Digiturvataidot 9. lk

Digitaalinen media on keskeinen osa useimpien nuorten arkea, joka tarjoaa paitsi houkuttelevia sisältöjä ja jännittäviä mahdollisuuksia, myös tuo mukanaan erilaisia haasteita ja riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta vaatii kattavaa ymmärrystä digitaalisen turvallisuuden alueella.

Välttääksemme verkossa piileviä vaaroja ja varmistaaksemme turvallisemman netinkäytön, on oleellista kehittää digiturvallisuustaitoja. Nämä taidot sisältävät kyvyn havaita potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ja sopimatonta käyttäytymistä verkossa sekä osaamisen toimia oikein, jos oma hyvinvointi tai turvallisuus on uhattuna. On myös keskeistä painottaa, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen, mukaan lukien digitaaliset tilat.

Tavoitteet: L1 L2 L3 L5 L7

Harjoitellaan tunnistamaan ongelmallisia ja uhkaavia tilanteita mediassa sekä vahvistetaan taitoja toimia näissä tilanteissa.
Pohditaan median käytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja arkeen.
Opetellaan arvioimaan median käyttöön kuluvaa aikaa ja
Harjoitellaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja digistressiä.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T13), yhteiskuntaoppi (T2 T9), terveystieto (T1, T2, T3, T4, T9), elämänkatsomustieto (T10), historia (T10), oppilaanohjaus (T1, T2, T3,T9), uskonto (T8,T9,T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

POHDINTAKYSYMYKSIÄ MEDIASTA JA HYVINVOINNISTA
Kesto: 15min
Tarvikkeet: kyniä, paperia.

Voit valita pohdintatehtäväkokonaisuuden 1 tai 2 aiheen käsittelyyn.

Pohdintatehtävä 1:

Oman toiminnan pohtiminen vahvistaa hyvinvointiamme ja ymmärrystä itsestämme somenkäyttäjinä. On hyvä tiedostaa, miten itselle tärkeiden somekanavien käyttö vaikuttaa mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan sekä sosiaalisiin suhteisiin verkossa ja kasvokkain. Somessa on mahdollista kokeilla erilaisia rooleja ja valita, mitä itsestään jakaa muille. Pohdi miten ilmaiset somessa itseäsi ja identiteettiäsi.

Mitä sosiaalisen median alustoja käytät?
Millaista kuvaa haluat luoda itsestäsi käyttämilläsi somekanavilla?
Mitä puolia olet tuonut itsestäsi esille eri somepalveluissa?
Kuinka tarkasti tai tietoisesti mietit sisältöjä, joita julkaiset tai jaat?
Mitä et halua jakaa? Miksi?
Keille teet julkaisujasi? Rajaatko yleisöjäsi jollain lailla? Miksi?
Ketkä muut vaikuttavat siihen millainen kuva sinusta muodostuu somessa? Mitä ajattelet siitä?
Tutki omaa profiiliasi jossain käyttämässäsi somepalvelussa. Mitä kolme viimeisintä julkaisuasi jollain käyttämälläsi somekanavalla kertovat sinusta? Mitä niiden perusteella voisi päätellä sinusta?

Pohdintatehtävä 2:

Sosiaalinen media on yksi alusta, jolla rakennetaan identiteettiä. On tärkeää osata arvioida erilaisten mediasisältöjen ja someympäristöissä esiintyvien ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Pohdi sosiaalista mediaa ja sen vaikutuksia omaan identiteettiin ja valintoihin.

Miten kuvailisit eri somepalveluissa kohtaamiasi sisältöjä?
Millaiset sisällöt puhuttelevat sinua eniten?
Millaisiin ihmisiin tai ryhmiin samastut somessa? Keitä seuraat tai ihailet, miksi?
Mikä merkitys sosiaalisella medialla on valintoihin, joita teet arjessa ja elämässäsi?
Miten kavereiden, eri yhteisöjen tai vaikuttajien toiminta somessa vaikuttaa sinuun?
Miten sinä vaikutat muihin?

NUORTEN TARINOITA DIGITAALISESTA MEDIASTA
Kesto: 20-30min
Tarvikkeet: tarinat tulostettuna: Nuorten-tarinoita-9lk-oppilas, ohjaajalla tarinoiden loput tulostettuna tai luettavissa näytöltä: Nuorten-tarinoita-9lk-ohjaaja, kyniä

Osallistujia pyydetään perehtymään pienryhmissä nuorten tarinoihin ja miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin, miten tarinan henkilöt voisivat selviytyä tilanteista. Tilanteisiin voi etsiä myös verkkosivuja, tukipuhelimia, järjestöjä tai viranomaistahoja, joista voi saada apua. Ryhmien vastaukset käsitellään yhdessä. Lopuksi opettaja lukee, kuinka tarina päättyy.

MIETI MITEN PUHELINTASI KÄYTÄT
Kesto: 30min
Tarvikkeet: kyniä, paperia

Osallistujille jaetaan eri tarinat ja annetaan heille keskustelunavaukset, joiden perusteella he laativat vastaukset. Tarinat ja vastaukset käydään lopuksi läpi yhdessä.

Tarina 1: Vaaratilanne tiellä

Joni oli matkalla mopollaan kotiin, kun auto yhtäkkiä törmäsi häneen risteyksessä. Autoilija oli ollut syventyneenä puhelimeensa eikä nähnyt, että valot olivat vaihtuneet punaisiksi. Joni loukkaantui, ja onnettomuus aiheutti suurta järkytystä molemmille osapuolille.

Keskustelunavauksia:

Miksi puhelimen käyttö ajon aikana on vaarallista?
Mitä seurauksia voi olla, jos ei keskity liikenteeseen?
Miten vastaavat onnettomuudet voitaisiin estää?

Tarina 2: Hätätilanne huomiotta

Nuorten ryhmä huomasi loukkaantuneen henkilön maassa puistossa. Sen sijaan, että olisivat soittaneet hätänumeroon, he alkoivat kuvata tapahtumaa puhelimillaan ja keskustella siitä, kuinka monta tykkäystä video saisi somessa.

Keskustelunavauksia:

Mikä meni väärin nuorten reaktiossa?
Miksi ensimmäisenä askeleena tulisi aina olla avun hakeminen?
Miten some-kulttuuri vaikuttaa tapaamme reagoida hätätilanteissa?

Tarina 3: Onnettomuuden todistajat

Lassi ja Eeva näkivät vakavan liikenneonnettomuuden. He pysähtyivät ja sen sijaan, että olisivat auttaneet tai soittaneet hätänumeroon, he alkoivat ottaa kuvia jaettavaksi verkossa. Myöhemmin he tunsivat syyllisyyttä, koska ymmärsivät, etteivät toimineet oikein.

Keskustelunavauksia:

Miksi on tärkeää toimia aktiivisena kansalaisena hätätilanteissa?
Miten some vaikuttaa empatiakykyymme ja toimintaamme kriisitilanteissa?
Mitä Lassi ja Eeva olisivat voineet tehdä toisin?

Tarina 4: Väkivallan todistaminen

Nuoret näkivät, kun joukko teini-ikäisiä pahoinpiteli nuorta bussipysäkillä. Sen sijaan, että olisivat puuttuneet tilanteeseen tai hälyttäneet apua, he kuvasivat tilannetta. Video levisi netissä. Keskustelunavauksia:

Mikä rooli pelolla voi olla tässä tilanteessa ja miten se vaikuttaa toimintaamme?
Mikä on vastuumme, kun todistamme väkivaltaa?
Mitä riskejä liittyy väkivallan levittämiseen sosiaalisessa mediassa?

Lisätietoa:
https://yle.fi/a/3-11559670
https://www.riku.fi/juristi-vastaa-mista-rikoksesta-voi-olla-kysymys-kun-nuori-jakaa-luvatta-videomateriaalia-kavereidensa-arkaluontoisesta-toiminnasta/
https://yle.fi/a/74-20023644

Tarina 5: Vaarallinen huomiohakuisuus

Oli lämmin kesäilta, ja Ida ja Noora, molemmat 16-vuotiaita, päättivät ottaa sähköpotkulaudan kierrokselle kaupungille. He nauroivat ja juttelivat, eikä kumpikaan käyttänyt kypärää, vaikka se oli suositeltavaa turvallisuussyistä. Ida, joka ohjasi potkulautaa, sai idean: “Hei, otetaan itsestämme kuva ja postataan se Instagramiin! Kaikki näkevät, miten siistiä meillä on!”

Noora oli innoissaan, ja Ida otti puhelimen esille yrittäen ottaa kuvaa itsestään ja Noorasta samalla, kun ajoi. He eivät kiinnittäneet huomiota eteenpäin, ja samassa hetkessä, kun Ida kurotti ottamaan “täydellistä” kuvaa, hän menetti potkulaudan hallinnan. Tytöt törmäsivät kovaa vauhtia pysäköityyn autoon.

Kumpikin tytöistä loukkaantui vakavasti. Ida mursi kätensä ja kärsi päävamman, ja Noora, joka oli pudonnut ensin, sai useita murtumia ja sisäisiä vammoja. Sivulliset soittivat välittömästi hätänumeroon, ja ambulanssi saapui paikalle.

Tämä tapahtuma herätti suurta huomiota paikallisessa yhteisössä ja sosiaalisessa mediassa, jossa nuorten vaarallinen tempaus ja sen seuraukset jaettiin laajasti. Heidän perheensä ja ystävänsä järkyttyivät ja olivat huolissaan, ja tapaus sai monet pohtimaan digitaalisen huomion tavoittelun riskejä.

Keskustelunavauksia:

Miksi on tärkeää noudattaa turvallisuusohjeita, kuten kypärän käyttöä, erityisesti sähköpotkulautoja käytettäessä?
Miten somen käyttö ja huomion tavoittelu voivat häiritä meidän kykyämme tehdä turvallisia päätöksiä?
Mitä seurauksia voi olla siitä, että ei kiinnitä huomiota ympäristöön ja turvallisuuteen liikkuessaan?
Miten tämä tilanne olisi voitu välttää, ja mitä opimme siitä?

Tarina 6: Vaarallinen TikTok-haaste

Kolmetoistavuotias Leo oli aina halunnut olla suosittu koulussa. Hän huomasi, että monet ikätoverinsa saivat huomiota ja seuraajia julkaisemalla videoita TikTokissa osallistumalla erilaisiin haasteisiin. Eräänä päivänä hän törmäsi uuteen haasteeseen, joka levisi nopeasti: “Ultimate Balance Challenge”. Haaste näytti yksinkertaiselta mutta vaaralliselta, sillä se vaati seisomaan yhden jalan varassa korkealla paikalla, esimerkiksi kaiteen tai tuolin päällä.

Innostuneena mahdollisuudesta tehdä vaikutus ja kerätä tykkäyksiä, Leo päätti kokeilla. Hän ei kertonut vanhemmilleen suunnitelmistaan vaan asetti kameransa tallentamaan ja nousi vanhan, epävakaan tuolin päälle puistossa. Hän yritti seistä yhdellä jalalla tuolin huojuvalla pinnalla, mutta menetti tasapainonsa ja putosi, iskien päänsä maahan.

Vaikka Leo ei ollut tajuton, hän tunsi kovaa kipua ja huimasi. Ohikulkija näki onnettomuuden ja soitti hätänumeroon. Leo vietiin sairaalaan, jossa todettiin aivotärähdys ja murtunut rante. Lääkärit korostivat, että seuraukset olisivat voineet olla paljon vakavampia.

Leolle tämä oli herätys. Hän oli vaarantanut terveytensä yrittäessään saada suosiota sosiaalisessa mediassa. Kun hän toipui, hän päätti käyttää kokemustaan varoittavana tarinana muille. Hän teki uuden videon, jossa hän puhui siitä, mitä oli tapahtunut, ja kehotti muita nuoria olemaan osallistumatta vaarallisiin haasteisiin vain saadakseen tykkäyksiä ja seuraajia.

Keskustelunavauksia:

Miksi jotkut nuoret tuntevat painetta osallistua vaarallisiin haasteisiin sosiaalisessa mediassa?
Miten voimme tehdä parempia päätöksiä siitä, mitä julkaisemme tai mihin osallistumme verkossa?
Mitä vastuuta sosiaalisen median alustat ja yhteisöt kantavat estääkseen vaarallisten haasteiden leviämisen?
Miten voimme tukea ystäviämme ja ikätovereitamme tekemään turvallisia valintoja sosiaalisessa mediassa?

Lisätietoa: https://vaarallisetsomehaasteet.mll.fi/

ALASTONKUVIA SIRU-ULOTTUVUUDESSA
Kesto: 15-30min
Tarvikkeet: mobiililaitteet

Peli on yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu peli, jonka teemana on itse tuotettu seksuaalinen materiaali.

Pelin tehtävät ovat monipuolisia ja käsittelevät itse tuotettua seksuaalista materiaalia. Peliä on mahdollista pelata yksin tai ryhmässä. Pelin tarkoituksena on herättää avointa keskustelua aiheesta nuorten kanssa.

Teemoina pelissä ovat:

Mitä, jos joku pyytää alastonkuvia?
Mitä pitää ottaa huomioon, jos harkitsee kuvan jakamista?
Mitä on suostumuksellisuus?
Mitä tehdä, jos kuva leviää?

Peli ja tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta:https://www.mll.fi/tehtavat/alastonkuvia-siru-ulottuvuudessa/

MENIKÖ MEDIA TUNTEISIIN?
Kesto: 20-30 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto ja alla oleva juliste heijastettuna.

Ohjaaja heijastaa alla olevan Menikö media tunteisiin? -julisteen. https://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2020/05/Mediakasvatusseura_MenikoMediaTunteisiin_A4_saavutettava-2.pdf. Luetaan juliste yhdessä läpi.

Nuoret käyttävät apuna julistetta ja jaottelevat mediasisältöjä niiden synnyttämän tunnetilan mukaan. Jaottelua voi tehdä yksin tai parin kanssa.

Tiktok-video, uutinen somekohusta, kaverin Insta-tarina, oman harrastusryhmän video, kuva bileistä, kissanpentuvideo, uutinen maapallon tulevaisuudesta, hammastahnamainos, hyväntekeväisyysjärjestön mainosvideo, säätiedotus, radiojuonto, uutinen uuden koulun rakentamisesta, Wilma-viesti opettajalta, tekstiviesti isovanhemmalta, kannustusviesti äidiltä tai isältä, kuuluisan tubettajan video, väittely somekeskustelussa (voit keksiä itse lisää sisältöjä esim. sen mukaan, mikä on ajankohtaista).

Tehtävän voi toteuttaa myös toisin päin, eli jokaiselle julisteen tunteelle keksitään esimerkkimediasisältö. Esim. mikä mediasisältö saa oppilaat innostuneeksi, mikä ärtyneeksi?

Käydään läpi, mitä mediasisältöjä oppilaat laittoivat hyvän olon tunteiden kategoriaan, mitä neutraaliin ja mitä ikävän olon tunteiden kategoriaan. Pohtikaa erityisesti sitä, mitä aiheita ja sisältöjä uutisissa ja somessa on viime aikoina nostettu esille. Millaiset sisällöt saavat rentoutuneeksi, mitkä ahdistuneeksi? Kuinka voi ylläpitää tunteiden tasapainoa mediaa selatessa?

SARJAKUVA MEDIASTA JA HYVINVOINNISTA
Kesto: 1-2 x 45 min
Tarvikkeet: valkoista paperia, viivaimia ja värikyniä.

1. Osallistujat jaetaan pareihin tai pieniin ryhmiin. Jokainen pari tai ryhmä saa yhden seuraavista aiheista:

a) Tinder-treffit kahden osallistujan välillä

b) Ulkonäköpaineet somessa

c) Valeuutiset ja disinformaatio

d) Somekeskustelut ja hyvät tavat

e) Somessa kiusaaminen

f) Vapaavalintainen mediaan tai someen liittyvä aihe

Ryhmät keksivät saamansa aiheen ympärille henkilöhahmot ja tarinan, jossa on opetus lopussa. Sarjakuvan kuva- ja tyylikeinoja voi käsitellä ennen tehtävän aloittamista. Piirretään ja kirjoitetaan sarjakuvat paperille.

2. Esitetään valmiit sarjakuvat muille ja keskustellaan niistä

Mitä sarjakuvassa tapahtuu? Keitä henkilöitä siinä on ja mitä he tekevät?
Millaisia tunteita sarjakuvan hahmot tuntevat?
Mitä sarjakuva kertoo mediasta ja somesta? Oletteko havainneet sarjakuvassa käsiteltyjä tapahtumia/ilmiöitä todellisessa elämässä?
Mitä sarjakuva opettaa lukijalleen?

Valmiit sarjakuvat voidaan laittaa esille luokan seinälle tai koulun käytävälle.

DATA-PIZZA
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: kartonkia jokaiselle oppilaalle, saksia, kyniä.

1. Nuoret leikkaavat kartongista pizzan kokoiset ympyrät ja jakavat sen media-paloihin eli sektoreihin tussilla piirtäen. Yksi sektori kuvaa aina yhtä mediasisältöä, jonka parissa nuori päivän aikana käyttää aikaa. Valmiissa pizzassa voi siis olla esimerkiksi Snapchat-pala, YouTube-pala, Fortnite-pala jne. Mitä enemmän kyseistä mediaa käyttää päivän aikana, sitä isompi sitä kuvaava sektori pizzassa on.

Huom! Itselle tärkeät mediasisällöt kannattaa ensin listata erilliselle paperille ja vasta sitten piirtää niille sopivat sektorit pizzaan.

Kun pizzojen sektorit ovat valmiit, keskustellaan yhteisesti:

Millaisista media-palasista jokaisen päivä koostuu?
Minkälainen mediankäyttö on hyödyllistä ja minkälainen viihteellistä?
Kuvastavatko pizzat tasapainoista media-arkea? Onko joku palanen suhteessa liian iso tai liian pieni?
Kuinka ison osan eri pizzapalat ajallisesti vievät valveillaoloajasta?

Tämän jälkeen nuoret kirjaavat palasiin, mitä dataa he arvelevat, että kyseisen palasen kautta itsestä välittyy. Paljastavatko palat esim. nuoret kotipaikkakunnan, henkilö- tai yhteystietoja, sijaintitietoja, yms.

Lopuksi pohditaan, mitä opittiin omasta median käytöstä ja itsestä välittyvästä datasta ja onko omassa datan käytössä jotain, mitä voisi tai pitäisi muuttaa.

PYSÄHDY, POHDI JA PUHU – VAARALLISET SOMEHAASTEET
Kesto: 15-45min
Tarvikkeet: osallistujat tarvitsevat mobiililaitteen, kuten puhelimen tai tabletin.

Korteissa on itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja tehtäviä, joissa tehdään yhteistyötä pienryhmissä.

Valmistelut: Tutustu ohjaajan ohjeistukseen ja tehtäviin. Varaudu jakamaan digitaaliset kortit osallistujille, joista oppilaat löytävät tehtävien QR-koodit.
Pienryhmät: Jaa ryhmä 2-4 hengen pienryhmiin.
Toiminta: Anna ryhmille tehtävät kortti kerrallaan ja seuraa keskustelua ja tehtävistä heränneitä ajatuksia.
Purku: Keskustelkaa aiheesta heränneistä ajatuksista.

TARINAT UUTISOTSIKOIDEN TAKANA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: Liite 2 tulostettuna ja leikattuna.

Jaa ryhmä viiteen työryhmään. Kukin ryhmä saa pohdittavaksi tilanteen, joka on tuttu uutisotsikoista (liite 2). Jos ryhmä on pienempi, valitse etukäteen tilanteet, jotka sopivat ryhmän kanssa toteutettavaksi. Kerro, että tilanteet perustuvat oikeisiin tapahtumiin.

Ryhmät tutustuvat uutiseen ja keskustelevat tehtävässä esitettyjen kysymysten pohjalta. Tämän jälkeen he toteuttavat pienen näytelmäkohtauksen, joka liittyy päätöksiin ja tilanteisiin, mikä on johtanut uutisen tapahtumiin: Mitä tapahtui ennen kuin teosta tuli uutinen? Mitä tapahtui ja miksi?

Kohtauksessa keskitytään tuomaan esiin uutisessa esiintyvien hahmojen ajatukset. Kohtauksen pituus on maksimissaan 1–2 minuuttia. Työskentelyaikaa on noin 10 minuuttia.

Huomaa, että joissain näytelmissä joku saattaa esittää kiusaajaa. Tarkoituksena on astua hetkeksi kiusaajan saappaisiin ja pohtia, miksi kiusaaja toimii väärin, millaista on olla kiusaajan roolissa, millaisia tunteita kiusaaja kokee ja kuinka kiusaajaa voisi auttaa.

Kun ryhmät ovat valmiit, pyydä jokaista ryhmää esittämään ensin oma kohtaus koko luokalle ja sen jälkeen lukemaan uutinen ääneen. Pohtikaa jokaisen ryhmän esiintymisen jälkeen, mitä henkilöille on tapahtunut uutisessa esitettyjen tapahtumien jälkeen ja millaisen opetuksen he saivat.

MITEN TOIMIA RISKITILANTEISSA?
Kesto: 30 minuuttia.
Tarvikkeet: liite tulostettuna ja leikattuna

Jaa osallistujat viiteen pienryhmään. Leikkaa tulostettu liite paloiksi ja jaa palat pienryhmälle.

Ryhmät lukevat lappuun kirjoitetun tarinan ja pohtivat yhdessä tarinan yhteydessä esitettyä kysymystä. Anna tähän aikaa noin 15 minuuttia. Sen jälkeen pienryhmät lukevat tarinan ääneen ja kertovat oman neuvonsa tarinoiden henkilöille. Täydennä tarvittaessa neuvoja seuraavien mallivastausten avulla. Jos on aikaa, käsitelkää myös lisäkysymyksiä.

Niko ja Nea:

Jokaisella on oikeus päättää millaisia kuvia itsestään lähettää toiselle. Jos kuvan lähettäminen epäilyttää, kannattaa Nean jättää kuva lähettämättä. Erityisen varovainen tulee olla alastonkuvien lähettämisessä. Nikolle pitäisi riittää Nean tavalliset kuvat, etenkin koska he eivät ole koskaan tavanneet. Nea ei voi olla täysin varma, että kuvat pysyisivät Nikon hallussa. Jos he lopettavat tapailun netissä, jäävät kuvat silti Nikolle.

Lisäkysymys: Mitä saattaisi tapahtua, jos Nea lähettäisi kuvia ja Niko julkaisisi ne verkossa?

Joonas ja Jenna:

Omien kuvien käsittely paremmaksi, jopa valheelliseksi voi tuottaa monenlaisia hankaluuksia. Kun ihminen tapaa toisen kasvokkain, voi luottamuksen kehittyminen olla hankalaa, jos toinen on täysin erilainen kuin kuvissa. Joonaksen kannattaa julkaista itsestään sellaisia kuvia, joihin on tyytyväinen, ja tuoda esiin omia vahvuuksiaan sen sijaan, että keskittyy heikkouksiin ja niiden peittelyyn.

Lisäkysymys: Mistä Joonaksen ulkonäköpaineet saattaisivat johtua?

Anna ja Alina:

Rohkean videon julkaisussa on monia riskejä. Video voi levitä yllättäen niin, että sillä voi olla tuhansia katsojia. Sen saaminen pois netistä voi olla vaikeaa. Tyttöjen lähipiiri, kuten perheenjäsenet, voi nähdä videon. Ulkopuolinen katsoja voi saada väärän kuvan tyttöjen luonteesta ja tarkoitusperistä. Lisäksi videolla rikotaan mahdollisesti tekijänoikeuksia, jos siinä käytetään ilman lupaa lempibändin musiikkia. Tyttöjen kannattaa siis harkita tarkkaan videon julkaisemista.

Lisäkysymys: Millaisen kuvan video antaa tyttöjen oikeasta luonteesta?

Rasmus ja Ronja:

Kännykkävideot ovat helppoja tehdä, mutta levitessään ne aiheuttavat helposti harmia. Kumpikaan ei varmasti halua esitellä omaa kehoa suhteen ulkopuolisille. Jos pari eroaa, Rasmus voi vihastuksissaan julkaista videon loukaten Ronjaa. Yhteiset videot voivat olla hauskoja muistoja suhteen eri vaiheista, mutta kannattaa olla kriittinen sen suhteen, millaisen kuvan itsestään videolla antaa.

Lisäkysymys: Pitäisikö Rasmuksen toiveeseen suostua, jos hän lupaa, ettei varmasti julkaise videota?

Milla ja Mika:

Jutustelu vieraan kanssa voi tuntua kivalle ja jännittävälle, etenkin kun Mika on nimimerkkinsä mukaan Millaa huomattavasti vanhempi ja hän tuntuu luotettavalle kysellessään ihan tavallisiakin juttuja. Tässä tapauksessa jutustelu kuitenkin riistäytyy käsistä, niin että Milla kokee tulleensa ahdistelluksi. Aikuisen lapseen kohdistama seksuaalinen teko on rikos myös netissä. Jos aikuinen lähestyy lasta netin kautta seksuaalisessa sävyssä, asiasta on tehtävä ilmoitus ylläpidolle sekä poliisille. Pornon näkeminen voi jäädä vaivaamaan pitkäksi aikaa, etenkin kun tässä tapauksessa pornovideo pyörii ruudulla aivan yllättäen ja pyytämättä. Mieltä järkyttänyt mediaesitys voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi nuoren tunne-elämän kehitykseen.

Lisäkysymys: Millaisia netin nuorille suunnattuja palveluja tunnette, joissa aikuinen vastaa kysymyksiin ja keskustelee kanssanne tarvittaessa nimettömänä?

Kerratkaa seuraavat nettiseurusteluun liittyvät asiat:

Pikaviestimet ja yhteisöpalvelut ovat kommunikoinnin tapoja. Netissä on helpompaa huijata ja valehdella kuin kasvokkain, joten arvioi kaikkia nettikeskusteluja ja keskustelukumppaneita kriittisesti! Unelmiesi prinsessana esiintyvä tyyppi saattaakin olla kolmekymppinen perheenisä.

Lähetä kavereille ja seurustelukumppanille vain sellaisia kuvia, joita voisit näyttää vanhemmillesikin. Aina on se riski, että kuva päätyy vääriin käsiin ja lähtee leviämään. Vaikka alastonkuvien ottaminen ja lähettäminen kumppanille saattaa tuntua jännittävältä ja kiihottavalta, kannattaa miettiä, mitä voi tapahtua, jos seurustelu päättyy. Voiko toinen osapuoli käyttää kuvia kiristyksen välineenä tai lähettää eteenpäin?

Mieti, missä treffaat nettitutun. Kerro tapaamisesta vanhemmille, ota kaveri mukaan ja sovi ensimmäinen tapaaminen julkiselle paikalle, esimerkiksi kahvilaan tai kauppakeskukseen.

Älä usko nettituttuasi, jos hän kehottaa sinua pitämään suhteenne salassa. Oikea ystävä ei koskaan tekisi sellaista – miksi ihmeessä ystävyyttä tai seurustelua pitäisi salata?

Ahdistavalta tuntuvaa nettiseurustelusuhdetta ei pidä jatkaa. Aluksi houkuttelevalta tuntunut viestittely voi riistäytyä käsistä. Mikäli nettituttusi houkuttelee sinua seksuaalissävytteiseen keskusteluun tai lähettämään intiimiä kuva- tai videomateriaalia, torju tällaiset yhteydenotot käyttämällä palvelun turvatoimintoja. Kerro tällaisesta toiminnasta aina aikuiselle ja raportoi palvelun ylläpitoon.

ESIMERKKITUNTI DIGITURVALLISUUDESTA
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: paperia ja kyniä, AV-laitteisto

Digiturvallisuus_9lk.pdf

LÄHTEET

Suomen Mielenterveys Mieli ry, Hyvän mielen koulu -käsikirja. Anniina Pesonen, Reetta Nurmi ja Marjo Hannukkala, MIELI Suomen Mielenterveys ry,2022, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-koulu-kasikirja-3/

Mediakasvatusseura, https://mediakasvatus.fi/

Mediataitokoulu, https://mediataitokoulu.fi

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi