Koskettaminen ja kehoviestintä 5. lk

Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisyyttä ja meillä kaikilla on tarve tulla kosketetuiksi. Kuitenkin koskettamisen kulttuuri vaihtelee, samoin konteksti. Toisille koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen on luontevampaa kuin toisille. Näiden harjoitusten yhteydessä on tärkeää puhua toista kunnioittavasta tavasta koskettaa: koskettaminen ei koskaan saa tuntua epämiellyttävälle, siitä ei saa tulla kiusaantunut olo, saatikka että se sattuisi. Aihe voi monelle olla arka, mutta rohkaistuminen sen käsittelyyn auttaa paljon vuorovaikutuksen opettelua. Onhan esimerkiksi kätteleminen kulttuurimme tapa tervehtiä. Kannattaa kuitenkin olla ”herkillä” oman ryhmänsä suhteen, koska meillä on niin erilainen tapa suhtautua toisen koskettamiseen. Näissä harjoituksissa koskettaminen ei korostu, vaan tulee ikään kuin leikin mukana, mutta se on syytä ehdottomasti ottaa reflektioon mukaan. Aina on hyvä kysyä toiselta, saako häntä koskettaa. 

Vuorovaikutus on suurimmalta osalta muutakin kuin sanoin puhuttua. Sanoja täydentävät eleet, ilmeet, kehonasennot, äänen ominaisuudet ja ympäröivän tilan käyttö. Sanaton viestintä voi olla harkittua tai täysin tiedostamatonta. Se voi olla myös monimerkityksellistä eli sitä saatetaan tulkita toisella tavalla, miten viestijä on sen tarkoittanut. Eleiden avulla, esimerkiksi käsien liikkeillä, voidaan painottaa jotain tiettyä osaa sanoman sisällössä. Erilaisilla kehonasennolla pystyy viestimään toiselle vaikkapa läheisyyttä tai etäisyyttä esimerkiksi nojautumalla kohti paria tai vetäytymällä tästä kauemmaksi, viestii sanattomasti toiselle mielipiteensä.  

Kehon viestinnän opettelu on hyvin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan viestin ymmärtämisestä ja sanoman perille menemisestä vain 7 % syntyy sanoista, 38 % äänensävystä ja jopa 55 % kehonkielestä. Tässä osiossa harjoitellaan viestimään toiselle paljolti ilman puhetta eleitä ja liikkeitä käyttämällä, mutta kokeillaan myös äänenpainon ja puhetavan merkitystä. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

• Itsensä ilmaiseminen kehon avulla puheen lisäksi tai ilman puhetta 
• Toisen arvostava koskettaminen 
• Kosketetuksi tuleminen ja sen hyväksyminen 
• Ilmaisuun heittäytyminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T2, T3),  ympäristöoppi (T 10), liikunta (T8) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

PITUUSJÄRJESTYS 
Kesto: 10 min 

Valitaan ryhmästä vapaaehtoinen kapteeni, jonka silmät sidotaan. Sitomisen jälkeen kapteenin tehtävänä on laittaa muu ryhmä pituusjärjestykseen. Kukaan ryhmästä ei saa kommunikoida puheella. 

Level 2: Myös muun ryhmän silmät sidotaan. Puhetta ei saa edelleenkään käyttää. 

TERVEHDYSKÄVELY 
Kesto: 10 min 

Liikutaan tilassa ja tervehditään toisia ryhmänohjaajan antamien ohjeiden mukaan. Jokaisessa kohdassa ehtii tervehtimään useampaakin vastaantulijaa, mutta huolehditaan kuitenkin, ettei tervehditä aina samoja vaan uskalletaan mennä kaikkien luokse. 

• Kävele niin, ettet huomaa ketään muuta. 
• Vilkaise toista, mutta ilmeettömästi. 
• Vilkaise toista nyrpeästi. 
• Vilkaise toista silmiin katsoen. 
• Katso toista hymyillen. 
• Katso toista hymyillen ja tervehdi käden heilautuksella. 
• Tervehdi päällä nyökäten. 
• Tervehdi yläviitosella. 
• Tervehdi kättelemällä löysästi. 
• Tervehdi kättelemällä hieman puristaen. 
• Tervehdi kättelemällä ravistaen. 
• Tervehdi sanomalla mahdollisimman virallisesti “päivää”. 
• Tervehdi eri maan kielellä. 

Harjoituksen jälkeen on tärkeää käydä keskustelu, millaiselle eri tervehdykset tuntuivat; mikä oli epäkohteliasta, mikä vaikeaa, mikä tuntui luontevalle, mitä erilaista on pelkällä keholla tervehtimällä kuin sanoilla, mitkä kuuluvat kavereiden välille ja milloin pitää osata tervehtiä virallisemmin jne. 

VAKOOJA 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

  
Kävellään musiikin tahtiin tilassa. Liikutaan open ohjeiden mukaan: Ryhdy vakoojaksi eli valitse joku porukasta, ketä seuraat. Älä paljasta itseäsi, mutta mene vähän lähemmäksi. Mene vielä lähemmäksi. Muista katsoa myös taaksesi, seurataanko sinua. Lopuksi paljastetaan seuraaja. Jatkotyöskentely samalla idealla kun vakooja eli valitaan henkilö, mutta valitaan myös paikka tilasta. Kun musa lakkaa, yritetään viedä tämä valittu henkilö valittuun paikkaan (muistuta, ettei koskettaminen saa sattua). 

RITARITAISTELU  
Kesto: 10 min 

Jaetaan ryhmä kahdeksi joukkueeksi. Kumpikin joukkue keksii itselleen oman taisteluhuudon ”kotikielellään” (esim. Cafe ole!). Taistelu alkaa taisteluhuudoilla. Oikealla kädellä ”hyökätään” vasemman käden toimiessa kilpikätenä. Osuman saa, jos osuu oikealla kädellään vastustajan vasempaan olkapäähän. 

– Ensimmäisestä osumasta haavoittuu kilpikäsi: haavoittunut laittaa vasemman kätensä selän taakse.  
– Toisesta osumasta haavoittuu toinen jalka: haavoittunut jatkaa taistelua hyppimällä yhdellä jalalla.  
– Kolmannesta osumasta haavoittuu toinenkin jalka: haavoittunut jatkaa taistelua polvillaan kävellen.  
– Neljännestä osumasta haavoittuu miekkakäsi: haavoittunut saa kipittää karkuun polvillaan kävellen, molemmat kädet selän takana.  
– Viidennestä osumasta vastustaja kuolee ja jää makaamaan lattialle.  

Leikkiä voidaan leikkiä myös kaikki vastaan kaikki –periaatteella. 

SOKKOTANSSI 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

Ryhmä jaetaan kahteen vastakkaiseen riviin. Toisessa rivissä olevat laittavat silmät kiinni ja ojentavat kädet eteensä. Toisesta rivistä silmät auki olevat menevät jonkun silmät kiinni olevan luo ja ottavat kiinni käsistä. Lähdetään liikuttamaan, ”tanssittamaan”, sokkona olevaa ympäri tilaa. Musiikki voi olla rauhallista tai nopeampaa ”tanssittavaa” musiikkia. Hetken aikaa liikuttuaan pari palauttaa open merkistä sokkona olevan takaisin omalle paikalleen ja menee omaan riviinsä, muttei pariaan vastapäätä. Kun kaikki ovat paikoillaan, open merkistä saavat toisessa rivissä olevat avata silmänsä ja lähteä etsimään, kuka olikaan parina. Jos kaikki eivät arvaa, pari saa paljastaa itsensä. Vaihdetaan osat toisin päin. 

OMA TILA 
Kesto: 10 min 

Puhutaan ensin omasta henkilökohtaisesta tilasta (rajasta), mikä halutaan pitää, ettei toinen tule liian lähelle. Jaetaan ryhmä kahteen vastakkain seisovaan riviin eli kohdalle tulee oma pari. Pari lähtee hitaasti lähestymään ja paikallaan oleva saa sanoa “seis” tai ilman puhetta nostaa käden eteen, kun oma raja tulee vastaan ja haluaa toisen pysähtyvän. Tarkastellaan erilaisia välejä verrattuna toisiin pareihin. Hyvin tärkeää on tähdentää, ettei liikkuvassa paissa ole mitään vikaa tai huonoa, vaan että tämä on nimenomaan paikallaan pysyvän parin oma tila. Keskustellaan myös siitä, miten raja vaihtelee sukupuolen, iän ja tuttuuden mukaan. Vaihdetaan osia. Lopuksi mietitään yhdessä, millaisin merkein keho ilmaisee, kun ei halua toisen tulevan omaan tilaan. 

LÄHTEET: 

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Norrena, J. (toimi.)(2016). Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä. PS-kustannus. 

Kataja, J., Jaakkola T. & Liukkonen J. (2011). Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus.