Kohtaaminen 6. lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin.

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun.

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri.

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Katsominen toista silmiin
Katsottavana oleminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomenkieli ja kirjallisuus (T3), ympäristöoppi (T10)

MENE / TULE
Kesto: 10 min

Mene: Seistään piirissä. Ryhmän ohjaaja aloittaa etsimällä katsekontaktin jonkun piiriläisen kanssa. Kun katsesopimus on syntynyt, sanoo ohjaaja hänelle ”Mene” ja lähtee kävelemään piiriläistä kohti. Piiriläisen on etsittävä itselleen toinen katsekontakti ja ”ajettava” hänet paikaltaan ennen kuin ohjaaja ehtii hänen paikalleen.

Tule: Seistään edelleen piirissä. Aloittaja katsoo jotain piiriläistä silmiin kutsuvasti, ja kun on saanut toiseen kontaktin, toinen sanoo ”tule”. Katsoja (aloittaja) tarvitsee siis luvan, ennen kun voi lähteä tulemaan kohti ja vaihtamaan paikkaa. Toisen pitäisi taas saada lupa joltain kolmannelta, ennen kun voi väistyä tulijan tieltä.

SINÄ, MIELIRUOKA & LEMPIVÄRI
Kesto: 10 min

Asetutaan piiriin. Tehdään ensin ”ystäväketju” siten, että kukin valitsee vuorollaan piiristä jonkun toisen sanomalla ”sinä” ja katsoen häntä silmiin. Viimeinen ottaa ystäväkseen aloittajan. Muodostunut ketju toistetaan pari kertaa, että kaikki muistavat keneltä oma viesti tuli ja kuka on seuraava ystävä. Leikki kehittyy siten, että otetaan useampia sanaketjuja ja joka kerta ystävä, eli kenelle viesti annetaan, vaihtuu. Toisessa ketjussa kerrotaan ystävälle (siis eri henkilö kuin sinä-ketjussa) oma mieliruoka ja kolmannessa lempiväri. Pian piirissä kulkee kolme eri ketjua yhtä aikaa. Tärkeää on muistaa, että on viestin lähettäjän vastuulla seurata eli saada katsekontakti, että ystävä saa viestin. Pitää siis vaikka odottaa hetki, jos hänelle on muualta toinen ketju tulossa tai toistaa sana useampaan kertaan.

KATSOTAAN
Kesto: 15-20 min

Jakaudutaan pareihin. Kuljetaan tilassa ja parien on säilytettävä katsekontakti, vaikka väliin tulisi toisia ryhmäläisiä. Parin kannattaa vaihdella etäisyyttä ja pyrkiä välillä mahdollisimman kauaksi ja lähelle toisistaan kuitenkin säilyttäen koko ajan katsekontaktin.

Level 2: Sen jälkeen parit sopivat keskenään, kumpi on katsekontaktin hakija ja kumpi väistelijä. Katsekontaktin väistelijä pyrkii olemaan katsomatta pariaan, ja katsekontaktin hakijan tehtävänä on yrittää saada katsekontakti edes pieneksi hetkeksi. Katsekontaktin väistämiseen on hyvä sopia yhteisiä sääntöjä, kuten että koko ajan ei saa katsoa kattoon tai lattiaan. Myöskään silmiä ei saa sulkea eikä juosta karkuun. Lopuksi rooleja vaihdetaan.

Harjoituksen jälkeen käydään keskustelu, jossa apuna voi käyttää esim. näitä kysymyksiä:

Miltä tuntui kulkea katsekontaktissa toisen kanssa? Oliko katsekontaktin ylläpitäminen vaikeaa?
Miksi joskus alkaa naurattaa, kun katsoo toista suoraan silmiin?
Miltä tuntui vältellä toisen katsetta? Entä miltä tuntui hakea katsekontaktia toisen vältellessä?
Millaisia keinoja keksitte katseen varastamiseksi?
Millaisissa tilanteissa katsekontakti toiseen ihmiseen helpottaa?

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero
Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla
Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen
Opitaan odottamaan vuoroa

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), uskonto (T11), elämänkatsomustieto (T4, T8)

MUISTATKO TARINAN?
Kesto: 10-15 min

Toimitaan pareittain. Toinen kaikista pareista poistuu tilasta hetkeksi. Ryhmän ohjaaja kertoo ensin lyhyen tarinan. Tämän jälkeen pyydetään poistuneet parit takaisin. Tarinan kuullut pari kertoo kuulemansa mahdollisimman tarkasti parilleen. Tämän jälkeen muutama halukas voi kertoa koko ryhmälle parilta kuulemansa tarinan ja voidaan yhdessä miettiä, mikä muuttui, mitä unohtui jne.

VENTTI
Kesto: 5 min

Seisotaan piirissä. Luetellaan luvut 1-21, mutta ei sovita mitään etukäteen (kuka aloittaa, miten nopealla tempolla jne,). Kuka tahansa saa sanoa seuraavan luvun, mutta jos kaksi sanoo luvun yhtä aikaa, pitää aloittaa alusta. Keskustellaan lopuksi, miksi onnistuttiin/ei onnistuttu, sekä myös läsnäolon merkityksestä ja toisista aistimisesta.

ARPITARINAT
Kesto: 15-20 min

Tämän harjoituksen voi tehdä joko pienemmissä ryhmissä tai koko ison ryhmän kesken. Jokainen kertoo vuorollaan tarinan jostakin elämän varrella saadusta arvesta. Tarinan kuunneltuaan muut ryhmäläiset tekevät “tarinan näkyväksi” jotenkin draaman keinoin esim. valokuvana (still-kuvana), valokuva-tarinana (n. 3 kuvaa) pantomiimina tai näyteltynä kohtauksena. Isona ryhmänä toimiessa voidaan tehdä katsomo-lava –asetelma, jolloin halukkaat ryhmäläiset menevät tekemään tarinan näkyväksi.

KESKUSTELEMINEN

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. Värinauttien sivuilta:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
mielipiteen kertominen
omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T11), suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T7, T8, T9), ympäristöoppi (T10, T14), kuvataide (T2), Yhteiskuntaopp

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen.

Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

VÄITTELY
Kesto: 20-30 min

Haasta joku ryhmäsi jäsen väittelyyn tai kasatkaa pienet (3-4 henkeä) väittelyryhmät. Arpokaa, kumpi on väitteen puolella ja kumpi vastaan. Molemmat saavat 10 minuuttia aikaa valmistautua väittelyyn miettimällä perusteluja omalle kannalle. Voitte myös kirjoittaa perusteluja ylös. Itse väittelytilanteessa, muistakaa hyvä vuorovaikutus: katso vastaväittelijää silmiin, kuuntele, älä keskeytä toisen puhetta, puhu toiselle arvostavasti ja pysy rauhallisena. Väittelyn aiheen voitte itse keksiä, tai sitten se voisi olla vaikka joku seuraavista:

Karkkipäivän sijasta lapsen pitäisi itse saada päättää milloin syö herkkuja.

Oppilaiden pitäisi enemmän itse saada päättää koulunkäynnin aikataulu ja lukujärjestys.

Lasten harrastusten pitäisi olla ilmaisia.

Myös alakoulussa pitäisi kaikilla olla kotitaloutta oppiaineena.

Lasten pitäisi saada päättää, mitä perheessä syödään lounaaksi.

Ruutuaikaa pitäisi lisätä ja itse päättää, miten sen käyttää

TERVEHTIMISTILANTEET
Kesto: 10 min

Työskennellään pareittain. Improvisoidaan ryhmänohjaajan antaman tilanteen mukaan lyhyt kohtaus erilaisista tervehtimisistä.

Tavataan vanha ystävä kadulla pitkästä aikaa
Asiakas menee kauppaan ostamaan uusia sukkia ja pyytää myyjän apua
Kaverit tapaavat toisensa jalkapalloharjoituksissa
Sukulainen onnittelee 100-vuotiasta vanhusta
Asiakas menee pankkiin pyytämään lainaa pankinjohtajalta, eivätkä he tunne ennestään toisiaan
Puhelinmyyjä soittaa ja tarjoaa uutta lehteä
Kaksi pikkulasta kohtaa hiekkalaatikolla
Sinä tapaat Suomen tasavallan presidentin

Harjoituksen jälkeen keskustellaan, miten tilanteeseen vaikuttaa, jos toinen on tuttu tai ihan vieras. Miten kohtaaminen eri tilanteissa näkyy myös kehossa, ei vain puheessa. Miten ikä, sukupuoli ja tilanne vaikuttaa kohtaamiseen.

KUUMA TUOLI
Kesto: 15 min

Tilaan asetetaan yksi tyhjä tuoli, joka nimetään “kuumaksi tuoliksi”. Asetutaan katsomo-lava –asetelmaan. Tuoliin istuu henkilö aina jossain roolissa. Kuumaan tuoliin voidaan kutsua esim. kerrotusta sadusta tai tarinasta joku henkilö, oppikirjan kappaleesta, puheeksi nousseesta asiasta; oikeastaan mistä vaan. Henkilö ei kuitenkaan saa olla kukaan todellinen ihminen, ellei yhteisesti ole sovittu, että se voi olla joku julkisuuden henkilö, jota matkitaan. Yleensä käytetään roolimerkkiä, varsinkin lasten kanssa, jotta erotetaan rooli todellisesta minästä.

Muut haastattelevat henkilöä, joka vastailee siis roolissa. Jos henkilöstä ei ole mitään tietoa ennakkoon, on tuolissa roolissa olo helpompaa, koska kaiken voi keksiä itse. Jos taas kyseessä on jo ennestään tunnettu tai osittain tunnettu henkilö (esim. Aku Ankka), täytyy roolin ottajan yrittää vastailla oman tietämyksensä pohjalta. Ristikkäisen tai ns. väärät tiedot ovat kuitenkin tietenkin sallittuja.

Lasten kanssa harjoitusta tehdessä kannattaa vielä tarkentaa, että roolihenkilö kuvitellaan tuoliin sellaisena kuin hän on, eikä esim. voi kommentoida ”Miksi sinulla on naisen vaatteet vaikka olet mies?” -tyyppisesti. Mielikuvitus kehiin! Tämän harjoituksen avulla voi käsitellä vaikeitakin aiheita, kuten kutsua tarinasta kiusaaja (vaikkapa Monni Pekka Töpöhäntä –tarinoista), ja kysyä tunteista.

Aluksi työtavan opettelussa helposti voi käydä niin, että lähdetään tekemään sketsihahmoja ja se sopiikin hyvin improvisaation tavoitteisiin, mutta kunhan työtapa on tuttu ja käsitellään vakavampia aiheita, kannattaa ryhmää muistuttaa, ettei kyseessä ole hauskuuttamisen harjoitus.

LUOKKAJUHLAN JÄRJESTÄMINEN
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, kartonki valmiin suunnitelman esittämiseksi toisille

Jaetaan ryhmä noin neljän hengen pienryhmiin. Ryhmien tehtävänä on suunnitella luokkajuhlat, joista tehdään muille esiteltävä versio kartongille. Tavoitteena on harjoitella neuvottelua, ryhmärooleja, mielipiteen kertomista ja kuuntelemista. Esille voidaan laittaa seuraavia apukysymyksiä:

Millainen juhla järjestetään, mikä on teema?
Keitä juhliin kutsutaan/osallistuu?
Milloin juhlat ovat?
Millaista ohjelmaa juhlissa on?
Millaista tarjoilua juhlassa on?
Miten tarjoilu järjestetään?
Miten juhlat kustannetaan?
Soitetaanko juhlissa musiikkia? Kuka toimii DJ:nä?
Miten juhliin kutsutaan?

Esittelyjen jälkeen pohditaan yhdessä, minkä ryhmän juhlat olisi mahdollista järjestää ja tehdäänkö näin oikeasti. Jos päädytään useampaan vaihtoehtoon, äänestetään suosituin.

LÄHTEET:

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f633

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.