Ryhmäyttäminen 7. lk

Ryhmäyttäminen on pitkä prosessi, jonka tavoitteena on ryhmän jäsenten keskinäinen tutustuminen, vuorovaikutuksen oppiminen, luottamuksen syntyminen, oman paikan löytäminen ryhmässä sekä viihtyminen yhdessä. Se vastaa ihmisen moniin tarpeisiin, koska tutustuessaan uusiin ihmisiin ja kohdatessaan toisia ryhmän jäseniä, tulee jokainen kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäytyminen vie aikaa, koska se vaatii luottamuksellisen ilmapiirin. Luottamuksellinen ilmapiiri tekee ryhmän toiminnasta luontevaa ja sujuvaa. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä synnyttää kannustavan oppimisympäristön, mikä edistää jokaisen yksilön oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Ryhmäyttämisen keinona tässä materiaalissa toimii yhteinen leikki sekä muut toiminnalliset menetelmät. Ryhmäyttävien leikkien tarkoituksena on virittää ryhmä toimimaan yhdessä yhteisen kivan tekemisen avulla. Kaikilla on tarve tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää, ja yhteinen leikki on mitä parhain keino sen tunteen saavuttamiseksi.

Monet tämän materiaalin harjoitteet toimivat myös tutustumisleikkeinä uuden ryhmän kanssa. Ryhmäyttäminen ei kuitenkaan ole vain uuden ryhmän tutustumista varten tai kouluvuoden aloitukseen, vaan tärkeää kaikissa ryhmän muotoutumisen vaiheissa. Ryhmän kehitysvaiheet ovat muodostumisvaihe, kuohuntavaihe, yhdenmukaisuuden vaihe, toimivan työskentelyn vaihe ja lopetusvaihe (Tucmanin 1965 teoriasta suomennettuna esim. Jääskeläinen 2022). Kaikki ryhmät käyvät läpi nämä vaiheet ja niistä eteenpäin pääseminen on tärkeää ja sen eteen tarvitaan myös työskentelyä. Huomioon kannattaa ottaa se, että ryhmä ryhmäytyy yhteisissä hetkissä joka tapauksessa, mutta suunta on ryhmänohjaajan vaikutettavissa, meneekö ryhmä negatiiviseen vai positiiviseen suuntaan.

Vaikka tässä materiaalipaketissa ryhmäyttämis -otsikon alle on koottu vuosiluokittain tietyt harjoitukset ja leikit, kaikki materiaalipankin harjoitukset vahvistavat ryhmän toimintaa ja luovat positiivista ryhmäyttävää vaikutusta.

Ryhmätuokion aloittamiseen kannattaa valita helppo lämmittelyleikki, joka voi hyvin olla ennestään tuttu, josta kaikki saavat onnistumisen kokemuksen.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Heittäytyminen leikin maailmaan, uskaltaminen ja improvisaatio.
Tutustuminen omaan ryhmään
Tunne kuulumisesta ryhmän jäseneksi
Vuorovaikutustaitojen harjoittelu
Luottamuksellisen ilmapiirin synnyttäminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), uskonto (T10), terveystieto (T2, T4), liikunta (T8), kotitalous (T8, T9), oppilaanohjaus (T7)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

NIMILEIKIT

PIIRIIN ALKUKIRJAIMEN MUKAAN
Kesto: 5 min

Ryhmän tulee muodostaa piiri tilaan oman nimen alkukirjaimen mukaan aakkosjärjestykseen. Mikäli nimi alkaa samalla kirjaimella toisen ryhmäläisen kanssa, määrittää paikan seuraava kirjain. Lopuksi tarkistetaan “menikö oikein” (kaikkien nimet kertautuvat), mutta mahdollisille mokille nauretaan yhdessä ja korjataan paikka piirissä. Tästä jatkuu luontevasti seuraava harjoitus eli vieruskaverin esittely, kun paikat ovat sekoittuneet.

VIERUSKAVERIN ESITTELY
Kesto: 5-10 min

Piirissä istuessa esitellään esim. oikealla puolella istuva henkilö: ”Tässä on Tahti, ja hän pitää keppareista.” Eli kerrotaan vieressä olevan nimi ja arvataan, mistä hän pitää. Vieruskaveri saa sitten kertoa, oliko väittämä totta, vai haluaako korjata. Muistuta, että on hauskaa, jos esittelyssä ei tarkasti tiedäkään, mistä toinen tykkää, vaan leikin idea on, että saakin mokata.

NIMIPALLO
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: pallo

Seistään tai istutaan ringissä. Jokainen kertoo vuorollaan oman etunimensä. Käydään nimikierros tarvittaessa useamman kerran, jotta nimet jäävät paremmin mieleen. Palloa heitetään henkilöltä toiselle siten, että ennen heittämistä sanotaan sen henkilön nimi, jolle ollaan heittämässä. Pallon saaja valitsee nopeasti seuraavan henkilön ja sanoo ennen heittoa tämän nimen. Tarkoitus on, että pallo liikkuu nopeasti ringin sisällä. Korostetaan, että ei haittaa, jos nimen unohtaa, silloin muu ryhmä voi auttaa. Harjoituksen voi tehdä myös niin, että nimiä ei kerrota etukäteen, vaan pallo heitetään sellaiselle, jonka nimen haluaa tietää. Tämä henkilö kertoo nimensä ja heittää pallon taas eteenpäin sellaiselle, jonka nimen haluaa tietää.

LÄNNEN NOPEIN
Kesto: 10 min

Ryhmä asettuu seisomaan piiriin, piirin keskelle menee yksi leikkijä. Keskellä olija osoittaa ketä tahansa piiristä eli ”ampuu kohti”. Osoitettu henkilö menee mahdollisimman nopeasti kyykkyyn, jolloin tämän osoitetun henkilön molemmilla puolella olevat jäävät kaksintaisteluun. Molemmat yrittävät mahdollisimman nopeasti sanoa toisen kaksintaistelijan nimen. Kumpi ehtii ensin, pudottaa vastustajansa pelistä. Tämän täytyy mennä istumaan. Otetaan taas uusi kierros ja osoitettaan jotakuta piirissä. Pikkuhiljaa pelaajia putoaa pois ja tehtävä vaikeutuu, koska viereinen kaksintaistelija saattaakin olla jo paljon kauempana pelaajien tiputtua. Lopuksi jäljelle jää kaksi taistelijaa, jotka kivi-sakset-paperi -leikillä katsovat, kumpi on voittaja. Viimeiseksi jäljelle jäävä on lännen nopein.

NIMI JA PIDÄN TAI KIINNOSTUKSEN KOHTEET
Kesto: 10 min

A) Piirissä vuorotellen jokainen sanoo oman nimensä ja kertoo samalla mistä pitää, esim. Olen Tahti ja pidän tikkareista. Pidettävä asia voi alkaa samalla alkukirjaimella, mutta ei ole pakko. Muut vastaavat “Moi Tahti!” ja antavat sanojalle joko taputukset ylhäällä tai alhaalla sen mukaan pitääkö myös itse tästä ko. asiasta.
Level 2. “Olen Tahti ja olen toimelias” eli liitetään joku adjektiivi

B) Toinen versio harjoituksesta on “kiinnostuksen kohteet”. Seistään piirissä, mutta selin piirin keskustaan. Sanotaan vuorotellen oma nimi ja kerrotaan mielenkiinnon kohde esim. Olen Tahti ja tykkään viettää aikaa kavereiden kanssa. Käännytään samalla kasvot piirin keskustaan päin. Kaikki, jotka jakavat saman kiinnostuksen kohteen, kääntyvät myös ympäri.

TUTUSTUMISLEIKIT

VAIHDA PAIKKAA / OLENKO AINOA?
Kesto: 10 min

Ollaan piirissä tuoleilla, yksi seisoo keskellä. Sama periaate kun ”hedelmäsalaatti” – leikissä, mutta paikkaa vaihdetaan, jos pitää samasta asiasta/on tehnyt samaa/osaa jotain samaa kuin keskellä oleva. Esim. keskellä olija sanoo: ”Olen käynyt Pariisissa.” Kaikki, jotka ovat käyneet joutuvat vaihtamaan paikkaa, jolloin keskellä oleva yrittää ehtiä jollekin tyhjälle paikalle. Väitteiden täytyy olla tosia, jolloin opitaan samalla uusia asioita ihmisistä. Väitteet voivat olla myös osaamiseen liittyviä, esim. ”Olen hyvä tekemään trampalla temppuja.” tai ”Osaan olla hyvä kuuntelija.”

Toinen versio leikistä on ”Olenko ainoa?”, jossa periaate on ihan sama, mutta keskellä olija tekee väitteen kysymysmuodossa, esim. ”Olenko ainoa, joka osaa seisoa käsillään?” jne.

SUOMEN KARTTA
Kesto: 10 min

Kuvitellaan tilaan Suomen kartta (ryhmän ohjaaja ”piirtää ääriviivat”). Jokainen asettuu seisomaan sinne, missä asuu (siis yhdeksi rykelmäksi). Seuraavaksi asetutaan sinne, missä on syntynyt ja kolmanneksi sinne, missä haluaisi tulevaisuudessa asua. Tulevaisuus voidaan laajentaa myös koko maailman kartaksi. Keskustellaan yhdessä valinnasta, miksi haluaisin juuri tuonne asumaan.

RULETTI
Kesto: 10-15 min

Asetutaan seisomaan kahteen sisäkkäiseen piiriin niin, että sisemmän piirin ryhmäläisten kasvot ovat kohti ulkopiiriläisiä eli sisäpiiriläisten selät vastakkain. Jokaisen sisäpiiriläisen kohdalla on yksi ulkopiiriläinen eli oma pari. Ensimmäiseksi tervehditään jotenkin paria, mikä tälle parille tuntuu luontevalta tavalta tervehtiä (kättely, kivet, halaus, sanallinen moikkaus…). Seuraavaksi ryhmän ohjaaja sanoo jonkun haastattelukysymyksen, jonka parit kysyvät toisiltaan. Kun molemmat ovat kysyneet ja vastanneet, kiitetään paria ja ulkopiiri siirtyy kellon suuntaan yhden ihmisen eteenpäin -> uusi pari. Taas tervehditään, kysytään ja vastataan ja kiitetään. Jatketaan samalla tavalla koko kierros läpi.

Tutustumiseen liittyviä kysymyksiä voisivat olla esim:
1. Mikä sinun koko nimesi on?
2. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
3 Mitä tekisit aarrearkullisella rahaa?
4. Mikä on sinun erityistaitosi?
5. Minkä taidon haluaisit oppia?
6. Ketkä tuntevat sinut parhaiten? Jne.

Lisää tutustumiskysymyksiä esim. täältä: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/08/tullaan_tutuiksi_peli.pdf

YHDISTÄVÄT ASIAT
Kesto: 15 min

Jakaudutaan pieniin ryhmiin. Ryhmäläisten tulee keksiä annetussa ajassa mahdollisimman monta kaikkia ryhmäläisiä yhdistävää asiaa. Esitellään asiat muille. Voidaan ottaa mukaan myös patsas, ääni ja liike.

Versio 2: 1 mistä kaikki tykkää, 1 mistä kukaan ei tykkää ja 1 mikä kaikkia pelottaa -> ryhmä valitsee yhden, jonka jälkeen miettivät kuinka se esitetään toisille ilman ääntä.

PELIKORTTI KERTOO
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: korttipakka

Lattialle levitetään ryhmän keskelle tavallinen pelikorttipakka numerot ylöspäin. Jokainen valitsee itselleen kortin jonkin numeron tai värin tai kuvan mukaan. Kun kaikilla on kortti, asetutaan piiriin ja kerrotaan toisille, miksi valitsi kortin esim. valitsin numeron kaksi, koska minulla on kaksi veljeä tai valitsin mustan, koska pidän salmiakista tai valitsin hertta kuningattaren, koska siitä tuli mieleen mummini, joka on minulle tärkeä jne.

Versio 2: Kerrotaan ensin omien korttien asiat parille, joka sitten yhteiseen piiriin palatessa esittelee parinsa kortit kaikille.

OMA ESINEENI
Kesto: 20-30 min

Jokainen ryhmäläinen tuo mukanaan jonkin itselle tärkeän esineen, ja kertoo itsestään sen avulla: mistä/keneltä on esineen saanut? Milloin? Mikä merkitys esineellä on henkilölle? Jne.

RYHMÄYTTÄMISLEIKIT

MITÄ PIIRISSÄ TAPAHTUU? TUTKITAAN VUOROVAIKUTUSTA
Kesto: 5 min

Ryhmän ohjaaja pyytää ryhmää asettumaan piiriin. Mitään muita ohjeita ei anneta. Kun ryhmä on piirissä, ohjaaja havainnoi osallistujien asettumista hetken ja pitää pienen tauon. Mitä lähtee tapahtumaan? Lähteekö mitään? Otetaan yhteiseen tarkasteluun vuorovaikutus piirissä näiden kysymysten avulla:

Millaiseksi piirimme muodostui? Onko välimatkat yhtä suuret jäsenten välillä?
Kuinka moni meni seisomaan kaikista tutuimman viereen? Kuinka moni siihen, missä sattui olemaan tilaa tai vaan lyhyin matka omalta paikalta?
Millaisia (tunne)sanoja käyttäisitte, kun seisotte yhteisessä piirissä? Onko olo turvallinen? Iloinen? Jännittynyt? Levollinen?
Tuntuuko, että joku seisoo liian lähellä? -> keskustelu omasta tilasta
Onko toisia helppo katsoa silmiin? Kokeile.
Millaiselta tuntuu olla kaikkien katsottavana?
Tekisikö mieli vaihtaa paikkaa? Miksi? <- kenties turvallisen olon hakeminen tutusta?
Muutetaan sitten piiriä ensin isommaksi eli astutaan taaksepäin: Miltäs nyt tuntuu? Mitä huomioita teitte?
Muutetaan sitten piiriä pienemmäksi eli astutaan eteenpäin, eikä jätetä juuri välejä: Miltäs nyt tuntuu? Miksi?
Pyydetään viimeiseksi jokaista menemään tilassa sinne, missä olo tuntuu sillä hetkellä levollisimmalta ja turvallisimmalta.

JONO TAI JONOKISA
Kesto: 10 min

Muodostetaan tilaan jono jollakin perusteella esim. silmien väri, koulumatkan pituus, pikkurillin pituus, syntymäpäivä jne. Kun työtapa on tuttu, voidaan ryhmä jakaa kahteen joukkueeseen ja kumpi muodostaa jonon ensimmäisenä annetun aiheen mukaan, saa pisteen.

IHMISMUISTIPELI
Kesto: 10 min

Ryhmästä valitaan kaksi vapaaehtoista pelaajaa, jotka viedään pois tilasta. Heidän poissa ollessaan muut leikkijät hakevat itselleen parin. Jokainen pari keksii itselleen tunnusäänen ja/tai liikkeen. Kun kaikki ovat keksineet, leikin johtaja tarkistaa, ettei useammalla parilla ole samaa ääntä/liikettä. Tämän jälkeen leikkijät asettuvat epämääräiseen järjestykseen seisomaan ja pelaajat pyydetään paikalle. Kumpikin saa kääntää vuorollaan kaksi ”korttia”, ts. kahdesti asettaa kätensä jonkun olkapään päälle, jolloin kyseinen ”kortti” tekee sovitun äänen/liikkeen. Jos paria ei tule, vuoro siirtyy seuraavalle. Jos pelaaja saa parin, kyseinen pari poistuu hänen ”pakkaansa” (esim. nimetty nurkka tilassa) ja pelaaja saa uuden vuoron. Pelin lopussa enemmän kortteja kerännyt voittaa.

ESINERALLI
Kesto: 10 min

Työskennellään pareittain. Improvisoidaan viidessä sekunnissa ryhmän ohjaajan antaman ohjeen mukaan esine (patsas). Työskentelyyn voi ottaa joko irrallisia esineitä mitä tahansa (lusikka ja haarukka, lapsi ja vanhempi, koira ja taluttaja, pää ja pyöräilykypärä jne.) tai tehdä tarinaksi esim.

“Lähdetään yhdessä matkalle. Mukaan tarvitaan MATKALAUKKU (5 sek), sinne pakataan SHORTSIT ja UIMARENGAS jne.

RIKKINÄINEN PUHELIN, VERSIO 2
Kesto: 10 min

Asetutaan piiriin istumaan. Jokainen miettii itsestään jonkin erityisen piirteen/ totuuden. Leikinohjaaja sanoo jonkun ryhmäläisen nimen, joka laittaa oman “salaisuutensa” kiertämään piiriin kuiskaamalla sen vasemmalla puolellaan istuvalle. Viesti kiertää piirin läpi. Kun ensimmäinen viesti on mennyt vähän matkaa, sanoo leikinohjaaja toisen oppilaan nimen, joka laittaa vastaavasti oman viestinsä kiertämään vasemmalta alkaen jne. Piirissä kulkee siis monta viestiä yhtä aikaa.

Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat saaneet lähettää viestinsä ja saaneet omansa takaisin. Tämän jälkeen leikinohjaaja pyytää viittaamaan niitä, joiden viesti pysyi muuttumattomana. Keskustellaan: Missä muualla ilmiötä esiintyy? Miten suhtautua monen välikäden kautta saatuun viestiin. Miksi viesti voi muuttua?

PATSAAT JA VALOKUVAT
Kesto: 15-20 min

Jaetaan ryhmä 4-5 hengen ryhmiin. Ohjaaja antaa aiheita patsaille, josta ryhmät muodostavat omanlaisensa yhteisen jähmettyneen esineen. Kannattaa painottaa ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja ratkaisun tärkeyttä, sekä keskustella ryhmärooleista ja johtajuudesta.

Level 1: Aluksi ensimmäisillä kierroksilla voidaan käyttää vielä puhetta, mutta heti kun patsaiden idea on hoksattu, jätetään puhe pois. Esimerkkiaiheita: aurinko, spagetti ja lihapullat, hirviö, mökki jne.

Level 2: Play-nappi. Jähmettynyt patsas herääkin eloon eli mukaan tulee ääni ja liike, kun ryhmän ohjaaja painaa kuvitteellista play-nappia. Aiheina esim: kaivinkone, helikopteri, tehosekoitin.

Siirrytään patsaista valokuviin. Erona se, että nyt tehdään tilannekuva, jossa kaikki ovat samassa kuvassa, eivät esitä yhtä ja samaa esinettä. Jatketaan samalla tavalla ilman ääntä ja play-napilla. Aiheita esim: jääkiekko-ottelu, tulipalo, urheilukilpailut, kateus, nälkä jne.

Level 3: Ajatusäänet. Ryhmän ohjaaja käy koskettamassa kuvassa olevaa henkilöä, jolloin tämä sanoo ääneen yhden ajatuksen tai repliikin tilanteessa eli mitä sillä hetkellä ajattelisi tai sanoisi.

RYHMÄROOLIT: KOKEILLAAN ERILAISIA ROOLEJA
Kesto: 20-30 min
Tarvikkeet: etukäteen valmistetut roolilaput: ryhmäroolit ja erilaisia rooleja

Ryhmäläisille jaetaan satunnaisesti lappu, jossa on joku seuraavista rooleista:
Ylimielinen (ei kuuntele mitä muut sanovat)
Myötäilijä (aina samaa mieltä muiden kanssa)
Kriitikko (aina eri mieltä muiden kanssa)
Ujo (ei uskalla sanoa paljoakaan)
Humoristi (ei ota asioita vakavasti, lyö kaiken leikiksi)

Ohjaaja antaa erilaisia tilanteita ja kohtaamisia, joissa toimitaan roolin edellyttämällä tavalla. Harjoitus voidaan tehdä koko ryhmän kesken tai pienemmissä viiden hengen ryhmissä, jolloin ryhmässä on yksi jokaista roolia.

Kohtaamiset:

1. Tervehditään toinen toistaan (moi, mitä kuuluu?, päivää, kiva nähdä jne.)
2. Esittäydytään (keksitään nimi, ikä, ammatti, harrastus jne.)
3. Keskustellaan säästä
4. Keskustellaan lomasuunnitelmista
5. Kerrotaan viime viikonlopusta

Ison ryhmän kanssa kuljetaan luokassa vapaasti ja toimitaan roolissa kaikkien kanssa. Jos toimitaan viiden hengen ryhmissä, voidaan valita osa kohtauksista. Toiminnan jälkeen tärkeintä harjoituksessa on loppukeskustelun käyminen: Miltä tuntui ja miksi? Oliko vaikeaa toimia roolissa? Miten tilanteet toimivat? Tunnistatko todellisuudesta tällaisia tilanteita? Jne.

LÄHTEET:

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Norrena, J. (toimi.). 2016. Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä. PS-kustannus.

Kauppila, R.A. 2000. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009. KiVa-koulu. Opettajan opas yläkoululle.