Keskusteleminen 4. lk

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. täältä:

Värinautit, keskustelutaidot:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
Mielipiteen kertominen
Omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T11), äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T7, T8, T9), ympäristöoppi (T10, T14), kuvataide (T2), Yhteiskuntaoppi (T7)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen. Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

SANAKETJU
Kesto: 10-15 min

Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä sana tulee ensimmäiseksi parin sanasta mieleen. Puhutaan myös tässä yhteydessä, mitä tarkoittaa assosioituminen (omat kokemukset ja muistot) ja miksi se vaikuttaa ajatteluun.
Esim. sinä: AURINKO, pari: KELTAINEN, sinä: SITRUUNA, pari: MEHU jne. Sanat voivat olla kaikkien sanaluokkien sanoja ja myös yhdyssanoja, mutta ei kokonaisia lauseita tai muuten useampaa sanaa.

Seuraavassa vaiheessa yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas kolmannessa yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi.

Puhutaan siitä, ettei toiselle saa ”syöttää” sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Ryhmänohjaaja voi antaa ensimmäisen sanan, ja se voi olla tunteisiin liittyvä sana, kuten itku, rakkaus jne. Useamman hengen piiriin voi ottaa mukaan myös viestikapulan.

YHDESSÄ RYHMÄN KANSSA
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: moniste keskustelupohjaksi: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/08/yhdessa_ryhman_kanssa.pdf

Jakaudutaan n. 4-5 hengen ryhmiin. Keskustelun pohjaksi jokainen ryhmä tarvitsee liitteen.

Tehtävänä on yhdessä ryhmän kanssa päästä yhteen yhteiseen vastaukseen liitteessä annettuihin kysymyksiin. Harjoitellaan vuoron odottamista, aktiivista kuuntelua, oman mielipiteen kertomista ja omasta ideasta/vastauksesta luopumista kompromissin aikaan saamiseksi.

MITÄ JOS?
Kesto: 15-20 min

Työskennellään pareittain. Ryhmän ohjaaja voi aluksi itse valita tai sitten kysyä ryhmäläisiltä aiheita keskusteluun, jotka laitetaan näkyville. Parit vuorottelevat esittämällä toiselle “Mitä jos?” -kysymyksiä.

Kysymykset voivat olla esimerkiksi:

Mitä jos kouluruokailu maksaisi?
Mitä jos meillä ei olisi luontoa?
Mitä jos kaikki olisivat samanlaisia?
Mitä jos Suomessa ei olisi talvea?
Mitä jos saisi valita, opiskeleeko kotona vai koululla?
Mitä jos koulussa nukuttaisiin päiväunet? jne.

Kysymykseen vastaaja perustelee mielipiteensä ja toinen kuuntelee aktiivisesti. Mielipiteen kertomisen jälkeen pari joko kertoo oman mielipiteensä tai kysyy tarkentavia kysymyksiä, kuten” Miksi ajattelet noin”, “Mitä tuosta voisi seurata?”. Kun on opittu keskustelemaan kahdestaan, liitytään yhteen toisen parin kanssa, jolloin kolmella on vastuu aktiivisesta kuuntelemisesta, mielipiteen kertomisesta ja lisäkysymysten esittämisestä.

PELIMAAILMASSA
Kesto: 10 min

Toimitaan pareittain. Ryhmän ohjaaja laittaa näkyviin apukysymyksiä, jonka avulla keskustellaan aiheesta. Ensin toinen toimii kuuntelijana ja toinen kertoo apukysymysten avulla lempipelistään. Kuuntelija voi esittää tarkentavia kysymyksiä, mutta malttaa olla vielä kertomatta omasta lempipelistään. Kerronnan jälkeen vaihdetaan osia. Molempien kerrottua pari päättää, kummanko lempipeli esitellään koko luokalle. Luokalle pelistä kerrotaan lyhyemmin. Tässäkin voidaan käyttää uusia apukysymyksiä.

Apukysymykset parille kertomiseen:

Mikä pelin nimi on?
Millainen peli se on?
Millaisia hahmoja pelissä on?
Mihin sen pelimaailma sijoittuu?
Mikä tavoite pelillä on?
Miksi tykkäät pelata tätä peliä?
Minkä ikäisille peli on tarkoitettu?
Miten pelissä voi menestyä tai voittaa?
Mitä pelaamiseen erityisesti tarvitaan?
Mikä pelissä on jännittävää?

Apukysymyksiä koko luokalle esittelyyn:

Kuka tai mikä on pelin keskushahmo?
Mihin pelissä pyritään?
Kuinka kauan pelaaminen kestää?
Kenelle peli sopii?
Miksi tätä peliä kannattaisi kokeilla?

LÄHTEET:

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Värinautit: https://www.varinautit.fi/

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.