Koskettaminen ja kehoviestintä 7. lk

Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisyyttä ja meillä kaikilla on tarve tulla kosketetuiksi. Kuitenkin koskettamisen kulttuuri vaihtelee, samoin konteksti. Toisille koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen on luontevampaa kuin toisille. Näiden harjoitusten yhteydessä on tärkeää puhua toista kunnioittavasta tavasta koskettaa: koskettaminen ei koskaan saa tuntua epämiellyttävälle, siitä ei saa tulla kiusaantunut olo, saatikka että se sattuisi. Aihe voi monelle olla arka, mutta rohkaistuminen sen käsittelyyn auttaa paljon vuorovaikutuksen opettelua. Onhan esimerkiksi kätteleminen kulttuurimme tapa tervehtiä. Kannattaa kuitenkin olla ”herkillä” oman ryhmänsä suhteen, koska meillä on niin erilainen tapa suhtautua toisen koskettamiseen. Näissä harjoituksissa koskettaminen ei korostu, vaan tulee ikään kuin leikin mukana, mutta se on syytä ehdottomasti ottaa reflektioon mukaan. Aina on hyvä kysyä toiselta, saako häntä koskettaa.

Vuorovaikutus on suurimmalta osalta muutakin kuin sanoin puhuttua. Sanoja täydentävät eleet, ilmeet, kehonasennot, äänen ominaisuudet ja ympäröivän tilan käyttö. Sanaton viestintä voi olla harkittua tai täysin tiedostamatonta. Se voi olla myös monimerkityksellistä eli sitä saatetaan tulkita toisella tavalla, miten viestijä on sen tarkoittanut. Eleiden avulla, esimerkiksi käsien liikkeillä, voidaan painottaa jotain tiettyä osaa sanoman sisällössä. Erilaisilla kehonasennolla pystyy viestimään toiselle vaikkapa läheisyyttä tai etäisyyttä esimerkiksi nojautumalla kohti paria tai vetäytymällä tästä kauemmaksi, viestii sanattomasti toiselle mielipiteensä.

Kehon viestinnän opettelu on hyvin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan viestin ymmärtämisestä ja sanoman perille menemisestä vain 7 % syntyy sanoista, 38 % äänensävystä ja jopa 55 % kehonkielestä. Tässä osiossa harjoitellaan viestimään toiselle paljolti ilman puhetta eleitä ja liikkeitä käyttämällä, mutta kokeillaan myös äänenpainon ja puhetavan merkitystä.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Itsensä ilmaiseminen kehon avulla puheen lisäksi tai ilman puhetta
Toisen arvostava koskettaminen
Kosketetuksi tuleminen ja sen hyväksyminen
Ilmaisuun heittäytyminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T2, T3, T4), terveystieto (T2, T3), uskonto (T 10), musiikki (T4, T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

VIESTIN MUUTTUMINEN
Kesto: 15-20 min

Toimitaan pareittain ja seisotaan vastakkain. Kokeillaan saman lauseen sanomista, mutta eri tavoin kehon asentoa, äänen painoja ja ilmeitä muuttamalla ohjaajan antaman ohjeen mukaan. Lause voi olla esim. ”Miksi teit noin?” tai ”Minä kyllä uskon sinua.”

Vaiheet voivat olla esimerkiksi:

Level 1. Sanotaan lause ensin neutraalisti ja normaalisti tavallisella äänellä ja seisomalla perusasennossa. Molemmat parista toistavat aina saman lauseen. Sanotaan muutaman kerran sama lause ja kokeillaan sanoa mahdollisimman tavallisesti.

Level 2. Kehon asennot. Laitetaan kädet puuskaan, katsotaan muualle sanoessa, katsotaan varpaisiin, nostetaan kädet ylös, laitetaan kädet silmille jne. Kokeillaan myös pelkkien kasvojen asentoa muuttamalla esim. nostamalla leukaa ylös.

Level 3. Äänenpainot ja ilmeet. Nostetaan lauseen lopussa ääni ylöspäin, painotetaan lauseen eri sanoja esim. vrt. ensimmäisen sanan painottaminen tai viimeisen sanan painottaminen, sanotaan kuiskaten, sanotaan hymyilleen, sanotaan silmät ”ammollaan” lautasina, sanotaan kurtistaen kulmia jne. Kokeilujen jälkeen keskustellaan, miten eri tavalla viesti voidaan tulkita ja millaisia tulkintoja se kuulijassa herättää.

Variaatio: Kokeillaan saman lauseen sanominen eri tunnetiloissa

SOKKOTANSSI
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia

Ryhmä jaetaan kahteen vastakkaiseen riviin. Toisessa rivissä olevat laittavat silmät kiinni ja ojentavat kädet eteensä. Toisesta rivistä silmät auki olevat menevät jonkun silmät kiinni olevan luo ja ottavat kiinni käsistä. Lähdetään liikuttamaan, ”tanssittamaan”, sokkona olevaa ympäri tilaa. Musiikki voi olla rauhallista tai nopeampaa ”tanssittavaa” musiikkia. Hetken aikaa liikuttuaan pari palauttaa open merkistä sokkona olevan takaisin omalle paikalleen ja menee omaan riviinsä, muttei pariaan vastapäätä. Kun kaikki ovat paikoillaan, open merkistä saavat toisessa rivissä olevat avata silmänsä ja lähteä etsimään, kuka olikaan parina. Jos kaikki eivät arvaa, pari saa paljastaa itsensä. Vaihdetaan osat toisin päin.

VOIT KOSKETTAA MINUA
Kesto: 15 min

Toimitaan pareittain. Tähän harjoitukseen tarvitaan jo positiivisesti ryhmäytynyt ryhmä ja turvallinen ilmapiiri. Ainakin ensimmäisellä kerralla on hyvä olla tuttu ja turvallinen pari. Ryhmän ohjaaja sanoo väittämiä, johon pari vastaa vuorotellen kyllä tai ei. Jos pari vastaa kyllä, kosketuksen saa luvalla tehdä.

Väittämät:

Voit koskettaa minua ranteeseen
Voit koskettaa minua selkään
Voit koskettaa minua polveen
Voit koskettaa minua peukaloon
Voit koskettaa minua kyynärpäähän
Voit koskettaa minua nilkkaan
Voit koskettaa minua käteen ja kätellä
Voit koskettaa minua hiuksiin
Voit koskettaa minua kasvoihin

Keskustellaan lopuksi, mille koskettaminen tuntuu sekä koskettajasta, että kosketettavasta. Milloin saa sanoa ei ja tärkeää on muistuttaa, että kyseessä on kaverin oma raja, ettei sinussa ole mitään vikaa. Miksi koskettaminen on tärkeää ja mihin toista ehdottomasti ei saa koskea.

Huom! Katso myös tämän materiaalin kohta turvataidot: seksuaalikasvatus

KOSKETÄ SITÄ, JOKA…
Kesto: 15 min

Ryhmän ohjaaja sanoo jonkun ominaisuuden/vahvuuden/taidon esim.
“Kosketa sitä, joka on taitava joukkuepelaaja.”
”Kosketa sitä, joka on hyvä ryhmätöissä.”
”Kosketa sitä, joka on hyvä kertolaskuissa.”
”Kosketa sitä, jolla on hyvä huumorintaju.”
”Kosketa sitä, joka on hyvä kuuntelija” jne.

Jokainen leikkijä menee koskettamaan yhtä muuta leikkijää. Kosketus voi olla sormen tai kämmenen laittaminen selkään. Puhutaan, että kosketus ei saa tuntua pahalle. Syntyy ketjuja.

Kosketetaan joka kierroksella eri ryhmäläistä ja toisen käden voi aina laittaa omaan olkapäähän, jos kokee saman omaksi vahvuudeksi tai taidokseen. Ryhmän ohjaajan hyvä ryhmäntuntemus auttaa valitsemaan sellaisia vahvuuksia, että kaikki varmasti tulevat jossain vaiheessa kosketetuksi.

Hyvä on muistuttaa, että ottaa kosketuksen (kehun/kiitoksen) vastaan, sekä myös siitä, että jos ei tule kosketetuksi (vaikka omasta mielestä omaakin aidot/vahvuuden) ei se tarkoita etteikö hänelle olisi sitä, vaan että tänään palaute meni toiselle. Keskustellaan vielä harjoituksen lopuksi, miltä tehtävä tuntui ja miten omia taitoja ja vahvuuksia voi kehittää.

Koska seitsemännellä luokalla alussa vasta usein tutustutaan uuteen ryhmään, voivat kosketuksen aiheet olla myös tutustumista varten:

Kosketa sitä,

Johon haluaisit tutustua paremmin
Joka on hymyillyt sinulle
Jonka tunsit jo ennestään
Josta olet kuullut jotain hyvää
Jonka nimeä et muista
Josta olet saanut uuden ystävän
Jolla on kiva nauru
Jolla on hyvä huumorintaju

LÄHTEET:

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf