Kohtaaminen

Kuunteleminen 2. lk

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys. 

Tavoitteet: L1, L2, L3 

  • Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero 
  • Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla 
  • Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen 
  • Opitaan odottamaan vuoroa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T5, T6, T7, T8), ympäristöoppi (T6, T10), uskonto (T6, T8), elämänkatsomustieto (T1) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

KERROTAAN KUVASTA 
Kesto 10-15 min 
Tarvikkeet: kuvakortteja, lehtien tai kirjojen kuvia tms. mitä tahansa kuvia 

Työskennellään pareittain. Asetetaan tilaan pöydälle joko kuvakortteja tai lehdistä leikattuja kuvia. Ryhmäläiset voivat myös valita kuvan jostain kirjasta. Tärkeää on, ettei oma pari näe kuvaa, jonka toinen valitsee. Asetutaan istumaan selät vastakkain. Toinen sulkee silmänsä ja toinen alkaa kertomaan kuvasta. Hän kuvailee värejä, muotoja, kuvassa näkyviä asioita jne. Ryhmän ohjaaja voi auttaa kertomista apukysymyksin. Myös kuuntelija voi kysyä, jos jokin kohta mietityttää tai haluaa kuulla jostain yksityiskohdasta enemmän. Lopuksi katsotaan yhdessä kuvaa ja kuulija voi kertoa eroavaisuuksista omaan mielikuvaan. 

SANAKETJU / SANATENNIS 
Kesto: 10 min 

Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä sana tulee ensimmäiseksi parin sanasta mieleen.
Esim. sinä: AURINKO, pari: KELTAINEN,  sinä: SITRUUNA, pari: MEHU jne.  
Sanat voivat olla kaikkien sanaluokkien sanoja ja myös yhdyssanoja, mutta ei kokonaisia virkkeitä tai muuten useampaa sanaa. 

Seuraavassa vaiheessa yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas kolmannessa yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi. 

Puhutaan siitä, ettei toiselle saa ”syöttää” sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Ryhmänohjaaja voi antaa ensimmäisen sanan, ja se voi olla tunteisiin liittyvä sana, kuten itku, rakkaus jne. Useamman hengen piiriin voi ottaa mukaan myös viestikapulan. 

HAPPAMIA, SANOI KETTU 
Kesto: 10 min 

Ryhmän ohjaaja lukee koko ryhmälle oheisen tarinan ja pyytää ryhmää kuuntelemaan oikein tarkkaan ja painamaan tarinan mieleensä: 

Kettu havaitsi ulkoillessaan pihlajapuun, ja sen alkoi tehdä mieli marjoja. Kettu yritti napata niitä puusta, mutta huomasi harmikseen, että marjat olivat liian korkealla. Kettu alkoi pomppia takajaloillaan ylöspäin, mutta ei yltänyt lähellekään marjaisaa oksaa. Tovin turhaan pompittuaan kettu totesi itsekseen: “Ne ovat kuitenkin happamia. Eivät ne maistuisi kuitenkaan hyvälle.” Sitten hän lähti murheissaan pois. Tarinan opetus on, että ihmisillä on tapana moittia sellaisia asioita, joita he haluavat, mutta eivät saa. 

Kuuntelun jälkeen ryhmä jaetaan pienempiin n. neljän hengen ryhmiin. Pienryhmän vapaaehtoinen aloittaja alkaa kertomaan kuulemaansa tarinaa muille niin hyvin kun sen muistaa. Kun ensimmäinen on saanut kerrottua muistamansa version, kertoo seuraava sen uudelleen. Jos hän muistaa jotain enemmän kuin ensimmäinen muisti, hän täydentää tarinaa. Tämän jälkeen on kolmannen ja neljännen vuoro. Tavoitteena on, että tarina muistetaan yhdessä mahdollisimman täydellisesti. Yhteisen muistelemisen jälkeen ryhmä kertoo tarinan ryhmän ohjaajalle niin että muut ryhmät eivät sitä kuule. 
(Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu, s. 48) 

LÄHTEET: 

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.