Kohtaaminen

Keskusteleminen 7. lk

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.  

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7 

  • Keskustelutaitojen harjoitteleminen 
  • mielipiteen kertominen 
  • omista ajatuksista kertominen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T10), suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T4), kotitalous (T6)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen. Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua. 

SANAKETJU 
Kesto: 10-20 min 

Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä sana tulee ensimmäiseksi parin sanasta mieleen. Puhutaan myös tässä yhteydessä, mitä tarkoittaa assosioituminen (omat kokemukset ja muistot) ja miksi se vaikuttaa ajatteluun. Esim. sinä: AURINKO, pari: KELTAINEN, sinä: SITRUUNA, pari: MEHU jne.  

Sanat voivat olla kaikkien sanaluokkien sanoja ja myös yhdyssanoja, mutta ei kokonaisia virkkeitä tai muuten useampaa sanaa. Seuraavassa vaiheessa yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas kolmannessa yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi. Puhutaan siitä, ettei toiselle saa ”syöttää” sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Ryhmänohjaaja voi antaa ensimmäisen sanan, ja se voi olla tunteisiin liittyvä sana, kuten itku, rakkaus jne. Useamman hengen piiriin voi ottaa mukaan myös viestikapulan. 

MITÄ JOS? 
Kesto: 15-20 min 

Työskennellään pareittain. Ryhmän ohjaaja voi aluksi itse valita tai sitten kysyä ryhmäläisiltä aiheita keskusteluun, jotka laitetaan näkyville. Parit vuorottelevat esittämällä toiselle “Mitä jos?” -kysymyksiä. 

Kysymykset voivat olla esimerkiksi: 

  • Mitä jos kouluruokailu maksaisi? 
  • Mitä jos meillä ei olisi luontoa? 
  • Mitä jos kaikki olisivat samanlaisia? 
  • Mitä jos Suomessa ei olisi talvea? 
  • Mitä jos saisi valita, opiskeleeko kotona vai koululla? 
  • Mitä jos koulussa nukuttaisiin päiväunet?  jne.  

Kysymykseen vastaaja perustelee mielipiteensä ja toinen kuuntelee aktiivisesti. Mielipiteen kertomisen jälkeen pari joko kertoo oman mielipiteensä tai kysyy tarkentavia kysymyksiä, kuten” Miksi ajattelet noin”, “Mitä tuosta voisi seurata?”. Kun on opittu keskustelemaan kahdestaan, liitytään yhteen toisen parin kanssa, jolloin kolmella on vastuu aktiivisesta kuuntelemisesta, mielipiteen kertomisesta ja lisäkysymysten esittämisestä. 

EI! -> KYLLÄ, MUTTA… -> JOO! 
Kesto: 10-15 min 

Asetutaan pareittain kasvot vastakkain. Ehdotetaan vuorotellen toiselle jotain mukavaa tekemistä. Ensimmäisellä kierroksella tyrmätään ehdotus sekä sanallisesti että kehollisesti, sekä selvennetään, miksi ei halua lähteä parin ehdotukseen mukaan. Toisella kierroksella jatketaan ehdottamista, johon vastataan kyllä, jonka jälkeen kuitenkin sanotaan “mutta” ja perustellaan, miksi juuri nyt ei sovi. Viimeisessä vaiheessa sanotaan innostuneesti “Joo!” Ja näytetään innostus myös keholla. Sen lisäksi kehutaan kaveria hyvästä ideasta. 

Lopuksi keskustellaan koko ryhmän kanssa, miltä harjoituksessa eri vaiheet tuntuvat, näkeekö ilmiötä arkielämässä ja missä tilanteissa, sekä mietitään milloin on hyvä reagoida kunkin vaiheen tavalla. 

LÄHTEET: 

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf