5. luokka

Kohtaaminen 5. lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin. 

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.  

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun. 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri. 

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Katsominen toista silmiin 
  • Katsottavana oleminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T3), ympäristöoppi (T10) 

MIKÄ MINUSSA MUUTTUI? 
Kesto: 5-10 min 
 
Asetutaan seisomaan pareittain noin metrin etäisyydelle toisistaan. Katsotaan ensin toista tarkasti. Ryhmän ohjaaja voi ohjata apukysymyksillä kuten ”katso minkä väriset sukat parillasi on tänään, miten parisi hiukset ovat” jne. Sitten toinen kääntää selkänsä ja toinen tekee omaan ulkonäköön pienen muutoksen, jonka toinen sitten käännyttyään yrittää löytää. Vaihdetaan muuttajaa ja toistetaan useamman kerran. Voidaan myös lisätä vaikeusastetta, että tehdäänkin kaksi tai kolme muutosta kerralla. 

PEILI / KOLMEN PEILI 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

Asetutaan seisomaan pareittain kasvotusten noin metrin päähän toisesta. Toinen on ensin johtaja ja toinen peili. Johtaja lähtee tekemään improvisoidusti jotain liikettä ja peili seuraa. Pyritään katsomaan toista koko ajan silmiin ja käyttämään ns. ääreisnäköä. Pareja on hyvä muistuttaa tarpeeksi hitaasta rytmistä. Tätä helpottaa rauhallinen musiikki taustalla. Vaihdetaan roolit. 

Versio 2: Kolmen peili.  
Jaetaan ryhmä kolmikoihin. Kolmikot asettuvat seisomaan vastakkain niin että toisella puolella yksi ja toiselle puolelle pari tiiviisti vierekkäin. Yksin seisova on johtaja ja vastapäätä oleva pari tämän peili niin, että toinen on kehon vasemman puolen liikkeet ja toinen oikean.  Johtaja lähtee tekemään improvisoidusti jotain liikettä ja peili seuraa. Johtajaa on hyvä muistuttaa tarpeeksi hitaasta rytmistä. Tätä helpottaa rauhallinen musiikki taustalla. Vaihdetaan roolit niin, että kaikki saavat olla johtajina. 

MÄ NÄÄN SUT 
Kesto: 5 min 

Kuljetaan vapaasti tilassa. Kun katse kohtaa jonkun kanssa, kävellään sopivalta tuntuvalle etäisyydelle hänen kanssaan ja kohdataan hänet katsekontakti koko kohtaamisen ajan säilyttäen. Kohtaamisen aikana ei ole kiire mihinkään ja siinä on vain yksi tehtävä eli aidosti nähdä toinen ihminen. Kun tuntuu siltä, että näkee parinsa (miten ikinä sen haluaa tulkita) sanotaan hänelle sanat ”Mä nään sut”. Kun molemmat ovat nähneet ja tulleet nähdyksi voidaan kontakti hyvältä tuntuvana hetkenä purkaa ja kumpikin jatkaa kävelemistä tilassa. Tilassa kävelemistä ja kohtaamisia jatketaan, kunnes ohjaaja pysäyttää harjoituksen. 

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero 
  • Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla 
  • Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen 
  • Opitaan odottamaan vuoroa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), uskonto (T11), elämänkatsomustieto (T4, T8) 

PALLO YSTÄVÄLLE 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: tennispalloja tai muita pieniä palloja 

Toimitaan piirissä. Ryhmän ohjaaja vierittää tennispallon jollekin ryhmästä huutaen ensin tämän nimen. Peli jatkuu näin muutamien vieritysten ajan. Hetken kuluttua peliin lisätään palloja yksi kerrallaan. Samalle henkilölle voi lähettää kuitenkin vain yhden pallon kerrallaan.

KUVAKORTIT  
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: kuvakortteja esim. Ateneumin taidepakka tai Minna Kattelus Kipinä kortit tai mitkä tahansa kuvakortit 

Mennään pareittain. Toinen laittaa silmät kiinni, ja toinen kertoo, mitä kuvassa näkee (kuvailee tarkasti yksityiskohtia yms.). Seuraavassa vaiheessa kuvailija kuvittelee itse olevansa kuvassa ja käyttää mielikuvituksen avulla muita aisteja esim. Mitä haistaisi? Mitä kuulisi? Ja mitä tapahtuisi seuraavaksi, jos kuva lähtisi “elämään”. Lopuksi pari aukaisee silmät ja yhdessä katsotaan kuvaa ja keskustellaan,  millainen mielikuva on verrattuna todellisuuteen jne. 

SANA KERRALLAAN -TARINA 
Kesto: 10 min 

Istutaan piirissä, ja lähdetään keksimään tarinaa ja draamankaarellista juonta. Aluksi voidaan päättää vaikka tapahtumapaikka ja –aika yhdessä. Jokainen osallistuja saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan.  

LUOVUUS LEGOILLA 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: lego-palikoita 
 
Annetaan parille molemmille kasa legoja, joissa on täsmälleen samat palat. Parit asettuvat selät vastakkain, ettei kumpikaan näe toisen palikoita. Ensin parista A rakentaa Legoista jonkun muodon. Se voi olla esittävä rakennelma tai sitten ihan sattumanvarainen muoto. Kun rakennelma on valmis, A kuvailee työnsä B:lle palikka kerrallaan, ja B yrittää kuvailun perusteella rakentaa täsmälleen samanlaisen muodon. Lopuksi vertaillaan, miten hyvin onnistuttiin ja keskustellaan prosessista. Sama tehdään tietenkin myös toisin päin. 

KESKUSTELEMINEN

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.  

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai  tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. täältä:  

Värinautit, keskustelutaidot:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7 

  • Keskustelutaitojen harjoitteleminen 
  • mielipiteen kertominen 
  • omista ajatuksista kertominen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T11), suomenkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T7, T8, T9), ympäristöoppi (T10, T14), kuvataide (T2) 

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI 
Kesto: 10 min 

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen.

Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua. 

HAASTATTELIJAN ROOLISSA 
Kesto: 10 min 

Toimitaan pareittain. Haastateltava valitsee itselleen roolin, joka voi olla joku kaikkien tuntema hahmo (Batman, Mikki Hiiri, Tasavallan Presidentti jne.) tai voi keksiä ihan oman hahmon. Tarkoituksena ei ole yrittää imitoida ja matkia ketään tunnettua, vaan kuvitella, miten tämä henkilö vastaisi. Haastattelijan tehtävä on kysyä kysymyksiä, joihin haastateltava voi keksiä vastauksen ilman että sitä oikeasti tietää tai se on yleisesti tiedossa esim. Mikä on lempiruokaasi?, Ketä perheeseesi kuuluu? Jne. Jos hahmo keksitään itse, saa tietenkin keksiä kaikki vastauksen mielikuvituksen mukaan. Vaihdetaan osia. Lopuksi kokoonnutaan yhteiseen piiriin ja kerrotaan kaikille, ketä sai haastatella ja lyhyesti joku tieto mitä sai. 

TOIMIVA / EI TOIMIVA VUOROVAIKUTUS 
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto 

1. Katsotaan aluksi yhdessä Uuteen ihmiseen tutustuminen –video: https://sproppimateriaalit.fi/web/site-186223/state-jurdcmzrgercytzr/page-186285 (2:37 min).

Keskustellaan videon herättämistä ajatuksista. 

  • Mistä asioista sinun on helppo puhua muiden ihmisten kanssa? 
  • Mistä asioista et puhu mielelläsi? 
  • Mistä asioista/teoista tulee sellainen tunne, että kaveri ei kuuntele? Miltä se tuntuu? 
  • Millä tavoin voit osoittaa kaverille, että olet kiinnostunut hänen kertomistaan asioista? 

2. Tehdään yhdessä näennäinen vuorovaikutus-harjoitus. Ohjaaja jakaa lapset pareiksi. Asetutaan istumaan parin kanssa kasvotusten, ja päätetään, kumpi parista on A ja kumpi B. A aloittaa kertomaan jotain helposti tuotettavaa tarinaa esim. omasta aamustaan, harrastuksestaan, lemmikkieläimestään tms. B kuuntelee, mutta toimii samalla ryhmänohjaajan ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena on tahallaan häiriköidä A:ta ja korostetaan, että A:n pitää jatkaa kertomustaan tapahtui mitä tahansa. Ryhmänohjaaja voi antaa B:lle ohjeita joko suullisesti tai kirjoittaa taululle, jolloin kertoja ei kuule ohjetta. Sama tehdään myös toisin päin eli B kertoo ja A kuuntelee.  

Keskustelua haittaavia toimintoja: 

  • Kuuntele kädet puuskassa 
  • Liikehdi levottomasti ja katsele ympärillesi 
  • Haukottele  
  • Näprää vaatteita tai puhelinta 
  • Nyökyttele ja toistele lisäsanoja ”kyllä, joo, ymmärrän” jne. 
  • Käännä selkä 
  • Mene liian lähelle ja jopa kosketa puhujaa 
  • Nouse seisomaan ja katsele puhujaa ylempää 

Harjoituksen jälkeen on tärkeää käydä yhdessä keskustelua  

  • Mikä oli häiritsevää, miksi? 
  • Tapahtuuko tällaista oikeasti, onko itse syyllistynyt näihin jne? 
  • Millaisissa arkipäivän tilanteissa vuorovaikutus toisen kanssa voi olla näennäistä?

VÄSYTTÄÄ – PELASIN KOKO YÖN! VÄITTELYHARJOITUS 
Kesto: 45 min 
Tarvikkeet: Väittämät liitteestä tulostettuna ryhmille: 

Jaetaan ryhmä noin neljän hengen pienryhmiin. Jaetaan pienryhmille liitteen väittämät. Ryhmä keskustelee ensin väittämien pohjalta aiheista. Pienryhmää voi ohjeistaa myös aina ensin peukulla näyttämään kunkin väitteen kohdalla, mitä mieltä on kyseisestä väitteestä, jonka jälkeen keskustelemaan kerrotaan mielipide ja perusteellaan oma peukun asento.  

  • Voin pelata niin monta tuntia kuin haluan. 
  • Vanhempieni tulee valvoa netissä olemistani. 
  • Läksyt voi jättää tekemättä, jos pelaaminen koukuttaa. 
  • Läksyt ovat koululaisen työtä. 
  • En mene nukkumaan, jos kiinnostava peli on kesken. 
  • Nukkumaanmenoaikoja tulisi aina noudattaa. 
  • Väsymisen taustalla on usein liian myöhään pelaaminen. 
  • Virtuaalimaailman kaverit ovat mielenkiintoisempia kuin luokkakaverit. 
  • Olen saanut uusia ystäviä pelien kautta. 
  • Harrastan mielummin jotain muuta kuin istun koneen äärellä. 
  • Tunnen henkilökohtaisesti kaikki Instan seuraajani. 
  • On tärkeää olla somessa 24/7 
  • Some-kaverin viestiin ei tarvitse vastata heti. 
  • Minulla on enemmän kavereita somessa kuin koulussa. 
  • Virtuaalimaailma on täysin harhaa. 

Väittämäkeskustelun jälkeen jaetaan koko iso ryhmä satunnaisesti puolesta ja vastaan –joukkueisiin. Joukkueet saavat hetken aikaa valmistautua perustelemaan omaa kantaansa. Ennen varsinaisen väittelyn aloittamista sovitaan säännöistä eli toisten päälle ei puhuta, oma mielipide perustellaan, jokaisella on vuoro kertoa oma mielipiteensä ja vastapuolelle puhutaan kunnioittavasti, vaikka ovatkin eri mieltä. Hyvä on myös muistuttaa siitä, että harjoitus tehdään roolissa; tämä ei välttämättä oikeasti ole sinun mielipiteesi! 

Varsinaisen väittelyn aiheita voivat olla esim: 
– Peliaikaa ei tarvitse rajoittaa. 
– Some on turha keksintö. 
– Pelaamisesta aiheutuvaan väsymykseen on energiajuoma hyvä apu. 
– Oikeita ystäviä voi saada pelaamisen kautta. 
– Pelaaminen koukuttaa. 

Esillä voi myös olla väittelyyn sopivia argumentoinnin aloituksia, kuten: 

  • Olen samaa mieltä kuin sinä, mutta… 
  • Olen eri mieltä kanssani, sillä… 
  • En kannata tuota ajatusta, koska… 
  • Ajatuksesi on hyvä, mutta… 
  • Perustele vastauksesi… 
  • Voisitko tarkentaa… 
  • Miksi olet sitä mieltä, että… 

HUOM! Harjoitus sopii myös digiturvataitojen harjoitteluun

BINGO 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: Bingo-pelipohjia tulostettuna: https://ryhmarenki.fi/erilaisia-tutustumisbingoja/

Netistä löytyy paljon erilaisia bingo-pelipohjia tutustumiseen. Ryhmäläisille jaetaan pohja, johon he käyvät ryhmässä kyselleen etsimässä sopivan henkilön väitteeseen tai kysymykseen. Samalla harjoitellaan

LÄHTEET: 

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Draamanörtti: https://draama.blog/2020/10/01/yhteys-ja-kontaktiharjoitteet/ 

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.

Kataja, J., Jaakkola T. & Liukkonen J. (2011). Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus. 

Ryhmärenki: https://ryhmarenki.fi/