Kuunteleminen 7. lk
Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys.
Tavoitteet: L1, L2, L3
- Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero
- Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla
- Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen
- Opitaan odottamaan vuoroa
Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2), uskonto (T10), kotitalous (T6)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
AKTIIVINEN KUUNTELEMINEN
Kesto: 10 min
Toimitaan pareittain. Parit kertovat vuorotellen toisilleen jonkun kivan tarinan omasta elämästä, johon on liittynyt myönteisiä tunteita. Kuuntelija kertoo tarinan takaisin omin sanoin kuunneltuaan sen ensin aktiivisesti (muistutetaan mieleen, mitä on aktiivinen kuunteleminen). Molemmat kertovat omat tarinansa vuorollaan ja kuuntelevat sekä toistavat toisen tarinan vuorollaan.
Aktiivinen kuunteleminen = Aktiivinen kuunteleminen on tapa asennoitua kuuntelemaan toista ihmistä siten, että toinen kokee tulevansa kuulluksi. Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelijan eleet, asennot ja katsekontakti ovat erittäin tärkeässä asemassa. Aktiivinen kuunteleminen koostuu sekä verbaalisesta että non-verbaalisesta viestinnästä.
Miten osoitat ei arvioivaa aktiivista kuuntelemista:
- Keskeytä muut toiminnat; laita syrjään puhelin, lehti, tietokone jne.
- Rentouta kehosi ja kasvojen lihakset
- Katso keskustelukumppaniasi silmiin
- Reagoi kuulemaasi tietyin väliajoin esim. nyökäyttämällä tai sanomalla joo tms. jotta keskustelukumppani tietää sinun pysyvän kärryillä
KUUNTELEN TARINAN
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: kirja tms. tarina
Luetaan ryhmälle tarina/kertomus. Tarinan kuuntelun jälkeen jutellaan kuullusta ja avataan kuultua jotenkin draaman keinoin esim. tekemällä patsaita, valokuvia juonesta, rakentamalla tarinan jokin tila, haastattelemalla tarinan henkilöä kuumassa tuolissa jne. (Katso vinkkejä harjoituspankista). Voidaan integroida myös taito- ja taideaineisiin piirtämällä, tekemällä tarinalle äänimaisema jne.
LEMPIHARRASTUKSENI / LEMMIKKINI / LEMPI-IHMISENI
Kesto: 10 min
Ryhmä jaetaan pareihin. Valitaan etukäteen joku otsikon aiheista tai mikä tahansa muu aihe, josta on helppo kertoa toiselle. Näkyville voidaan kirjoittaa apukysymyksiä auttamaan kertomista. Parit asettuvat vastakkain. Toinen toimii ensin kuuntelijana, toinen kertojana. Kerrotaan esim. Omasta lemmikistä apukysymyksiä käyttäen esim.
– Mitä eläinlajia lemmikki on?
– Minkä niminen lemmikki?
– Miten vanha?
– Minkä ikäinen itse oli, kun sai lemmikin?
– Kerro päivästä, kun lemmikki muutti taloon.
– Kerro lemmikin hoitamisesta. Jne.
Kerronnan jälkeen voidaan jatkotyöskennellä eri tavoin:
1. Kuuntelija toistaa omalle parilleen juuri kuulemansa. Pari voi auttaa, jos joku kohta ei mennyt ihan oikein tai unohtui kertoa joku parille tärkeä asia.
2. Yhdistytään toisen parin kanssa ja kuuntelijapari kertoo muille kuulemastaan.
3. Kerrotaan koko ryhmälle kuulemastaan.
Vaihdetaan osia.
VAIHTOEHTOISET LOPUT
Kesto: 15 min
Ryhmän ohjaaja joko kertoo tarinan tai lukee kirjasta pätkän, joka jää kesken. Ryhmä jaetaan noin neljän hengen pienempiin ryhmiin. Ryhmät keksivät tarinalle jatkoa tai vaihtoehtoisen lopun ja esittävät sen toisille ryhmille jotenkin draaman keinoin esim:
– käsinuket tai keppinuket (integrointi kuvataiteisiin ja pidempi prosessi)
– valokuvat/still-kuvat tai niiden sarja
– pantomiimi
– näytelty kohtaus
– kuunnelma (johon liitettynä äänimaisema ja integrointi musiikkiin)
– ainekirjoitus (integrointi äidinkieleen)
LÄHTEET:
Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.