Päihdekasvatus 8. lk

Päihteiden käyttö on riskitekijä terveydelle ja hyvinvoinnille. Päihdekasvatus perustuu ajatukseen, että lapsia ja nuoria tulee suojella päihteiden käytön haitoilta. Päihteiden käytön aloitusikää siirtämällä vaikutetaan myös merkittävästi päihteiden käytön aiheuttamiin haittoihin. 

Päihdekasvatuksella tuetaan yksilöiden kasvua ja tavoitellaan päihdehaitatonta elämää sekä hyvinvointia. Päihdekasvatus voi antaa mahdollisuuden harjoitella taitoja, joiden avulla pystyy huolehtimaan omasta ja muiden hyvinvoinnista. 

Näiden taitojen avulla saa kykyjä pärjätä haastavissa elämäntilanteissa ilman haitallista päihdekäyttöä sekä taitoja käsitellä sosiaalista painetta ja tarkastella kulttuurisia normeja kriittisesti. 

Päihdekasvatus auttaa luomaan realistisia odotuksia päihteiden käytön seurauksista sekä päihteidenkäytön yleisyydestä vertaisryhmässä. Päihdekasvatuksella voidaan vaikuttaa luokan ja koulun normistoon ja toimintakulttuuriin sekä madaltaa kynnystä puhua vaikeistakin asioista. 

Tavoitteet:  L1, L2,L3,L5 

• Vähentää positiivisia odotuksia päihteiden vaikutuksista 

• Antaa tietoa päihteiden vaikutuksista sekä tietoja riskien arviointiin omalla kohdalla  

• Vahvistaa sosiaalisia taitoja, elämänhallintataitoja ja muita suojaavia tekijöitä  

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Terveystieto (T2, T3,T5,T6,T7,T8), yhteiskuntaoppi (T2, T3,T9,T7), biologia (T5), oppilaanohjaus (T4)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

VÄITTELY 
Kesto: 20min 

Opetellaan perustelemaan kanta ja sanomaan ääneen perustelut. Tämän harjoituksen avulla voidaan myös opetella sitä, että asioista voidaan olla eri mieltä, kun asiat perustellaan. Opitaan näkemään eri näkökulmia, tarkistamaan omaa kantaa ja keskustelemaan asioista.  

Tehtävä tehdään pareittain. Annetaan väittämiä, joissa toinen parista on väitteen kannalla, toinen on väitettä vastaan. Kummankin tulee keksiä perusteluja kannalleen, jonka ei siis tarvitse edustaa oikeassa elämässä omaa mielipidettä. Pari istuu tuoleilla, ja tuolit sijoitetaan niin, että väittelijät ovat kasvot toisiinsa päin. Mikäli väittely käy kiivaaksi, tai ei keksitä enää perusteluita kannalle, voi ohjaaja siirtyä seuraavaan väittämään. Lisäksi jos väittelyn aloitus tuntuu vaikealta, voidaan väittely aloittaa jostain kevyemmästä aiheesta, esim. “vaaleanpunainen on tyttöjen väri”. Jokaisesta väittämästä väitellään noin 1-2min. 

Esimerkkejä väitteistä: 

  • Terveystieto ei ole tärkeä kouluaine 
  • Tupakka ei ole vaaraksi terveydelle 
  • Tupakka ei ole päihde 
  • Alkoholi on terveydelle vaarallista 
  • Humalainen ihminen on viehättävä 
  • Alkoholista ei voi kieltäytyä, jos kaveri tarjoaa 
  • Tupakka aiheuttaa riippuvuutta 
  • Alkoholi ei ole myrkky 
  • Alkoholista ei voi tulla riippuvaiseksi 
  • Tupakanpoltto on helppo lopettaa 

MIKÄ VAIKUTTAA PALJON, MIKÄ VÄHEMMÄN? 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: paperia, magneettinappeja tai sinitarraa (jos sanat kiinnitetään liitutauluun), liite tulostettuna ja leikattuna: MLL-onko-alkoholi-jokaisen-oma-asia  

1. Piirrä taululle nuoren kasvot tai leikkaa kasvokuva lehdestä.

2. Kerro, että keskellä oleva henkilö on 15-vuotias nuori.  

3. Kerro, että kohta mietitään yhdessä, mikä kaikki vaikuttaa siihen, miten kuvan nuori suhtautuu alkoholiin. (Emme tiedä, suhtautuuko kuvan nuori kielteisesti vai myönteisesti, mietimme vain, mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten nuori suhtautuu alkoholiin.) 

4. Sanat. Valmiiksi tulostettuja sanoja 4 eriväriselle paperille. Väreillä on koodit, mutta niitä ei kerrota osallistujille tässä vaiheessa. Jaa sanat osallistujille sattumanvaraisesti.  

5. Pyydä osallistujia kiinnittämään (taululle tai lattialle kasvokuvan ympärille) sanoja niin, että eniten nuoren suhtautumiseen vaikuttavat asiat kiinnitetään lähelle kasvokuvaa ja vähemmän vaikuttavat sanat kiinnitetään kauemmas siitä.  

6. Kun kaikki sanat on laitettu paikalleen, tarkastellaan yhdessä lopputulosta. Jos tehtävä tehtiin lattialle, kannattaa kaikkien siirtyä sanojen ympärille, jotta jokainen näkee lopputuloksen.  

Keskustellaan  

– Miksi juuri nämä sanat on asetettu lähelle nuoren kasvoja?  
– Miksi joku muu asia vaikuttaa heidän mielestään vähemmän?  
– Pitäisikö jotain sanaa siirtää? Miksi? Suostuuko sanan kiinnittänyt henkilö sen siirtämiseen? Hän saa päättää.  
– Varmistakaa, onko jokin sana vieras? Pitäisikö jotain sanaa selittää?  
– Katsokaa, minkä värisiä papereita on eniten lähellä kasvoja? Kerro koodivärien tarkoitus.  

Väri 1. läheiset ihmiset, heidän tapansa ja lähipiirin juhlakulttuuri  
Väri 2. laki, säännöt, erilaiset kaukaisemmat ympäristöt  
Väri 3. informaatio terveysvaikutuksista ja alkoholikulttuurista  
Väri 4. omat ajatukset, tunteet, vahvuudet  

Tarkastelkaa keskustelussa erityisesti seuraavia sanoja ja sanapareja  
– Hyvä ja huono itsetunto. Onko toinen laitettu lähemmäs toista? Miksi? Voiko toinen vaikuttaa enemmän kuin toinen? Miten ne vaikuttavat? (esimerkiksi hyvän itsetunnon omaava nuori ei suostu tekemään jotain, mitä ei halua. Toisaalta hyvän itsetunnon omaava voi saada muitakin juomaan, toimia joukon johtajana. Huonon itsetunnon omaava nuori voi juoda saadakseen kavereita ja hyväksyntää.)  
– Kaverit jotka käyttävät alkoholia – kaverit, jotka eivät käytä alkoholia. Miksi näin päin? Onko kavereiden vaikutuksilla todella eroa? Ehkä alkoholia käyttämätön kaveri ohjaa nuorta kaikkeen muuhun paitsi alkoholikokeiluihin ja vaikuttaa sillä tavalla paljon. Toisaalta alkoholia käyttävä antaa esimerkkinsä ja seuransa kokeiluihin. Silläkin on väliä, mitä parhaat ystävät tekevät ja mitä sitten muut kaverit.  
– Vanhempien esimerkki – valmentajan esimerkki. Onko vanhemmat laitettu lähemmäs kuin valmentaja? Miksi?  
– Halu tehdä vaikutus ihastuksen kohteeseen. Tämäkin asia voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen: nuori voi arvella päihteettömyyden tekevän vaikutuksen tai toisaalta juomisen tekevän vaikutuksen.  
– Tieto siitä, mitä alaikäisten alkoholinkäytöstä seuraa. Onko sana laitettu lähelle vai kauas? Mitä arvelette, kuinka paljon nuori ajattelee seurauksia muodostaessaan suhtautumistaan alkoholiin? 

#NUUSKA#TUPAKKA#SÄHKÖTUPAKKA
Kesto: 20min 
Tarvikkeet: mobiililaitteet 

Tarkastellaan kriittisesti netissä ja sosiaalisessa mediassa (esim. Instagramissa) esiintyvää tupakkatuotteisiin liittyvää kuvamateriaalia.

Nuoret kirjoittavat tupakkaan, sähkötupakkaan ja nuuskaan liittyviä hashtageja (#). Sen jälkeen jokainen valitsee Instagramista kolme aiheeseen liittyvää kuvaa. Mitä kuva kertoo? Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottoa ja mitä tapahtuu kuvan oton jälkeen? Mitä tapahtuu kuvan ulkopuolella? Nuoret katsovat valittuja kuvia yhdessä ja keskustelevat siitä, millaisen mielikuvan kuva antaa nikotiinituotteesta? Onko kuvissa havaittavissa piilomainontaa? 

ELÄ TERVEESTI -MAINOS
Kesto: 45min 
Tarvikkeet: kyniä ja paperia ja mobiililaitteet tai tietokoneet mainosten tekemiseen 

Nuoret pohtivat pienryhmissä, millainen olisi yläkouluikäisiä nuoria puhutteleva mainoskampanja, joka edistäisi tupakoimattomuutta ja/tai nuuskattomuutta. Noin 10 minuutin vapaan keskustelun jälkeen ryhmät listaavat parhaat mainosideat muistiin. Ideoiden pohjalta he kirjoittavat mainoskäsikirjoituksen. Nuoret kuvaavat mainokset, ja jokainen ryhmä esittelee tuotoksen luokalle. Lopuksi Nuoret keskustelevat yhdessä siitä, mikä mainos oli luokan mielestä puhuttelevin ja miksi. 

PÄIHTEETTÖMYYS HARRASTUKSISSA
Kesto: 30-45 minuuttia 
Tarvikkeet: tarinat tulostettuna tai heijastettuna 

Jaa osallistujat neljään ryhmään. Anna jokaiselle ryhmälle yksi tarina. Pyydä ryhmiä lukemaan tarina, keskustelemaan siitä ja vastaamaan kysymyksiin. Ryhmäkeskustelulle on aikaa 15 minuuttia. Pyydä sen jälkeen jokaista ryhmää kertomaan vastauksensa.  

Tarinat:

1. Urheiluseuran kauden päätöksen saunaillassa oli mukana täysi-ikäisiä, joilla oli mukanaan runsaasti saunaoluita. Osa heistä alkoi olla äänekkäitä ja yksi töni toisia. 14–16-vuotiaita oli mukana saunassa. 

 2. Juniorien joukkue lähti Ruotsiin pelimatkalle. Valmentaja osti laivalta kassillisen nuuskaa ja käytti sitä treenien tauoilla. 14–16-vuotiaat pelaajat olivat ennenkin huomanneet, että valmentajalla oli nuuskaa treeneissä, joten asia ei heitä juuri yllättänyt.  

3. Voitetun kuorokilpailun jälkeen kuoronjohtaja ja huoltajat ottivat esille kuohuviinipullon. He kilistelivät yhdessä, ja nuorille tarjottiin mehua. Pari huoltajaa jatkoi äänekästä juhlimista illalla hotellihuoneessaan niin, että nuoret huomasivat sen.  

4. Viikonloppuleirillä majoituttiin neljän hengen huoneisiin. Illalla yksi leiriläisistä otti laukustaan esille olutta. Huonekavereista kaksi oli ideasta innoissaan, mutta yksi oli hämmentynyt. 

Kysymykset:  

– Mitä ajattelette tilanteesta? – Voisiko tilanteessa syntyä jonkinlaisia paineita 14–16-vuotiaille? Jos, niin millaisia?  

– Mitä ajattelet, miltä tilanne tuntuisi nuoresta, jonka kotona ei juuri käytetä alkoholia tai nuuskaa?  

– Entä nuoresta, jonka vanhemmalla on alkoholiongelma, josta on harmia nuorelle?  

– Mitä nuoret voivat tehdä, jos muiden päihteiden käyttö tuntuu häiritsevän heitä harrastuksessa? 

Lopuksi ryhmät kertovat, mitä vastasivat eri kysymyksiin. Vastauksista voidaan myös keskustella yhdessä.

PUHUTAAN ALKOHOLISTA

Puhutaan alkoholista -opetusmateriaali koostuu harjoituksista, jotka pohjautuvat nuorten omiin edellytyksiin, kokemuksiin ja elämäntilanteisiin. Puhutaan alkoholista on laadittu niin, että sitä on helppo soveltaa nuorten erilaisiin alkoholinkäyttökokemuksiin sekä valmiuksiin käsitellä perusteluja ja käydä läpi asioita eri työskentelymuotojen avulla. Aineisto on jaettu neljään tasoon, jotka huomioivat nuorten erilaiset elämäntilanteet. 

Harjoituksissa keskitytään nuorten valmiuksiin vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja valintoihin itsenäisesti.  

Materiaali on helppokäyttöistä ja soveltuu usean eri oppiaineen tarpeisiin.  

Materiaaliin tutustumista varten Puhutaan alkoholista -aineisto on koottu kirjamuotoon, jota voi selata netissä: https://www.e-julkaisu.fi/sajk/puhutaanalkoholista/mobile.html#pid=1  

Opettajan ja oppilaan aineistot löydät osoitteesta: https://www.puhutaanalkoholista.fi/opetusmateriaali  

MEDIAKRIITTISYYS JA PÄIHTEET
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: mobiililaitteet tai tietokoneet

Osallistujat saavat etsiä mobiililaitteita tai tietokonetta käyttäen mainoksia, elokuvia, musiikkivideoita tai muita mediamateriaaleja, joissa näkyy päihteiden käyttöä. Osallistujat analysoivat pienryhmissä, miten päihteitä kuvataan mediassa:

  • Millainen kuva päihteistä annetaan?
  • Miten tämä kuva vaikuttaa katsojan mielipiteisiin ja asenteisiin?

Tämän jälkeen jokainen ryhmä esittelee havaintonsa luokalle. Lopuksi pidetään yhteinen keskustelu siitä, miten osallistujat voivat suhtautua kriittisesti mediassa näkyviin päihteisiin ja tehdä terveellisiä valintoja.

ALKOPOLI-LAUTAPELI
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: pelikortit, pelilauta tulostettuna: Alkopoli.pdf , noppia ja pelimerkkejä.

Miten alkoholi näkyy suomalaisessa kulttuurissa? Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa terveyteen? Mitä laki sanoo alkoholimainonnasta? Onko alkoholinkäyttö jokaisen oma asia? Alkopoli-pelissä testataan alkoholiin liittyvää faktatietoa ja
omia mielipiteitä alkoholista ja alkoholikulttuurista. Peliä voi pelata lautapelinä tai käyttää pelkkiä kysymyskortteja.

BUENO TALK

Osoitteesta: https://buenotalk.fi/ löydät lyhytvideoita ja tietovisoja päihteisiin ja pelaamiseen liittyen.

LÄHTEET:

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry https://ehyt.fi/  

FressisEdu https://fressisedu.fi/  

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/tukioppilastoiminta/materiaalit/  

Suomen Alkoholijuomakauppa ry (SAJK), https://www.puhutaanalkoholista.fi/