Kohtaaminen 2. lk

Joka päivä kohtaamme kymmeniä ihmisiä, mutta oikeanlainen kohtaamisen taito ei ole itsestään selvää ja sitä on hyvä harjoitella. Kohtaamisen taidolla tarkoitetaan kykyä pysähtyä toisen ihmisen äärelle; hänen tunteidensa ja ajatustensa luo. Tapa miten kohtaamme ja kohtelemme ryhmämme jäseniä vaikuttaa ryhmän työskentelyilmapiiriin.

Kohtaamisen taitoon kuuluu toista silmiin katsominen, arvostava kuunteleminen ja taito keskustella. Kohtaamisen merkkejä ovat myös kehon sanattomat viestit, kuten hymy, avoin asento tai nyökkäily. Kohtaamisen taidoissa harjoitellaan myös läsnäoloa, aitoa kiinnostusta toiseen, auttamisen halua ja toisen kunnioittamista.

Tässä materiaalissa kohtaaminen on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: katsekontaktiin, kuuntelemiseen ja keskustelemiseen. Kohtaaminen on paljon muutakin. Siihen liittyy toisen hyväksyminen, empatiataidot, toisinaan kunnioittava koskettaminen unohtamatta tervehtimisen ja kiittämisen taitoja. Kaikissa näissä harjoituksissa ja leikeissä harjoitellaan aina samalla useampaa eri taitoa, mutta oman otsikkonsa alla on nimenomaan tavoite ainakin tämän taidon harjoitteluun.

KATSEKONTAKTI

Katsekontaktin ottaminen on kaikissa sosiaalisissa taidoissa pohja, jonka päälle muu vuorovaikutus rakentuu. Katsekontaktin myötä vuorovaikutustilanteeseen muodostuu yhteisesti jaettu ja avoimempi ilmapiiri.

Katsekontaktiharjoitusten merkitys on kasvanut vuosikymmenen aikana, kun valitettavan usein vuorovaikutustilanteisiin on tullut mukaan ”ylimääräinen” osapuoli: puhelin. Vuorovaikutustilanne saattaa jäädä hyvinkin epäselväksi ja merkityksettömäksi ilman katsekontaktia. Katse on kuin yksi palapelin pala, ja sen puuttuminen jättää lopputuloksen vajaaksi. Jokaisella meillä on myös tarve tulla nähdyksi, ja toisen hyväksyvä katse on merkittävä itsetunnon kehittymisen kannalta. Ottamalla katsekontaktin ihminen suostuu myös katsottavaksi. Toisista se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta, siksi katsekontakti on tärkeä harjoiteltava taito.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Katsominen toista silmiin
Katsottavana oleminen
Ilmaisuun heittäytyminen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T4), ympäristöoppi (T10, T15), uskonto (T5)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KATSEET KIERTÄÄ
Kesto: 10 min

Seisotaan piirissä, jokainen osallistuja aloittaa katsomalla vasemman puoleista leikkijää silmiin. Ja koska kaikki katsovat omalle vasemmalleen, näkee tietenkin kaverin niskan! Kierrätetään katsetta rauhallisesti piirissä jokaiseen osallistujaan vasemmalta oikealle. Jossain vaiheessa kohtaat toisen leikkijän silmät. Kun katse kohtaa eli syntyy yhteinen sopimus, vaihdetaan paikkaa. Vaihdon jälkeen aloitetaan aina uudelleen vasemmalta. Jos kierroksella katse ei kohtaa kenenkään kanssa, aloitetaan vaan uudelleen vasemmalta. Tärkeää on muistuttaa, ettei toista voi “pakottaa” katsomaan tai vaihtamaan paikkaa eli jos toinen ohittaa, vaikka olisikin tullut yhteinen vilkaisu, jatkaa vain matkaa.

Level 2: Tervehtiminen. Paikkaa vaihdettaessa ja keskellä kohdatessa tervehditään joko vapaammin (yläviitoset, läpsyt, kivet jne.) tai kätelleen.

ANNA KISSALLE KOTI
Kesto: 10 min

Seisotaan piirissä ja keskellä ”kissa” kiertää ryhmäläiseltä toiselle pyytäen ”anna kissalle koti”. Piirissä olijat vastaavat aina: ”kysy naapurilta” osoittaen vieressä olijaa. Leikissä harjoitellaan ottamaan riski eli vaihtamaan paikkaa piirissä seisovien kanssa siten, että haetaan katsekontakti ja sovitaan nyökkäämällä paikanvaihdosta kissan selän takana. Pari vaihtaa paikkaa piirin poikki. Kissa yrittää kysymysten lomassa ehtiä vapautuneelle tyhjälle paikalle, jolloin paikkansa menettäneestä leikkijästä tulee uusi kissa.

KOLUMBIALAINEN HYPNOOSI
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: Kaiutin, musiikkia

Asetutaan pareittain. Toinen parista nostaa kätensä parin kasvojen eteen. Parin käsi ”hypnotisoi” (käsi pidetään n. 30-50 cm:n päässä kasvoista), jolloin toinen koko ajan seuraa käden liikkeitä ja suuntia. Pari voi liikuttaa tilassa (huom. turvallisuus) ja käyttää eri tasoja. Seuraavassa vaiheessa siirretään katse kädestä toisen silmiin. Parin liikkuessa tilassa pyritään pitäkään silmät samalla tasolla ja katsekontakti koko ajan. Et siis voi kääntää parillesi selkää…

Vinkki: rauhallinen musiikki taustalla auttaa keskittymisessä.

KUUNTELEMINEN

Kuunteleminen on kuulemisen aktiivisempi taso. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan toiselle kiinnostuksensa häntä ja hänen viestiään kohtaan, sekä tulkitsemaan eri merkityksiä sanotusta. Tämä taito vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja jatkoon. Usein kuuntelijalla on kiire oman viestin sanomisessa ja loput toisen puheesta menee ohi valmistautuessa omaan vastaukseen. Kuuntelemista harjoitellaan aidolla läsnäololla, vuoron odottamisella, lähettämällä ilmeillä ja eleillä viestejä kuuntelemisesta sekä reagoimalla lopuksi toisen viestiin. Kuuntelutaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää, koska taitava kuuntelu auttaa lapsia ja nuoria hallitsemaan oppimisessa tarvittavaa merkityksen muodostamista. Kuuntelutaitojen kehityksessä lapsille luetuilla tarinoilla on iso merkitys.

Tavoitteet: L1, L2, L3

Opitaan, mikä on kuulemisen ja kuuntelemisen ero
Osoitetaan aktiivista ja läsnäolevaa kuuntelua ilmeillä, eleillä, sanoilla ja koko keholla
Harjoitellaan kuuntelun taitoja keskittymällä tilanteeseen ja keskustelun toiseen osapuoleen
Opitaan odottamaan vuoroa

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T5, T6, T7, T8), ympäristöoppi (T6, T10), uskonto (T6, T8), elämänkatsomustieto (T1)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KERROTAAN KUVASTA
Kesto 10-15 min
Tarvikkeet: kuvakortteja, lehtien tai kirjojen kuvia tms. mitä tahansa kuvia

Työskennellään pareittain. Asetetaan tilaan pöydälle joko kuvakortteja tai lehdistä leikattuja kuvia. Ryhmäläiset voivat myös valita kuvan jostain kirjasta. Tärkeää on, ettei oma pari näe kuvaa, jonka toinen valitsee. Asetutaan istumaan selät vastakkain. Toinen sulkee silmänsä ja toinen alkaa kertomaan kuvasta. Hän kuvailee värejä, muotoja, kuvassa näkyviä asioita jne. Ryhmän ohjaaja voi auttaa kertomista apukysymyksin. Myös kuuntelija voi kysyä, jos jokin kohta mietityttää tai haluaa kuulla jostain yksityiskohdasta enemmän. Lopuksi katsotaan yhdessä kuvaa ja kuulija voi kertoa eroavaisuuksista omaan mielikuvaan.

SANAKETJU / SANATENNIS
Kesto: 10 min

Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä sana tulee ensimmäiseksi parin sanasta mieleen.
Esim. sinä: AURINKO, pari: KELTAINEN, sinä: SITRUUNA, pari: MEHU jne.
Sanat voivat olla kaikkien sanaluokkien sanoja ja myös yhdyssanoja, mutta ei kokonaisia virkkeitä tai muuten useampaa sanaa.

Seuraavassa vaiheessa yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas kolmannessa yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi.

Puhutaan siitä, ettei toiselle saa ”syöttää” sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Ryhmänohjaaja voi antaa ensimmäisen sanan, ja se voi olla tunteisiin liittyvä sana, kuten itku, rakkaus jne. Useamman hengen piiriin voi ottaa mukaan myös viestikapulan.

HAPPAMIA, SANOI KETTU
Kesto: 10 min

Ryhmän ohjaaja lukee koko ryhmälle oheisen tarinan ja pyytää ryhmää kuuntelemaan oikein tarkkaan ja painamaan tarinan mieleensä:

Kettu havaitsi ulkoillessaan pihlajapuun, ja sen alkoi tehdä mieli marjoja. Kettu yritti napata niitä puusta, mutta huomasi harmikseen, että marjat olivat liian korkealla. Kettu alkoi pomppia takajaloillaan ylöspäin, mutta ei yltänyt lähellekään marjaisaa oksaa. Tovin turhaan pompittuaan kettu totesi itsekseen: “Ne ovat kuitenkin happamia. Eivät ne maistuisi kuitenkaan hyvälle.” Sitten hän lähti murheissaan pois. Tarinan opetus on, että ihmisillä on tapana moittia sellaisia asioita, joita he haluavat, mutta eivät saa.

Kuuntelun jälkeen ryhmä jaetaan pienempiin n. neljän hengen ryhmiin. Pienryhmän vapaaehtoinen aloittaja alkaa kertomaan kuulemaansa tarinaa muille niin hyvin kun sen muistaa. Kun ensimmäinen on saanut kerrottua muistamansa version, kertoo seuraava sen uudelleen. Jos hän muistaa jotain enemmän kuin ensimmäinen muisti, hän täydentää tarinaa. Tämän jälkeen on kolmannen ja neljännen vuoro. Tavoitteena on, että tarina muistetaan yhdessä mahdollisimman täydellisesti. Yhteisen muistelemisen jälkeen ryhmä kertoo tarinan ryhmän ohjaajalle niin että muut ryhmät eivät sitä kuule.
(Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu, s. 48)

KESKUSTELEMINEN

skustelutaidot auttavat meitä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi. Näillä on suuri merkitys sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja ihmissuhteita luodessa. Keskustelun taidot kietoutuvat osaksi kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita ja aina keskustelua harjoitellessa harjoitellaan myös kuuntelemista, kysymistä, kehon ilmaisua jne. Hyvät keskustelutaidot tarkoittavat, että molemmat keskustelun osapuolet harjoittavat aktiivista kuuntelua, keskittymistä, kiinnostumista, läsnäoloa ja lisäkysymysten esittämistä keskustelukumppanille.

Tilan seinälle voi myös askarrella ryhmätyönä tai tulostaa valmiin julisteen muistuttamaan hyvistä tavoista keskustella. Valmis juliste löytyy esim. täältä:

Värinautit, keskustelutaidot:
https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/04/keskustelutaidot_varinautit.pdf

Tavoitteet: L1, L5, L6, L7

Keskustelutaitojen harjoitteleminen
mielipiteen kertominen
omista ajatuksista kertominen

Oppiaineisiin kytkeytyminen: uskonto (T5, T6, T8), suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4, T12), ympäristöoppi (T10, T14), elämänkatsomustieto (T2, T4)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

KESKUSTELUPIIRI / LUOKKAPIIRI
Kesto: 5-10 min

Asetutaan istumaan piiriin. Piirin voi tehdä lattialle, tuoleista jne.; missä vain on hyvä istua. Piirin tulisi olla sellainen, että kaikki näkevät hyvin toisensa ja voivat katsoa toisiaan silmiin. Jokaisella on puheenvuoro vuorotellen. Puheenvuoron merkiksi voi ottaa esim. vaikka pehmolelun, ja puheenvuoro on aina hänellä, kuka pitelee pehmoa. Jokainen saa sanoa oman asiansa vuorotellen.

Piirissä voi keskustella ihan arjen kuulumisista, mille tällä hetkellä tuntuu, mitä iloja tai huolia on jne. Tärkeintä tässä on harjoitella hyvää vuorovaikutusta eli katsoa puhujaa, kuunnella keskeyttämättä, osoittaa ilmeillä/eleillä kuuntelevasi, olla itse avoin ja rehellinen puhuessasi eli ns. puhua suoraan sydämestäsi, mutta muistaa silloinkin kohtelias tapa puhua.

PIKKUPIIRI
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: pehmolelu, hernepussi, pallo tms.

Sama idea kuin keskustelu/luokkapiirissä, mutta pienemmissä ryhmissä, jolloin enemmän yhdellä mahdollisuus harjoitella mielipiteen kertomista. Kannattaa ottaa jonkin konkreettinen esine puheenvuoron merkiksi. Aiheeksi voi antaa aluksi helpompi keskustelun aiheita esim. Kertokaa vuorotellen ryhmälle omasta viikonlopusta/aamusta/lomasta/joululahjatoiveista jne., josta pikkuhiljaa kohti mielipiteen perustelua.
Vinkki: Keskustelun avuksi voi ottaa vaikka kuvasta kertomisen alkuun, jos on vaikeaa keksiä sanottavaa. Tavoitteena kuitenkin uskaltaa kertoa asioista omalle ryhmälle.

BINGO
Kesto: 5-10 min
Tarvikkeet: monistettava bingolauta linkistä: https://ryhmarenki.fi/erilaisia-tutustumisbingoja/

Erilaisissa bingo-peleissä opetellaan vuorovaikutuksen kannalta montaa asiaa yhtä aikaa: tutustumista, kuuntelemista, kysymistä, mielipiteen perustelua ja keskittymistä. Linkistä löytyvistä valmiista laudoista voi oikeastaan valita minkä vaan, koska kaikki harjoittavat keskustelutaitoja.

LÄHTEET:

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.

Ryhmärenki-sivusto: https://ryhmarenki.fi/erilaisia-tutustumisbingoja/