Digiturvataidot 8. lk

Digitaalinen media on keskeinen osa useimpien nuorten arkea, joka tarjoaa paitsi houkuttelevia sisältöjä ja jännittäviä mahdollisuuksia, myös tuo mukanaan erilaisia haasteita ja riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta vaatii kattavaa ymmärrystä digitaalisen turvallisuuden alueella. 

Välttääksemme verkossa piileviä vaaroja ja varmistaaksemme turvallisemman netinkäytön, on oleellista kehittää digiturvallisuustaitoja. Nämä taidot sisältävät kyvyn havaita potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ja sopimatonta käyttäytymistä verkossa sekä osaamisen toimia oikein, jos oma hyvinvointi tai turvallisuus on uhattuna. On myös keskeistä painottaa, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen, mukaan lukien digitaaliset tilat. 

Tavoitteet: L1 L2 L3 L5 L7 

• Harjoitellaan tunnistamaan ongelmallisia ja uhkaavia tilanteita mediassa sekä vahvistetaan taitoja toimia näissä tilanteissa. 
• Pohditaan median käytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja arkeen. 
• Opetellaan arvioimaan median käyttöön kuluvaa aikaa ja
• Harjoitellaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja digistressiä.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T13), yhteiskuntaoppi:(T2 T9) , terveystieto: (T1, T2, T3, T4, T9), elämänkatsomustieto: (T10) , historia: (T10) , oppilaanohjaus: (T1, T2, T3,T9) , uskonto: (T8,T9,T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

HYVÄT PAHAT SOMEPALAT
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: digitaaliset tai perinteiset muistiinpanovälineet  

Laatikaa pareittain kaksi erilaista ”reseptiä” jonkin tietyn somesisällön tuottamiseen. Ensimmäinen ohje heikentää käyttäjien hyvinvointia ja toinen vahvistaa sitä. Valitkaa haluamanne somesisältö tai julkaisumuoto, josta reseptit laaditte. Valittu sisältö voi olla esimerkiksi TikTok- tai YouTube-video, kommentti peliyhteisössä tai keskustelupalstalla, snäppi, twiitti, reels/kela, Jodel-postaus, blogikirjoitus tai muu valitsemanne sisältö.  

• Mitä aineksia ja kuinka paljon tarvitaan sisältöön, joka tukee hyvää oloa ja kohottaa mielialaa?  
• Entä mitä ainesosia ja missä määrin sisältyy sellaiseen somesisältöön, joka tuottaa pahaa mieltä tai huonoa oloa?   

Kirjatkaa reseptinne ylös ja esitelkää muille pareille. 

SOMERYHMÄLLÄKIN ON IDENTITEETTI
Kesto: 15min 
Tarvikkeet: paperia, kyniä. 

Sosiaalisen median yhteisöihin muodostuu usein ajan saatossa omanlaisensa identiteetti ja vuorovaikutuksen kulttuuri, joka vaikuttaa tavalla tai toisella ryhmän jäsenten ajatusmaailmaan ja toimintaan. Tässä tehtävässä pureudutaan tarkastelemaan valitun someyhteisön identiteettiä ja sen viestimistapoja, ihanteita, arvoja ja ryhmässä muodostuvia mielipiteitä.   
Ohjeet: Valitse yksin tai parin kanssa jokin teille tuttu, pieni tai iso someryhmä, peliyhteisö tai muu foorumi sosiaalisessa mediassa. Pohtikaa ja kuvailkaa seuraavien kysymysten avulla, millaiselta valitsemanne yhteisön identiteetti vaikuttaa.  

• Millaisia asioita ryhmä, tili tai yhteisö käsittelee? 
• Mistä aiheista keskustellaan ja mihin sävyyn? 
• Mitä sisältöjä jäsenet tuottavat tai jakavat ryhmään? 
• Mitä he tuovat esille itsestään, mitä eivät? 
• Mitkä asiat korostuvat ryhmän identiteetissä? 
• Millaisia asenteita tai maailmankuvia ryhmässä tuodaan esille? 
• Onko ryhmän jäsenyys pakollista vai vapaaehtoista? 
• Millaiset mielipiteet ovat ryhmässä hyväksyttyjä? 
• Miten keskustelukulttuuri on muodostunut? 
• Millaisia rooleja ryhmässä on, ketkä ovat äänessä ja ketkä taustalla? 
• Miksi kuulut ryhmään tai seuraat sitä? 
• Missä määrin ryhmän identiteetti tai arvomaailma vastaa omiasi? 

HAITALLISET NETTI-ILMIÖT
Kesto: 30min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto, kyniä, paperia 

Lämmittelyharjoitus 

 Avaa: https://mediakasvatus.fi/vuorovaikutus-ja-sosiaalinen-media–haitalliset-netti-ilmiot/  

Jokaisesta alla olevasta kuvasta löytyy jotain kyseenalaista tai haitallista toimintaa, joka voi aiheuttaa mielipahaa tai vahingoittaa jonkun turvallisuutta tai hyvinvointia.  

Ohjaaja heijastaa kuvat valkotaululle kaikkien nähtäville. Nuoret pohtivat ja yrittävät ensiksi keksiä, mikä viesteissä voisi olla haitallista/ongelmallista. Klikkaa vasta tämän jälkeen kuvassa olevaa huutomerkkiä, jolloin saat tietää oikean vastauksen. 

Itsenäinen tuottamistehtävä 

Valitse tehtävistä joko vaihtoehto A tai B. 

A) Oletko itse törmännyt joskus somessa haitallisiin ilmiöihin? Entä tuleeko mieleesi jokin muu esimerkki tilanteesta, jossa vuorovaikutus ihmisten välillä ei ole somessa asiallista? Miten olet toiminut tällaisissa tilanteissa? 

B) Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa yllä oleviin kuviin ehdotuksesi, kuinka WhatsApp-keskusteluissa olisi fiksua edetä niin, ettei kukaan pahoittaisi mieltään. 

Täytä vielä lopuksi oheinen Miten toimit sosiaalisessa mediassa? -taulukko, jonka avulla voit tarkastella omaa toimintaasi somessa. Millä osa-alueilla sinulla olisi parannettavaa? 

X-SIMULAATIO
Kesto: Yksi tai kaksi oppituntia (n. 45–75 min) 
Tarvikkeet: AV-laitteisto, kyniä, paperia, post-it lappuja. 

Ohjeet pähkinänkuoressa: 

Työpistetyyppinen toiminta, jossa osallistujat tekevät huoneessa X-simulaation paperilappuja (esimerkiksi post it -lappuja) käyttäen. Työpajan voi toteuttaa myös verkkoympäristössä (esimerkiksi Padletissa), mutta paperinen luokkahuonetoteutus tukee “hidasta ajattelua” ja suunnitelmallisuutta. 

Osallistujat saavat tehtäväkseen suunnitella annetun aiheen mukaisen twiitin, esimerkiksi provosoivan twiitin veganismista tms. Twiitit kirjoitetaan paperille ja laitetaan luokan seinille. 

Jokaiselle ryhmäläiselle jaetaan oma rooli. Näitä voivat olla esimerkiksi ”huono argumentoija”, ”trollaaja” tai ”tunteisiin vetoava argumentoija”. Roolien kautta opiskelijat voivat vapaammin ilmaista itseään ja joutuvat miettimään tarkemmin, miten toimia. Osallistujat keksivät oman roolinsa mukaisen nimimerkin, jonka liittävät twiitteihinsä. 

Kun roolit on jaettu, osallistujat siirtyvät pistetyöskentelymäisesti twiitistä toiseen ja kirjoittavat seinille kiinnitettäville papereille omien rooliensa mukaisia twiittejä. Näin muodostuu twiittiketjuja, jollaisia Twitterissä voisi todellisuudessakin olla. Osallistujat voivat myös lisätä tykkäyksiä (esimerkiksi piirtämällä sydämiä tms. toisten papereihin). 

Kierroksia tehdään niin monta kuin ehditään, sillä jokaisen pitää miettiä ja suunnitella twiittejään rauhassa. Erityisesti toisella kierroksella rohkaistaan muiden aloittamien alaketjujen jatkamiseen. 

Työpajan lopuksi ketjut käsitellään yhdessä purkaen ja pohtien. Lisäksi osallistujat täyttävät itsearvioinnin, jossa pääsevät pohtimaan ajatuksiaan tällaisesta vuorovaikutuksesta, rooleista sosiaalisessa mediassa sekä argumentoinnista.  

Inspiraatiota ja ideoita erilaisista verkkokeskustelurooleista opiskelijat voivat hakea:https://voima.fi/wp-content/uploads/2021/02/Roolibingo.pdf

MITEN MEIHIN VAIKUTETAAN
Kesto: Oppituntikokonaisuus (1-6 x 45 min) 
Tarvikkeet: ohjeet ja tuntisuunnitelmat ovat Mediakasvatusseuran sivuilla) 

Kriittisen medialukutaidon ja monilukutaidon kehittäminen. Nuoret oppivat tunnistamaan mediavaikuttamisen keinoja: voimakkaiden tunteiden herättämisen, tiedon ja ajatusten yksinkertaistamisen, kohdeyleisön tarpeisiin ja arvoihin vastaamisen ja hyökkäämisen vastustajaa kohtaan. Aiheet liittyvät mediavaikuttamiseen, sisältöjen levittämiseen, vihapuheeseen ja populismiin, kriittiseen medialukutaitoon ja someen.  

MONTA ASIAA YHTÄAIKAA
Kesto: 30-45 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto tai tabletit oppilaille. 

Osallistujat lukevat Mediakasvatusseuran sivun Älylaitteet kannustavat mahdottomaan multitaskaukseen. Sivun voi esim. heijastaa ja lukea ääneen. 

Keskustellaan yhdessä tai parin kanssa seuraavista asioista: 

• Millaisia kokemuksia sinulla on älylaitteilla multitaskaamisesta eli monen asian tekemisestä yhtä aikaa? Katsotko esim. elokuvaa niin, että kirjoitat samalla puhelimella kaverille viestejä? Onko sinulla usein monta eri sivustoa tai sovellusta auki samanaikaisesti?  
• Millainen olo sinulle tulee, kun olet yrittänyt tehdä laitteilla monta eri asiaa samanaikaisesti? Oletko väsynyt, ärtynyt, uupunut, stressaantunut, virkistynyt tms.?  
• Milloin olet viimeksi keskittynyt vain yhteen asiaan kerrallaan? Mikä asia oli ja kuinka kauan jaksoit keskittyä? 
• Miksi ihmiselle on tärkeää se, että hän vaikkapa lukee viestit heti, kun ne tulevat? Pitääkö puhelimessa olla netti päällä aina? Miksi puhelimeen ja someen koukuttuu helposti?  
• Pystytkö tekemään läksyjä tai lukemaan kokeisiin ilman puhelinta tai tablettia? 
• Millainen olo sinulle tulee, jos puhelin (tai muu älylaite) menee rikki/on kiinni/on toisessa huoneessa? 

 
Mietitään, miten älylaitteiden liiallista käyttöä voisi alkaa vähentää ja keskittymiskykyä parantaa esim. Mediakasvatusseuran artikkelin Viisi askelta parempaan keskittymiseen -kohdan avulla.

NETTITREFFIT
Kesto: 45min 
Tarvikkeet: paperia ja kyniä 

Tämän harjoituksen tavoitteena on draaman keinoin pohtia, millaisia asioita on hyvä ottaa huomioon, kun tutustuu uuteen ihmiseen, ja miten tutustuminen tapahtuu.  

Aikuinen jakaa osallistujat neljään ryhmään. Jokaiselle ryhmälle arvotaan lappu, jossa lukee joko “tutustuminen internetissä” tai “tutustuminen kasvotusten”, kaksi ryhmää saa siis saman otsikon. Jokaisen ryhmän tehtävänä on kehitellä pieni näytelmä, jossa tuodaan esille asioita ja riskejä, joita on hyvä ottaa huomioon kun tutustuu uuteen ihmiseen internetissä tai kasvotusten. Jokainen ryhmä esittää oman näytelmänsä muulle ryhmälle. Tuotokset voidaan toteuttaa myös still-kuvina näytelmän sijaan.  

Osallistujat voivat miettiä vastauksia seuraaviin apukysymyksiin näytelmää suunnitellessaan: 

• Voiko käsitys toisesta ihmisestä muuttua tutustumisen aikana? Mistä tämä voisi johtua? 
• Missä olisi turvallista tavata uusi ihminen ensimmäisiä kertoja? Miksi? 
• Mistä aiheista olisi tärkeää keskustella uuden ihmisen kanssa? 
• Entä jos odotukset tapaamisesta ovat osapuolilla ihan erilaiset? 

Purku: Kun jokainen ryhmä on esittänyt oman esityksensä, käydään läpi esityksissä ilmenneitä asioita yllä olevien apukysymysten avulla. 

MEDIA JA HYVINVOINTI-LAUTAPELI 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: tulostettava lautapeli, noppia ja pelinappuloita. 

Pelatkaa lautapeliä pienryhmissä. Käykää muutamia pelilaudan kysymyksiä läpi yhdessä pelaamisen lopuksi.

VAKAVUUSMITTARI
Kesto: 20 minuuttia.
Tarvikkeet: Tarvittava määrä liitettä 1 kopioituna ja leikattuna.

Kerro, että huoneen vasemmassa päässä on paikka, jossa ”tuntuu ihan kamalalle” ja oikeassa päässä paikka, jossa ”ei tunnu millekään”. Huoneen keskellä on paikka, jossa ”harmittaa hieman”. Jaa nuorille laput, joissa kuvataan nettikiusaamistapauksia (liite 1). Tilanteita on yhteensä viisi, eli useampi osallistuja saa pohdittavaksi saman tilanteen. Älä kerro tätä osallistujille. Pyydä osallistujia asettumaan siihen kohtaan luokassa, miltä heistä tuntuisi, jos lappuun kirjoitettu tilanne tapahtuisi heille. Tuntuisiko heistä ihan kamalalle, harmittaisiko heitä hieman vai eikö heistä tuntuisi juuri millekään?

Lähde purkamaan tilanteet yksi kerrallaan. Lue tilanne ääneen ja pyydä kaikkia niitä, joiden lapussa
lukee sama, viittaamaan. Keskustelkaa, mistä voisi johtua, että sama tilanne voi tuntua erilaiselta tai samanlaiselta eri ihmisistä.
Kerro harjoituksen lopuksi, että ei ole olemassa oikeaa tai väärää tunnetilaa, vaan jokaisen tunnetila on erilainen. Tämän vuoksi on todella tärkeää huomioida mitä tekee netissä, koska se, mikä itsestä ei tunnu millekään, voi tuntua toisesta todella pahalle.
Netissä ei näe toisen tunteita. Mikäli aikaa on, käsitelkää tilanteet myös rikoksen tunnusmerkkien täyttymisen näkökulmasta seuraavia vastauksia hyödyntäen. Muistuta, että lähtökohtana on, että ensimmäisenä asiaa selvitetään kiusaajan kanssa, ja aluksi mukaan kutsutaan esimerkiksi vanhemmat ja koulun henkilökunta. Vasta sen jälkeen pohditaan, viedäänkö asia poliisin käsiteltäväksi

Tilanteet ja niihin vastaukset

1. Luokkakaverini perusti nettiin avoimen ryhmän ja haukkuu siellä tiettyjä saman koulun oppilaita. (Kyseessä on kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan, mikäli toisesta ihmisestä esitetään tämän syntyperää, kulttuuria tai uskontoa pilkkaavaa tai muuten häntä loukkaavia mielipiteitä.)
2. Kaverit tekivät luvatta minun nimelläni olevan deitti-ilmoituksen nettiin. (Kiusaamismielessä tehty treffi-ilmoitus on kunnianloukkaus. Jos ilmoituksessa julkaistaan lisäksi henkilökohtaista tietoa, kuten puhelinnumero tai postiosoite, deitti-ilmoituksen tekijä syyllistyy yksityiselämää loukkaavan
   tiedon levittämiseen.)
3. Exäni levittelee minusta valokuvaa, josta voi saada sellaisen käsityksen, että olen aivan humalassa.
   (Loukkaavassa mielessä tai väärässä asiayhteydessä esitetty kuva loukkaa kuvassa esiintyvän henkilön kunniaa.)
4. Joku sai selville mun mesen salasanan ja lähetti nimissäni sairaita viestejä luokkakavereilleni. (Toisen käyttäjätunnusten ja salasanan luvaton käyttö on tietomurto.)
5. Tutun tytön koulukuvasta on tehty kuvamuokkaus, jossa tytön päähän on liitetty pornotähden vartalo. Kuva kiertää nyt netissä. (Loukkaavassa mielessä tai väärässä asiayhteydessä esitetty kuva loukkaa kuvassa esiintyvän henkilön kunniaa. Jos
   kuvamuokkaajalla ei ole lupaa käyttää muokkaamiaan valokuvia, hän rikkoo alkuperäisten valokuvien ottaneiden tekijänoikeuksia.)

MILLAISEN KUVAN MINUSTA SAA?
Kesto: 15 minuuttia.
Tarvikkeet: Mobiililaitteet

Keskustelkaa siitä, millaisia omakuvia nuoret ovat julkaisseet somepalveluissa. Miksi profiilikuva on
sellainen kuin se on? Mitä oppilas haluaa viestiä kuvalla? Asiaa voi käsitellä seuraavien kysymysten ja tietojen avulla.

1. Miksi julkaisemasi omakuvat ovat juuri sellaisia
   kuin ne ovat? Mitä haluat viestiä omakuvillasi?
2. Millainen olet kuvan perusteella?
   Mieti, millaisen kuvan haluat itsestäsi antaa. Ihmiset muodostavat sinusta mielikuvan profiilisi perusteella, jos he eivät tunne sinua. Tämä koskee paitsi nettikavereita, myös esimerkiksi sukulaisia, mahdollisia työnantajia ja tulevia poika- ja tyttöystäväehdokkaita, jotka näkevät profiilisi.
3. Kuka julkaisemiasi kuviasi katsoo?
   Jos laitat kuvan yhteisöpalveluun, kuka tahansa voi poimia sen sieltä ja käyttää esimerkiksi taustakuvana tai tulostaa kuvan seinälleen.
4. Mihin kuvasi voi päätyä?
   Kaikki, minkä lähetät sähköisenä eteenpäin, voidaan kopioida ja julkaista yhteyksissä, jotka eivät välttämättä ole mukavia. Vaikka lähettäisit kuvan poika- tai tyttöystävälle yksityiseen käyttöön, hän voi jakaa sitä eteenpäin.
5. Miten netissä julkaistun kuvan julkisuutta voi itse
   rajoittaa?
   Kuvien julkisuutta voi rajoittaa sivustojen yksityisyysasetuksilla. Käytännössä henkilö, jolla on lupa
   kuvan katsomiseen, saattaakin levittää sitä eteenpäin. Yksityisyysasetukset ovat muun muassa nettiyhteisöissä valittavia rajoituksia sille, pääsevätkö kaikki, vain kaverit vai vain tietyt kaverit näkemään profiilissa julkaistuja tietoja ja kuvia.
6. Onko sinun kuviasi tai tietojasi levitelty ilman lupaa?
   Yritä selvittää asia ensin asianomaisen kanssa. Voi olla, että hän ei ole tajunnut tekevänsä mitään väärää.
   Jos tämä ei auta, ota yhteyttä nettisivuston ylläpitoon tai johonkin aikuiseen (esimerkiksi vanhempaan
   tai opettajaan), joka osaa viedä asiaa eteenpäin.

ESIMERKKITUNTI DIGITURVALLISUUDESTA
Kesto: 45min
Tarvikkeet: AV-laitteisto, paperia ja kyniä

Digiturvallisuus_8lk.pdf

_________________________________________________________________________________________________________

LÄHTEET:

Suomen Mielenterveys Mieli ry, Hyvän mielen koulu -käsikirja. Anniina Pesonen, Reetta Nurmi ja Marjo Hannukkala, MIELI, 2022: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-koulu-kasikirja-3/  

Mediakasvatus seura. https://mediakasvatus.fi/  

Mediataitokoulu. https://mediataitokoulu.fi

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/

Värinautit. https://www.varinautit.fi/