suunnittelupalaveri, luokkaretkikohteen päättäminen, perinnönjakotilaisuus jne.). Jokainen osallistuja valitsee itselleen roolin, mutta ei kerro sitä muille. Kokeillaan roolissa annettua tilannetta hetken aikaa, jonka jälkeen keskeytetään ja mietitään yhdessä, minkä roolin kukainenkin oli valinnut.  

Level 2. Kokeillaan millainen tilanteesta tulisi, jos kaikilla olisikin sama rooli (johtaja, pelle, vetäytyjä jne.) 

Level 3. Roolien tutkiminen voidaan tehdä myös esityksenä katsomo-lava –asetelmassa. Tällöin yleisö voi olla tarkkailijan asemassa, mitä rooleja löytävät.  

Lopuksi käydään yhteinen keskustelu: 

  • Millaiselta tuntui esittää roolia? Mikä helppoa/vaikeaa? 
  • Miksi erilaiset roolit ovat tärkeitä? 
  • Millaisessa roolissa huomaat itse usein olevasi esim. ryhmätöitä tehdessä? 
  • Millaista roolia haluaisit kokeilla? 
  • Mitä tarkoittaa roolien joustavuus ryhmässä? 
  • Mitä tapahtuisi, jos olisi vain yhdenlaisia rooleja? 

KAVERIN KEHULAPUT 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: paperia ja kyniä 

Jokaiselle ryhmäläiselle jaetaan paperi, jonka ylälaitaan hän kirjoittaa oman nimensä. Nimetyt paperit levitetään tilaan pöydille. Kaikki kiertävät yhtä aikaa tilassa kirjoittamassa ryhmäläisten lappuihin positiivista palautetta, kehuja ja kiitoksia kavereille. Muistutetaan alkuun, millainen palaute tuntuu hyvälle ja millaista itse haluaisi saada. 

LÄHTEET:  

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustapojen oppimiseen. PS-kustannus.