Koskettaminen ja kehoviestintä 6. lk

Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisyyttä ja meillä kaikilla on tarve tulla kosketetuiksi. Kuitenkin koskettamisen kulttuuri vaihtelee, samoin konteksti. Toisille koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen on luontevampaa kuin toisille. Näiden harjoitusten yhteydessä on tärkeää puhua toista kunnioittavasta tavasta koskettaa: koskettaminen ei koskaan saa tuntua epämiellyttävälle, siitä ei saa tulla kiusaantunut olo, saatikka että se sattuisi. Aihe voi monelle olla arka, mutta rohkaistuminen sen käsittelyyn auttaa paljon vuorovaikutuksen opettelua. Onhan esimerkiksi kätteleminen kulttuurimme tapa tervehtiä. Kannattaa kuitenkin olla ”herkillä” oman ryhmänsä suhteen, koska meillä on niin erilainen tapa suhtautua toisen koskettamiseen. Näissä harjoituksissa koskettaminen ei korostu, vaan tulee ikään kuin leikin mukana, mutta se on syytä ehdottomasti ottaa reflektioon mukaan. Aina on hyvä kysyä toiselta, saako häntä koskettaa.

Vuorovaikutus on suurimmalta osalta muutakin kuin sanoin puhuttua. Sanoja täydentävät eleet, ilmeet, kehonasennot, äänen ominaisuudet ja ympäröivän tilan käyttö. Sanaton viestintä voi olla harkittua tai täysin tiedostamatonta. Se voi olla myös monimerkityksellistä eli sitä saatetaan tulkita toisella tavalla, miten viestijä on sen tarkoittanut. Eleiden avulla, esimerkiksi käsien liikkeillä, voidaan painottaa jotain tiettyä osaa sanoman sisällössä. Erilaisilla kehonasennolla pystyy viestimään toiselle vaikkapa läheisyyttä tai etäisyyttä esimerkiksi nojautumalla kohti paria tai vetäytymällä tästä kauemmaksi, viestii sanattomasti toiselle mielipiteensä.

Kehon viestinnän opettelu on hyvin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan viestin ymmärtämisestä ja sanoman perille menemisestä vain 7 % syntyy sanoista, 38 % äänensävystä ja jopa 55 % kehonkielestä. Tässä osiossa harjoitellaan viestimään toiselle paljolti ilman puhetta eleitä ja liikkeitä käyttämällä, mutta kokeillaan myös äänenpainon ja puhetavan merkitystä.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Itsensä ilmaiseminen kehon avulla puheen lisäksi tai ilman puhetta
Toisen arvostava koskettaminen
Kosketetuksi tuleminen ja sen hyväksyminen
Ilmaisuun heittäytyminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T2, T3), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET

NIMI VAIHTUU
Kesto: 10 min

Kävellään tilassa. Kätellään ketä tahansa vastaantulijaa ja sanotaan oma nimi. Kätellessä nimet vaihtuvat eli sinä otatkin sinua kätelleen nimen. Ja kun jatkat matkaa, sanot seuraavalle käteltävälle äsken “saadun” eli edellisen ryhmäläisen nimen ja taas nimesi vaihtuu kättelijältä. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes kuulet oman nimesi, jolloin siirryt sivuun. Koko leikki päättyy kun kaikki ovat saaneet oman nimensä takaisin. Yleensä vaan hassusti käy niin, että jonkun nimi “häviää” ja jäljelle jää muutaman ryhmäläisen nimi monelle ihmiselle…

RIKKINÄINEN TULOSTIN
Kesto: 10 min

Jaetaan ryhmä kahteen jonoon. Ryhmän ohjaaja piirtää jonon viimeisenä olevien selkään saman kuvion. Viimeinen piirtää sen edellisen selkään jne. Koko jono läpi. Ensimmäisenä olevat käyvät piirtämässä tuntemansa kuviot taululle tms. Verrataan, kumpi jono oli lähempänä alkuperäistä ja puhutaan, mille koskettaminen tuntui.

LANKKUJONO
Kesto: 10 min

Tuttu jono-harjoitus, jossa muodostetaan jono jonkin ominaisuuden perusteella esim. Pituusjärjestys, etunimen kirjain aakkosiin, koulumatkan pituus jne., mutta tässä harjoituksessa jono muodostetaan lankulle tai esim. liikuntasalin pitkille penkeille, eikä jonoa muodostaessa saa koskettaa maata, jolloin “väkisinkin” tulee koskettaneeksi toisia, kun liikutaan ahtaasti. Puhutaan alkuun, ettei saa ketään töniä alas lankulta ja miten toisen voi ohittaa (esim. Koskettamalla olkapäihin). Tehtävää voi vaikeuttaa entisestään poistamalla puheen, kunhan on ensin tehty jo aiemmin jonoja.

LIIKEIMPROSTA KOHTAUKSEKSI
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia

Liikutaan tilassa musiikin tahtiin. Kun musiikki loppuu, pysähdytään/jähmetytään siihen asentoon, johon jäädään. Jatketaan asennosta liike loppuun, jokainen voi itse päättää, mitä on tekemässä. Ryhmän ohjaaja voi myös ohjailla tehtävää antamalla jonkun paikan/tapahtuman, johon liike liittyy esim. ”olet keittiössä”, ”olet urheilukilpailuissa” tai ”jatka tuosta asennosta jännityselokuvan loppukohtaus”. Voidaan lisätä alun jälkeen myös vapaata replikointia tai ääniä. Kun työtapa on opittu, ohjaaja voi lisätä tekemiseen tunneilmaisun eli “siivoat vihaisesti keittiötä” jne.

KOSKETA SITÄ, JOKA…
Kesto: 15 min

Ryhmän ohjaaja sanoo jonkun ominaisuuden/vahvuuden/taidon esim.
“Kosketa sitä, joka on taitava joukkuepelaaja.” tai
”Kosketa sitä, joka on hyvä ryhmätöissä.” tai
”Kosketa sitä, joka on hyvä kertolaskuissa.” tai
”Kosketa sitä, jolla on hyvä huumorintaju.” tai
”Kosketa sitä, joka on hyvä kuuntelija” jne.

Jokainen leikkijä menee koskettamaan yhtä muuta leikkijää. Kosketus voi olla sormen tai kämmenen laittaminen selkään. Puhutaan, että kosketus ei saa tuntua pahalle. Syntyy ketjuja. Kosketetaan joka kierroksella eri ryhmäläistä ja toisen käden voi aina laittaa omaan olkapäähän, jos kokee saman omaksi vahvuudeksi tai taidokseen. Ryhmän ohjaajan hyvä ryhmäntuntemus auttaa valitsemaan sellaisia vahvuuksia, että kaikki varmasti tulevat jossain vaiheessa kosketetuksi. Hyvä on muistuttaa, että ottaa kosketuksen (kehun/kiitoksen) vastaan, sekä myös siitä, että jos ei tule kosketetuksi (vaikka omasta mielestä omaakin aidot/vahvuuden) ei se tarkoita etteikö hänelle olisi sitä, vaan että tänään palaute meni toiselle. Keskustellaan vielä harjoituksen lopuksi, miltä tehtävä tuntui ja miten omia taitoja ja vahvuuksia voi kehittää.

LÄHTEET:

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/701

Norrena, J.(toim.) (2016). Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä. PS-kustannus.