Koskettaminen ja kehoviestintä 3. lk

Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisyyttä ja meillä kaikilla on tarve tulla kosketetuiksi. Kuitenkin koskettamisen kulttuuri vaihtelee, samoin konteksti. Toisille koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen on luontevampaa kuin toisille. Näiden harjoitusten yhteydessä on tärkeää puhua toista kunnioittavasta tavasta koskettaa: koskettaminen ei koskaan saa tuntua epämiellyttävälle, siitä ei saa tulla kiusaantunut olo, saatikka että se sattuisi. Aihe voi monelle olla arka, mutta rohkaistuminen sen käsittelyyn auttaa paljon vuorovaikutuksen opettelua. Onhan esimerkiksi kätteleminen kulttuurimme tapa tervehtiä. Kannattaa kuitenkin olla ”herkillä” oman ryhmänsä suhteen, koska meillä on niin erilainen tapa suhtautua toisen koskettamiseen. Näissä harjoituksissa koskettaminen ei korostu, vaan tulee ikään kuin leikin mukana, mutta se on syytä ehdottomasti ottaa reflektioon mukaan. Aina on hyvä kysyä toiselta, saako häntä koskettaa. 

Vuorovaikutus on suurimmalta osalta muutakin kuin sanoin puhuttua. Sanoja täydentävät eleet, ilmeet, kehonasennot, äänen ominaisuudet ja ympäröivän tilan käyttö. Sanaton viestintä voi olla harkittua tai täysin tiedostamatonta. Se voi olla myös monimerkityksellistä eli sitä saatetaan tulkita toisella tavalla, miten viestijä on sen tarkoittanut. Eleiden avulla, esimerkiksi käsien liikkeillä, voidaan painottaa jotain tiettyä osaa sanoman sisällössä. Erilaisilla kehonasennolla pystyy viestimään toiselle vaikkapa läheisyyttä tai etäisyyttä esimerkiksi nojautumalla kohti paria tai vetäytymällä tästä kauemmaksi, viestii sanattomasti toiselle mielipiteensä.  

Kehon viestinnän opettelu on hyvin tärkeää, sillä tutkimusten mukaan viestin ymmärtämisestä ja sanoman perille menemisestä vain 7 % syntyy sanoista, 38 % äänensävystä ja jopa 55 % kehonkielestä. Tässä osiossa harjoitellaan viestimään toiselle paljolti ilman puhetta eleitä ja liikkeitä käyttämällä, mutta kokeillaan myös äänenpainon ja puhetavan merkitystä. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Itsensä ilmaiseminen kehon avulla puheen lisäksi tai ilman puhetta 
  • Toisen arvostava koskettaminen 
  • Kosketetuksi tuleminen ja sen hyväksyminen 
  • Ilmaisuun heittäytyminen 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T2, T3) ,  ympäristöoppi (T 10), liikunta (T8) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

KONE 
Kesto: 10 min 

Yksi ryhmäläisistä menee piirin keskelle ja ottaa jonkin asennon. Seuraava tulee ja liittyy edelliseen (menee kosketuksiin jostakin kohtaa kehoa). Sitten seuraavat ryhmäläiset yksi kerrallaan, kunnes kaikki ovat liittyneet yhteen (yhdeksi koneeksi). Voidaan joko tarkemmin määritellä, mitä kone esittää/tekee esim. valmistaa herkkuja, unelmia, ajoneuvoja jne. tai jokainen osa saa tuottaa unelmakoneesta omaa esinettään. Ryhmän ohjaaja voi myös käynnistää koneen, jolloin jokaisesta osasta lähtee joku ääni, tai “käyttää konetta” eli jokaisen osan “napista” tulee jotain tavaraa, jonka ryhmäläinen nimeää ääneen. 

TAIKASORMI
Kesto: 10 min 

Pari seisoo vastakkain. Toisella on taikasormi, jolla hän voi näkymättömästi vangita valtaansa parinsa käden tai jalan ja liikuttaa näitä haluamaansa paikkaan. Nuoremmilla lapsilla leikkiä voi helpottaa niin, että aluksi taikasormella voi koskemalla osoittaa, mitä raajaa haluaa liikuttaa. Leikkiä voidaan leikkiä ensin pareittain. Leikin tultua tutuksi yksi henkilö voi taikasormellaan ohjata koko muuta joukkoa. 

KERROSVOILEIPÄ 
Kesto: 10 min 

Ryhmä istuu piirissä tuoleilla. Ohjaaja antaa erilaisia väittämiä, kuten “Jos sinulla on pikkuveli, siirry kaksi vasemmalle” tai “Jos tykkäät jalkapallosta, siirry kolme oikealle.” Ne, joita väittämä ei koske, pysyvät paikoillaan. Näin osa ryhmästä istuu sylikkäin muodostaen “kerrosvoileivän”. 

PALLO-HIERONTA 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: pallot, halutessa taustalle rauhallista musiikkia. 

Tämä on samalla rentoutumisen ja rauhoittumisen harjoitus. Toimitaan pareittain. Toinen parista asettuu vatsalleen tilaan ja toinen hieroo palloa (nystyräpallo, tennispallo) apuna käyttäen selkää, käsivarsia ja jalkoja. Ennen hierontaa on hyvä muistutella mieliin, ettei koskettaminen ja hierominen saa tuntua pahalle, ja ettei kosketa toista omiin henkilökohtaisiin alueisiin. 

LÄHTEET: 

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf