Kuunteleminen 3. lk
Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys.
Tavoitteet: L1, L2, L3
- Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero
- Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla
- Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen
- Opitaan odottamaan vuoroa
Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), uskonto (T11), elämänkatsomustieto (T4, T8)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
KUUNTELEN TARINAN
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: kirja tms. tarina
Luetaan ryhmälle tarina/kertomus. Tarinan kuuntelun jälkeen jutellaan kuullusta ja avataan kuultua jotenkin draaman keinoin esim. tekemällä patsaita, valokuvia juonesta, rakentamalla tarinan jokin tila, haastattelemalla tarinan henkilöä kuumassa tuolissa jne. Voidaan integroida myös taito- ja taideaineisiin piirtämällä, tekemällä tarinalle äänimaisema jne.
LEMPIHARRASTUKSENI / LEMMIKKINI / LEMPI-IHMISENI
Kesto: 10 min
Ryhmä jaetaan pareihin. Valitaan etukäteen joku otsikon aiheista tai mikä tahansa muu aihe, josta on helppo kertoa toiselle. Näkyville voidaan kirjoittaa apukysymyksiä auttamaan kertomista. Parit asettuvat vastakkain. Toinen toimii ensin kuuntelijana, toinen kertojana. Kerrotaan esim. Omasta lemmikistä apukysymyksiä käyttäen esim.
- Mitä eläinlajia lemmikki on?
- Minkä niminen lemmikki?
- Miten vanha?
- Minkä ikäinen itse oli, kun sai lemmikin?
- Kerro päivästä, kun lemmikki muutti taloon.
- Kerro lemmikin hoitamisesta. Jne.
Kerronnan jälkeen voidaan jatkotyöskennellä eri tavoin:
1. Kuuntelija toistaa omalle parilleen juuri kuulemansa. Pari voi auttaa, jos joku kohta ei mennyt ihan oikein tai unohtui kertoa joku parille tärkeä asia.
2. Yhdistytään toisen parin kanssa ja kuuntelijapari kertoo muille kuulemastaan.
3. Kerrotaan koko ryhmälle kuulemastaan.
Vaihdetaan osia.
VAIHTOEHTOISET LOPUT
Kesto: 15 min
Ryhmän ohjaaja joko kertoo tarinan tai lukee kirjasta pätkän, joka jää kesken. Ryhmä jaetaan noin neljän hengen pienryhmiin. Ryhmät keksivät tarinalle jatkoa tai vaihtoehtoisen lopun ja esittävät sen toisille ryhmille jotenkin draaman keinoin esim:
- käsinuket tai keppinuket (integrointi kuvataiteisiin ja pidempi prosessi)
- valokuvat/still-kuvat tai niiden sarja
- pantomiimi
- näytelty kohtaus
- kuunnelma (johon liitettynä äänimaisema ja integrointi musiikkiin)
- ainekirjoitus (integrointi äidinkieleen)
LÄHTEET:
Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.