Ryhmäyttäminen 3. lk

Ryhmäyttäminen on pitkä prosessi, jonka tavoitteena on ryhmän jäsenten keskinäinen tutustuminen, vuorovaikutuksen oppiminen, luottamuksen syntyminen, oman paikan löytäminen ryhmässä sekä viihtyminen yhdessä. Se vastaa ihmisen moniin tarpeisiin, koska tutustuessaan uusiin ihmisiin ja kohdatessaan toisia ryhmän jäseniä, tulee jokainen kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäytyminen vie aikaa, koska se vaatii luottamuksellisen ilmapiirin. Luottamuksellinen ilmapiiri tekee ryhmän toiminnasta luontevaa ja sujuvaa. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä synnyttää kannustavan oppimisympäristön, mikä edistää jokaisen yksilön oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Ryhmäyttämisen keinona tässä materiaalissa toimii yhteinen leikki sekä muut toiminnalliset menetelmät. Ryhmäyttävien leikkien tarkoituksena on virittää ryhmä toimimaan yhdessä yhteisen kivan tekemisen avulla. Kaikilla on tarve tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää, ja yhteinen leikki on mitä parhain keino sen tunteen saavuttamiseksi.  

Monet tämän materiaalin harjoitteet toimivat myös tutustumisleikkeinä uuden ryhmän kanssa. Ryhmäyttäminen ei kuitenkaan ole vain uuden ryhmän tutustumista varten tai kouluvuoden aloitukseen, vaan tärkeää kaikissa ryhmän muotoutumisen vaiheissa. Ryhmän kehitysvaiheet ovat muodostumisvaihe, kuohuntavaihe, yhdenmukaisuuden vaihe, toimivan työskentelyn vaihe ja lopetusvaihe (Tucmanin 1965 teoriasta suomennettuna esim. Jääskeläinen 2022). Kaikki ryhmät käyvät läpi nämä vaiheet ja niistä eteenpäin pääseminen on tärkeää ja sen eteen tarvitaan myös työskentelyä. Huomioon kannattaa ottaa se, että ryhmä ryhmäytyy yhteisissä hetkissä joka tapauksessa, mutta suunta on ryhmänohjaajan vaikutettavissa, meneekö ryhmä negatiiviseen vai positiiviseen suuntaan. 

Vaikka tässä materiaalipaketissa ryhmäyttämis -otsikon alle on koottu vuosiluokittain tietyt harjoitukset ja leikit, kaikki materiaalipankin harjoitukset vahvistavat ryhmän toimintaa ja luovat positiivista ryhmäyttävää vaikutusta. 

Ryhmätuokion aloittamiseen kannattaa valita helppo lämmittelyleikki, joka voi hyvin olla ennestään tuttu, josta kaikki saavat onnistumisen kokemuksen. 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L7 

• Heittäytyminen leikin maailmaan, uskaltaminen ja improvisaatio.  
• Tutustuminen omaan ryhmään 
• Tunne kuulumisesta ryhmään yhtenä ryhmän jäsenenä 
• Vuorovaikutustaitojen harjoittelu 
• Luottamuksellisen ilmapiirin synnyttäminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T5, T7, T8, T9), uskonto (T11), ympäristöoppi (T8, T10), elämänkatsomustieto (T4), musiikki (T1, T3, T8), liikunta (T8) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

NIMILEIKIT 

NIMI JA MINÄ PIDÄN TAI KIINNOSTUKSEN KOHTEET 
Kesto: 10 min

a) Piirissä vuorotellen jokainen sanoo oman nimensä ja kertoo samalla mistä pitää, esim. Olen Tahti ja pidän tikkareista. Pidettävä asia voi alkaa samalla alkukirjaimella, mutta ei ole pakko. Muut vastaavat “Moi Tahti!” ja antavat sanojalle joko taputukset ylhäällä tai alhaalla sen mukaan pitääkö myös itse tästä ko. asiasta.  

Level 2. “Olen Tahti ja olen toimelias” eli liitetään joku adjektiivi 

B) Toinen versio harjoituksesta on “kiinnostuksen kohteet”. Seistään piirissä, mutta selin piirin keskustaan. Sanotaan vuorotellen oma nimi ja kerrotaan mielenkiinnon kohde esim. Olen Tahti ja tykkään tehdä temppuja trampalla. Käännytään samalla kasvot piirin keskustaan päin. Kaikki, jotka jakavat saman kiinnostuksen kohteen, kääntyvät myös ympäri. 

NIMITANSSI 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

Kirjoitetaan oma nimi ilmaan siten, että nimen jokainen kirjain “kirjoitetaan” eri kehonosalla. Harjoitellaan muutaman kerran ja esitetään sitten “tanssina” toiselle ryhmän puolikkaalle musan tahtiin.  

TUTUSTUMISLEIKIT

TUNNUSTUKSIA 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia 

Erilaisten musiikkien soidessa liikutaan, miten juuri se musiikki sillä hetkellä liikuttaa (vinkki: elokuvamusiikista löytyy hyviä tunnelmia ja luovuutta herättävää musiikkia). Kun musiikki lakkaa, otetaan joka kierroksella eri pari. Sovitaan, että otetaan pari mahdollisimman läheltä, kuka siihen sattuu, eikä lähdetä etsimään paria. Parilta kysytään open antama kysymys. Painotetaan keskustelun opettelua eli kuuntelemista, kysymistä, silmiin katsomista jne. Kysymykset voivat olla ihan mitä vaan tutustumiseen liittyviä esim: 

1) Mikä sinun koko nimesi on? 
2) Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?  
3) Minkä yliluonnollisen taidon haluaisit osata? 
4) Mikä on sinun arvokkain tavarasi? 
5) Kenen kanssa vietät mieluiten vapaa-aikaasi?  
6) Missä haluaisit asua, jos et asuisi siellä missä nyt? Miksi? 

BINGO 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: kynät ja bingo-pelilaudat: https://ryhmarenki.fi/erilaisia-tutustumisbingoja/

Ryhmäläisille monistetaan valmiiksi bingo-pelipohja. Ryhmäläiset kiertävät kysymässä pelilaudan asioita toisilta leikkijöiltä ja kuka saa ensimmäiseksi pystyyn tai vaakaan kaikkiin ruutuihin jonkin leikkijän nimen, huutaa “bingo!”. 

TOISET TUTUIKSI -PALLO 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: jalkapallo, johon etukäteen jo kirjoitettu kysymykset 

Tähän harjoitukseen tarvitaan pallo, jonka pintaan voi kirjoittaa tussilla. Ihanteellista olisi, jos pallossa olisi ”lokeroita”, kuten esimerkiksi jalkapallossa. Ideana on, että jokaiseen lokeroon tulee yksi kysymys. Jos kysymystä ei mahdu lokeroon kirjoittamaan, voivat kysymykset olla myös paperilla tai taululla, jolloin palloon laitetaan ainoastaan kysymyksen numero. 
 
Asetutaan seisomaan piiriin. Yksi leikkijöistä aloittaa heittämällä pallon toiselle pelaajalle, niin että hän saa sen kiinni. Se kohta, johon pelaajan oikean käden peukalo osuu hänen ottaessaan pallon kiinni määrää, mihin kysymykseen hän vastaa. Pallon kiinni ottanut pelaaja kertoo muille kysymyksen ja vastaa siihen. Sen jälkeen hän heittää pallon uudelle pelaajalle. Ryhmän ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että pallo käy läpi jokaisen pelaajan. Jos peukalo osuu kohtaan, jossa ei ole kysymystä tai jos pelaaja on vastannut samaan kysymykseen aiemmin, voi esimerkiksi pyytää pallon heittänyttä pelaajaa heittämään pallon uudelleen tai leikkijä voi heittää pallon itselleen ilmaan ja ottaa uudelleen kiinni. 

Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: 

1. Millainen on hyvä ystävä?  
2. Miten rentoudut?  
3. Miten voi auttaa toista?  
4. Mitä haluat tehdä isona? 
5. Mitä mukavaa sinulle on tapahtunut? 
6. Mikä on lempiaineesi koulussa?  
7. Miten voit palkita itsesi?  
8. Mikä eläin haluaisit olla? 
9. Miten voi saada lisää rohkeutta?  
10. Mihin haluat matkustaa?  
11. Mitä pelkäät? 
12. Mikä tekee sinut iloiseksi?  
13. Mitä teet mielelläsi?  
14. Millainen on unelmakoulusi?  
15. Mitä haluaisit muuttaa koulussa? 
16. Minkä asian ottaisit mukaan autiolle saarelle? 
17. Mitä piirrettä ystäväsi arvostavat sinussa? 

RYHMÄYTTÄMISLEIKIT

KOLMEN YMPÄRI 
Kesto: 5-10 min 

Liikutaan vapaasti tilassa. Ryhmän ohjaaja pyytää valitsemaan ryhmästä kolme oppilasta mielessään. Ohjaajan yhteisestä merkistä kaikki lähtevät kiertämään näiden kolmen valitsemansa oppilaan ympäri. 

Versio 2: Oppilas valitsee vain yhden toisen oppilaan, jonka ympäri kiertää kolme kertaa. 

KISSA JA HIIRI 
Kesto: 10 min 

Ryhmä asettuu pareiksi “käsikynkkään”, yksi pari jää erilleen toinen kissaksi ja toinen hiireksi. Kissa lähtee jahtaamaan hiirtä, ja jos saa kiinni, muuttuvat roolit heti toisin päin. Hiiri voi pelastautua menemällä minkä tahansa parin jommallekummalle puolelle käsikynkkään, jolloin parista joutuu irtoamaan se, kehen ei tartuta. Tästä irronneesta leikkijästä tulee uusi kissa, ja edellinen muuttuu hiireksi. 

PATSAAT JA VALOKUVAT 
Kesto: 15-20 min 

Jaetaan ryhmä 4-5 hengen ryhmiin. Ohjaaja antaa aiheita patsaille, josta ryhmät muodostavat omanlaisensa yhteisen jähmettyneen esineen. Kannattaa painottaa ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja ratkaisun tärkeyttä, sekä keskustella ryhmärooleista ja johtajuudesta. 

Level 1: Aluksi ensimmäisillä kierroksilla voidaan käyttää vielä puhetta, mutta heti kun patsaiden idea on hoksattu, jätetään puhe pois. Esimerkkiaiheita: aurinko, spagetti ja lihapullat, hirviö, mökki jne.  

Level 2: Play-nappi. Jähmettynyt patsas herääkin eloon eli mukaan tulee ääni ja liike, kun ryhmän ohjaaja painaa kuvitteellista play-nappia. Aiheina esim: kaivinkone, helikopteri, tehosekoitin.  

Siirrytään patsaista valokuviin. Erona se, että nyt tehdään tilannekuva, jossa kaikki ovat samassa kuvassa, eivät esitä yhtä ja samaa esinettä. Kuvassa voi esittää ihmistä, eläintä, esinettä tai ihan abstraktiakin asiaa tai tunnetta. Jatketaan samalla tavalla ilman ääntä ja play-napilla. Aiheita esim: jääkiekko-ottelu, tulipalo, urheilukilpailut, kateus, nälkä jne.  

Level 3: Ajatusäänet. Ryhmän ohjaaja käy koskettamassa kuvassa olevaa henkilöä, jolloin tämä sanoo ääneen yhden ajatuksen tai repliikin tilanteessa eli mitä sillä hetkellä ajattelisi tai sanoisi. 

MINÄ OLEN PUU 
Kesto: 15 min 

Toimitaan noin 5 hengen ryhmissä. Ryhmästä yksi menee piirin keskelle, ottaa asennon ja nimeää itsensä esim: Minä olen puu, Minä olen kopiokone jne. Toinen ryhmästä “tulee kuvaan” eli esim. Minä olen puun oksa jne. Kuva on valmis, kun kaikki ovat tulleet kuvaan. 

Huom! Voi esittää myös abstraktia asiaa kuten tunnetta ”Minä olen puunhakkaajalla oleva kiukku”. Ensimmäisenä kuvaan tullut sanoo kuka kuvaan jää ja muut poistuvat. Uusi kuva alkaa tästä kuvaan jääneestä, joka toistaa saman, mikä oli edellisessä kuvassa. Harjoitus voidaan toteuttaa myös lava-asetelmassa, jolloin katsomosta kuka tahansa saa tulla kuvaan. Tällöin ohjaaja päättää, milloin kuva on valmis. 

LÄHTEET: 

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Friends-materiaali: https://asemanlapset.fi/extranet/ryhmaytyminen-ja-kaveritaidot/ 

Ryhmärenki: https://ryhmarenki.fi/erilaisia-tutustumisbingoja/