Kohtaaminen 8. lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin. 

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.  

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun. 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri. 

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

• Katsominen toista silmiin 
• Katsottavana oleminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2), uskonto (T10) 

MENE / TULE 
Kesto: 10 min 

Mene: Seistään piirissä. Ryhmän ohjaaja aloittaa etsimällä katsekontaktin jonkun piiriläisen kanssa. Kun katsesopimus on syntynyt, sanoo ohjaaja hänelle ”Mene” ja lähtee kävelemään piiriläistä kohti. Piiriläisen on etsittävä itselleen toinen katsekontakti ja ”ajettava” hänet paikaltaan ennen kuin ohjaaja ehtii hänen paikalleen.  

Tule: Seistään edelleen piirissä. Aloittaja katsoo jotain piiriläistä silmiin kutsuvasti, ja kun on saanut toiseen kontaktin, toinen sanoo ”tule”. Katsoja (aloittaja) tarvitsee siis luvan, ennen kun voi lähteä tulemaan kohti ja vaihtamaan paikkaa. Toisen pitäisi taas saada lupa joltain kolmannelta, ennen kun voi väistyä tulijan tieltä. 

MIKÄ MINUSSA MUUTTUI 
Kesto: 5-10 min 
 
Asetutaan seisomaan pareittain noin metrin etäisyydelle toisistaan. Katsotaan ensin toista tarkasti. Ryhmän ohjaaja voi ohjata apukysymyksillä kuten ”katso minkä väriset sukat parillasi on tänään, miten parisi hiukset ovat” jne. Sitten toinen kääntää selkänsä ja toinen tekee omaan ulkonäköön pienen muutoksen, jonka toinen sitten käännyttyään yrittää löytää. Vaihdetaan muuttajaa ja toistetaan useamman kerran. Voidaan myös lisätä vaikeusastetta, että tehdäänkin kaksi tai kolme muutosta kerralla. 

KATSOTAAN 
Kesto: 15-20 min 
 
Jakaudutaan pareihin. Kuljetaan tilassa ja parien on säilytettävä katsekontakti, vaikka väliin tulisi toisia ryhmäläisiä. Parin kannattaa vaihdella etäisyyttä ja pyrkiä välillä mahdollisimman kauaksi ja lähelle toisistaan kuitenkin säilyttäen koko ajan katsekontaktin. 

Level 2: Sen jälkeen parit sopivat keskenään, kumpi on katsekontaktin hakija ja kumpi väistelijä. Katsekontaktin väistelijä pyrkii olemaan katsomatta pariaan, ja katsekontaktin hakijan tehtävänä on yrittää saada katsekontakti edes pieneksi hetkeksi. Katsekontaktin väistämiseen on hyvä sopia yhteisiä sääntöjä, kuten että koko ajan ei saa katsoa kattoon tai lattiaan. Myöskään silmiä ei saa sulkea eikä juosta karkuun. Lopuksi rooleja vaihdetaan. 
 
Harjoituksen jälkeen käydään keskustelu, jossa apuna voi käyttää esim. näitä kysymyksiä: 

• Miltä tuntui kulkea katsekontaktissa toisen kanssa? Oliko katsekontaktin ylläpitäminen vaikeaa? 
• Miksi joskus alkaa naurattaa, kun katsoo toista suoraan silmiin? 
• Miltä tuntui vältellä toisen katsetta? Entä miltä tuntui hakea katsekontaktia toisen vältellessä? 
• Millaisia keinoja keksitte katseen varastamiseksi? 
• Millaisissa tilanteissa katsekontakti toiseen ihmiseen helpottaa? 

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

• Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero 
• Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla 
• Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen 
• Opitaan odottamaan vuoroa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2), uskonto (T10), musiikki (T4, T10), kotitalous (T6) 

TUTKITAAN KUUNTELUTAITOA 
Kesto: 10 min 

Keskelle tilaa merkitään joko näkyvä tai mielikuvituksella sovittu jana, joka jakaa tilan KYLLÄ ja EI –puoliskoihin. Ohjaaja lukee kysymyksen kerrallaan. Osallistujia pyydetään rauhassa pohtimaan omia taitojaan kuuntelijana ja menemään sen mukaan joko kyllä tai ei –puolelle. 

Kysymykset: 

1. Oletko enemmän äänessä kuin keskustelukumppanisi? 
2. Keskeytätkö kaiken muun tekemisen toisen puhuessa sinulle? 
3. Kuunteletko silloinkin, kun puhuja ei miellytä sinua? 
4. Rohkaisetko toista sanattomasti esim. nyökyttelemällä tämän puhuessa? 
5. Annatko toisen puhua loppuun ilman keskeytystä? 
6. Katsotko puhujaa silmiin? 
7. Pyydätkö tarkentamaan, jos et ihan ymmärtänyt mitä toinen sanoi? 
8. Esitätkö helposti lisäkysymyksiä? 
9. Onko puhujan iällä ja sukupuolella merkitystä sinulle puheen vastaanottajana? 
10. Arvosteletko puhujan ajatuksia, kun hänellä on vielä juttu kesken? 

Pohtikaa tämän perusteella itseänne kuuntelijana ja miettikää, mitä voisi vielä parantaa ja miten. 

KKKK = KUUNTELE, KYSY, KERRO, KEHU 
Kesto: 10 min 

Ryhmä jaetaan pareihin. Pari kertoo toiselle tarinan jostakin sellaisesta omasta onnistumisesta, josta on ylpeä. Toisen tehtävänä on kuunnella mahdollisimman tarkasti, kysyä lisäkysymyksiä ja kertoa sitten pienryhmissä tai koko luokalle parin onnistumisesta sekä siitä, mitä ihailee parinsa tarinassa tai mikä siinä on kertojan mielestä hienoa eli kannustaa ja kehua lopuksi. 

KUUNNELLAAN LAULU 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

Kuunnellaan ryhmän ohjaajan valitsema laulu. Kuuntelun jälkeen keskustellaan sanoista, melodiasta, tunnelmasta ja mistä laulu kenenkin mielestä kertoo. Syvennetään kuultua draaman keinoin esim. Tekemällä laulusta patsas tai valokuva. 

Level 2: Ryhmäläiset saavat tuoda omia lempilaulujaan (huom. asiallinen sanoitus) ja opetella perustelemaan mielipidettään, miksi kyseisestä laulusta pitää. 

KÄSIKIRJOITTAJA 
Kesto: 10-15 min 

Toimitaan pareittain. Toinen asettuu tuoliin käsikirjoittajaksi, joka samalla kun miimisesti naputtelee sormillaan kuvitteellista näppäimistöä, kertoo ääneen tapahtumat. Parin tehtävä on miimisesti esittää tapahtumia reaaliajassa. Esim. “Eräänä aamuna Tahti pomppasi energisenä ylös. Hän puki kiireesti päälleen ja hotkaisi aamupalan…” Jne. Kun harjoitus sujuu pareittain, voidaan työskennellä 3-4 hengen ryhmissä, jolloin yksi käsikirjoittaa ja muut toimivat. 

KESKUSTELEMINEN

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.  

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7 

• Keskustelutaitojen harjoitteleminen 
• mielipiteen kertominen 
• omista ajatuksista kertominen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T10), suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T4)

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen. Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua. 

OMA KORTTI 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: kuvakortteja 

Laitetaan piirin keskelle läjä kuvakortteja (Minna Katteluksen Kipinä-kortit, Ateneumin Taidepakka, tunnetaitokortit tms.). Jokainen valitsee kortin sillä perusteella, että kortti kertoo jotain itselle tärkeistä asioista tai herättää mieliin tarinan sinulle tapahtuneesta asiasta. Mennään pareittain, ja kerrotaan oma tarina parille. Pari kuuntelee tarkasti, sillä kertomisen jälkeen palataan piiriin, vaihdetaan kortit parin kanssa ja pari kertoo toistensa tarinat muille. 

TYRMÄYS JA HYVÄKSYNTÄ 
Kesto: 15 min 

Toimitaan pareittain. Toinen ehdottaa jotain kivaa tekemistä toiselle ja eri vaiheissa (leveleissä) reagoidaan toisen ehdotukseen eri tavoin.  

Level 1. Sanallinen kieltäytyminen. Pari ehdottaa esim. ”Lähdetäänkö kalastamaan?”, johon reagoidaan kielteisesti aloittamalla aina samalla tavalla ”Ei, koska…” ja keksitään perustelu.  

Level 2. Kehollinen kieltäytyminen. Sama kuin edellä, eli kieltäydytään sanallisesti, mutta tehostetaan kieltäytymistä vielä kehon torjuvilla ja tyrmäävillä eleillä (pään pyörittäminen, käsien nosto eteen pystyyn, kädet puuskaan, kääntyminen pois, peruuttaminen kauemmaksi jne.)  

Level 3. Myöntyminen, mutta silti tyrmääminen eli Joo, mutta… Tällä kertaa ehdotuksiin sanotaan ” joo”, mutta sitten kuitenkin perustellaan miksi se ei onnistu. Kehossa tarkkaillaan, miten olkien kohauttaminen, pään nyökkääminen ym. eleet vaikuttavat viestiin.  

Level 4. Hyväksyntä eli Joo, ja… Hyväksytään toisen ehdotus ja lähetään siihen mukaan ehdottamalla vielä jatkoa esim. ”Lähdetäänkö kalaan?” ”Joo, ja otetaan eväät mukaan!”  

Level 5. Hyväksyntä ja innostuminen eli Joo! Ja… Samalla tavalla kuin edellisessä hyväksytään toisen ehdotus ja lisäksi käytetään kehon eleitä innostumiseen ja ehdotetaan jotain lisää esim. nostetaan kädet ylös, hymyillään, korotetaan innostuneesti ääntä, lähennytään puhujaan päin jne. 

Keskustellaan lopuksi, mille toisen tyrmääminen tuntui ja kuinka keho vaikuttaa sanojen lisäksi. Keskustellaan myös, missä arkipäiväisissä tilanteissa tähän voi oikeastikin törmätä ja toisaalta miettiä omaa toimintaa, voisiko toimia toisin. 

LÄHTEET: 

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C

Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M. 2023. Hyvän mielen koulu käsikirja –  mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa. Mieli Ry.