Kohtaaminen 3. lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin.

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun.

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri.

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Katsominen toista silmiin
Katsottavana oleminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T3), ympäristöoppi (T10)

SUOMALAISET BUSSIPYSÄKILLÄ
Kesto: 10 min

Seisotaan piirissä. Ensiksi kaikki katsovat maahan ja valitsevat jonkun toisen leikkijän sukat ja katsovat niitä. Sitten ohjaajan merkistä nostetaan katse sukkien omistajan silmiin. Jos katseet kohtaavat, kauhistutaan ja sanotaan ”HUI!” ja pudotaan pelistä istuen maahan piirin kehälle. Jos katseesi ei kohdannut, painetaan uudelleen päät ja valitaan uudet sukat. Leikki loppuu, kun kaksi viimeistä paria kohtaavat katsein. Variaatiossa voidaan muodostaa ryhmästä kaksi piiriä, jolloin aina katseen kohdatessa juostaan nopeasti toiseen piiriin. Tällöin ei tule odotteluaikaa, vaan kaikki saavat osallistua koko ajan.

KOLMEN PEILI
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: kaiutin ja musiikkia

Jaetaan ryhmä kolmikoihin. Kolmikot asettuvat seisomaan vastakkain niin että toisella puolella yksi ja toiselle puolelle pari tiiviisti vierekkäin. Yksin seisova on johtaja ja vastapäätä oleva pari tämän peili niin, että toinen on kehon vasemman puolen liikkeet ja toinen oikean. Johtaja lähtee tekemään improvisoidusti jotain liikettä ja peili seuraa. Johtajaa on hyvä muistuttaa tarpeeksi hitaasta rytmistä. Tätä helpottaa rauhallinen musiikki taustalla. Vaihdetaan roolit niin, että kaikki saavat olla johtajina.

KATSEKISA
Kesto: 5 min

Asetutaan pareittain vastakkain. Katsotaan vain toista silmiin. Yritetään katsoa toista mahdollisimman pitkään ilmeettömästi ja “putoamatta” eli nauramatta. Voidaan tehdä myös kisaksi, jolloin vaikka kolmen kierroksen jälkeen katsotaan kummalla on enemmän pisteitä.

Tärkeintä on kuitenkin keskustelu harjoituksen jälkeen, milloin katse on arvostava, hyväksyvä ja sopiva, ja milloin häiritsevä ja tuijottava.

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero
Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla
Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen
Opitaan odottamaan vuoroa

Oppiaineisiin kytkeytyminen: äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), uskonto (T11), elämänkatsomustieto (T4, T8)

HARJOITUKSET:

KUUNTELEN TARINAN
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: kirja tms. tarina

Luetaan ryhmälle tarina/kertomus. Tarinan kuuntelun jälkeen jutellaan kuullusta ja avataan kuultua jotenkin draaman keinoin esim. tekemällä patsaita, valokuvia juonesta, rakentamalla tarinan jokin tila, haastattelemalla tarinan henkilöä kuumassa tuolissa jne. Voidaan integroida myös taito- ja taideaineisiin piirtämällä, tekemällä tarinalle äänimaisema jne.

LEMPIHARRASTUKSENI / LEMMIKKINI / LEMPI-IHMISENI
Kesto: 10 min

Ryhmä jaetaan pareihin. Valitaan etukäteen joku otsikon aiheista tai mikä tahansa muu aihe, josta on helppo kertoa toiselle. Näkyville voidaan kirjoittaa apukysymyksiä auttamaan kertomista. Parit asettuvat vastakkain. Toinen toimii ensin kuuntelijana, toinen kertojana. Kerrotaan esim. Omasta lemmikistä apukysymyksiä käyttäen esim.

Mitä eläinlajia lemmikki on?

Minkä niminen lemmikki?

Miten vanha?

Minkä ikäinen itse oli, kun sai lemmikin?

Kerro päivästä, kun lemmikki muutti taloon.

Kerro lemmikin hoitamisesta. Jne.

Kerronnan jälkeen voidaan jatkotyöskennellä eri tavoin:

1. Kuuntelija toistaa omalle parilleen juuri kuulemansa. Pari voi auttaa, jos joku kohta ei mennyt ihan oikein tai unohtui kertoa joku parille tärkeä asia.

2. Yhdistytään toisen parin kanssa ja kuuntelijapari kertoo muille kuulemastaan.

3. Kerrotaan koko ryhmälle kuulemastaan.

Vaihdetaan osia.

VAIHTOEHTOISET LOPUT
Kesto: 15 min

Ryhmän ohjaaja joko kertoo tarinan tai lukee kirjasta pätkän, joka jää kesken. Ryhmä jaetaan noin neljän hengen pienryhmiin. Ryhmät keksivät tarinalle jatkoa tai vaihtoehtoisen lopun ja esittävät sen toisille ryhmille jotenkin draaman keinoin esim:

käsinuket tai keppinuket (integrointi kuvataiteisiin ja pidempi prosessi)

valokuvat/still-kuvat tai niiden sarja

pantomiimi

näytelty kohtaus

kuunnelma (johon liitettynä äänimaisema ja integrointi musiikkiin)

ainekirjoitus (integrointi äidinkieleen)

KESKUSTELEMINEN

Keskustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. täältä:

Värinautit, keskustelutaidot:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L2, L3, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
mielipiteen kertominen
omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T11), äidinkieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), englanti (T7, T8, T9), ympäristöoppi (T10, T14), kuvataide (T2)

HARJOITUKSET:

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä teillä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen.

Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

LUMIPALLOT
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: paperia ja kyniä, mielellään aika esteetön tila (paperipallot häviävät tavaroiden ja huonekalujen sekaan)

Jokainen leikkijä kirjoittaa nimensä paperin keskelle ja rypistää sen paperilumipalloksi. Leikinjohtajan merkistä palloja heitellään tilassa. Kun leikinjohtaja huutaa seis, otetaan yksi pallo itselle. Pallon sisältä löytyvältä henkilöltä käydään kysymässä joku leikinjohtajan antama kysymys. Kysymykset voivat koskea mielipidettä, ominaisuutta, asioita, joista tykkää jne. Tai kysymykset voivat olla läksyyn liittyviä, kokeeseen kertaavia, esitiedon keruuta jne.

Korostetaan, ettei palloa saa heittää enää seis-huudon jälkeen, eikä ketään saa heittää päähän. Kierroksen jälkeen varmistetaan, että kaikilta tultiin kysymään. Jos paperiin sattuu oma nimi, ryhmän ohjaaja tekee nopeasti vaihtoja.

OMA KORTTI
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: kuvakortteja

Laitetaan piirin keskelle läjä kuvakortteja (Minna Katteluksen Kipinä-kortit, Ateneumin Taidepakka, tunnetaitokortit tms.). Jokainen valitsee kortin sillä perusteella, että kortti kertoo jotain itselle tärkeistä asioista tai herättää mieliin tarinan sinulle tapahtuneesta asiasta. Mennään pareittain, ja kerrotaan oma tarina parille. Pari kuuntelee tarkasti, sillä kertomisen jälkeen palataan piiriin, vaihdetaan kortit parin kanssa ja pari kertoo toistensa tarinat muille.

RYHMÄN LEMPIJUTUT
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: moniste keskustelupohjaksi: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/08/ryhman_lempijutut.pdf

Jakaudutaan n. 4-5 hengen ryhmiin. Tehtävänä on yhdessä ryhmän kanssa päästä yhteen yhteiseen vastaukseen liitteessä annettuihin kohtiin ja täyttää liite. Harjoitellaan vuoron odottamista, aktiivista kuuntelua, oman mielipiteen kertomista ja omasta ideasta/vastauksesta luopumista kompromissin aikaan saamiseksi.

OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ…
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: liitteen väittämälaput valmiiksi leikattuina purkkiin: mielipide väittämät

Ryhmän ohjaajalla on purkissa liitteen väittämät leikattuna suikaleiksi. Ryhmäläiset käyvät nostamassa vuorotellen lapun, lukevat siinä olevan väittämän ja kertovat muille, ovatko asiasta samaa vai eri mieltä. Mielipide myös perustellaan muutamalla sanalla. Muut oppilaat voivat halutessaan tehdä vielä tarkentavia kysymyksiä ja esittää myös oman perustellun mielipiteensä. Alkuun saattaa jännittää koko ryhmän edessä vastaaminen, joten harjoituksen voi tehdä myös pienemmissä ryhmissä.

Huom! Työtavan tullessa tutuksi, koulussa oppilaat voivat kirjoittaa itse koealueeseen liittyviä väittämiä ja näin voidaan koko luokan kanssa kerrata yhdessä kokeeseen.

LÄHTEET:

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.

Kiitos kaveruudelle -käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf

Värinautit: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/08/ryhman_lempijutut.pdf