Seksuaalikasvatus 7. lk
Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen siinä missä syöminen, liikkuminen ja nukkuminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärtää, miten keho ja mieli toimivat yhdessä ja erikseen. Seksuaalisuuteen liittyy myös kokemus sukupuolesta, taidot suojella itseä ja kunnioittaa muita, sekä se kenestä tykkää ja miten osoittaa toiselle tykkäämistä.
Seksuaalikasvatuksen avulla nuori saa tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen turvallisuuttaan, seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia liittyen muun muassa ihmissuhteisiin ja mediaan. Puolueeton ja luotettavaan tietoon pohjautuva seksuaalikasvatus kuuluu jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksiin (WHO). Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa kasvattaa nuorta keskustelemaan seksuaalisuudesta kaikissa elämänvaiheissaan.
Seksuaalikasvatus auttaa kehittämään vastuullista ja ennakkoluulotonta suhtautumistapaa ihmissuhteisiin, seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa toimitaan syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vastaan.
Jos nuori ei saa kokonaisvaltaista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän voi oppia malleja tai omaksua uskomuksia, jotka voivat olla vaarallisia nuorelle itselleen tai muille. Ilman suunnitelmallista seksuaalikasvatusta nuoren kyky ymmärtää ja kyseenalaistaa esimerkiksi aikuisviihteestä ja muusta mediasta sekä kavereilta opittuja malleja ja niiden takana olevia uskomuksia voi jäädä vaillinaiseksi.
Laadukas seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja ja siten ehkäisee seksuaaliväkivaltaa. Se myös tukee nuoren psykososiaalista kehitystehtävää ja auttaa pohtimaan muun muassa: Kuka minä olen? Mihin minä kuulun? Millainen minä olen? Olenko arvokas? Miten koen kehoni? Kuka saa minuun koskea? Ja kuka saa minua määrätä?
Tässä materiaalissa seksuaalikasvatuksen teemoja ovat seksuaalioikeudet, moninaisuus, ihmissuhteet, kehosuhde, mediataidot ja turvataidot. Aiheiden käsitteleminen ikätasoisesti lisää nuorten tietoja ja taitoja, joiden avulla hänellä on mahdollisuus pohtia omia asenteitaan seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Näiden tietojen perusteella nuori tekee itselleen parhaita mahdollisia valintoja oman seksuaalisuuden toteuttamisesta ja osaa huomioida myös toiset.
Jokainen nuoren kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, halusipa sitä tai ei. Siksi jokaisen kasvattajan kannattaa kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin arvoihinsa, asenteisiinsa ja kipukohtiinsa sekä pohtia, miten niitä tulee välittäneeksi nuorelle joko tietoisesti tai tiedostamattaan.
Hyvä seksuaalikasvatus on ikätasoista, rehellistä ja positiivista. Tavoitteena on opettaa nuorelle, että jokainen on hyvä ja oikea juuri sellaisena kuin on, ja jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja pitää itsestään huolta. Hyvä seksuaalikasvattaja ei kerro omia yksityisiä asioita seksuaalisuudestaan.
Lisätietoja WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeista Euroopassa: https://www.julkari.fi/handle/10024/80220
Huom. Tuntien aiheet saattavat herättää lapsissa monenlaisia tuntemuksia ja lapset saattavat jopa kertoa sinulle häirinnän tai väkivallan kokemuksista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua ohjeistukseen, miten toimia, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle kokeneensa häirintää tai väkivaltaa: ohjeita aikuisille.
Tavoitteet: L1, L2, L3, L7
Oppiaineisiin kytkeytyminen: Biologia (T5, T11), terveystieto (T1, T2, T3, T4, T5, T7, T12), elämänkatsomustieto (T7, T8, T10), Suomen kieli ja kirjallisuus (T3), musiikki (T5)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
LÄMMITTELY: VÄITEJANA SEKSUAALISUUDESTA JA SEKSISTÄ
Kesto: 15 min
Kuvitellaan tilaan jana, jonka toisessa päässä on ”täysin samaa mieltä” ja toisessa ”täysin eri mieltä”. Ohjaaja lukee väitteitä yksitellen ja osallistujat menevät janalle seisomaan oman mielipiteensä mukaisesti. Keskustellaan vastauksista myös yhdessä.
- Some luo paineita, miltä pitäisi näyttää.
- Toisen koskettamiseen tarvitaan aina lupa.
- Aikuisista on vaikeaa puhua nuorten kanssa seksuaalisuudesta ja seksistä.
- Seksuaalisuus voi muuttua elämän aikana ja se on normaalia.
- Ihmisen, joka ei kuulu seksuaalivähemmistöön, voi olla vaikea ymmärtää vähemmistön asemaa, esim. syrjimistä
- Nakukuvien lähettäminen toiselle on täysin ok.
- Seksuaalinen haluttomuus on epänormaalia. Kaikkien kuuluu haluta seksiä.
- Netistä voi oppia, mitä seksi on.
- Seksuaalisessa kontaktissa on kaikista tärkeintä, että vain itse nauttii.
SEKSUAALIOIKEUDET: PYSÄKKI
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto
1. Katsotaan yhdessä Yksittäistapaus-elokuvasarjan lyhytelokuva Pysäkki:
Milja (Pinja Sanaksenaho) kuuntelee bussissa musiikkia, kun häntä vastapäätä istahtaa kaksi nuorta miestä (Veikko Aalste ja Joel Hirvonen). Juhlatuulella olevat kaverukset flirttailevat Miljalle ja kutsuvat hänet bileisiin. Milja ei haluaisi lähteä mutta jääkö hänelle vaihtoehtoja?
Elokuva löytyy sivulta: https://www.yksittaistapaus.fi/elokuva/pysakki/ (6:58 min)
2. Elokuvan katsomisen jälkeen sen teemaa käsitellään nuorten kanssa keskustellen. Kysymyksiä keskustelun avuksi:
- Mitä bussissa tapahtui?
- Mitä ajatuksia bussissa olleiden henkilöiden toiminta herätti?
- Toimivatko jotkut henkilöt tilanteessa mielestäsi väärin?
- Millaisia ongelmia häirinnästä voi aiheutua häirinnän uhrille?
- Miten ulkopuolisena voi puuttua häirintätilanteeseen?
- Miten voi toimia, jos joutuu itse häirinnän kohteeksi?
- Miten voi toimia, jos joku kertoo sinulle joutuneensa häirinnän kohteeksi?
SEKSUAALIOIKEUDET: HOMOTTELU JA HUORITTELU
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto, kolme isoa paperia ja kyniä
1. Muistutetaan mieleen, mitä tarkoittaa adjektiivi. Onko esimerkiksi “pieni” tai “keltainen” adjektiiveja? Adjektiivin voi tarkistaa siten, voiko sitä taivuttaa vertailumuodoissa (pieni, pienempi, pienin tai keltainen, keltaisempi, keltaisin).
Kokeillaan vertailla sanaa “suomalainen” (suomalainen, suomalaisempi, suomalaisin) ja pohditaan, onko suomalainen adjektiivi vai substantiivi (on molempia). Entäs sanat “yläkoululainen” tai “poika”? Ohjaaja kertoo, että nämä ovat substantiiveja: kukaan ei ole “yläkoululaisempi” tai kukaan ei ole luokan “pojin” (tämä ei edes ole suomea).
Myös sana “homo” on substantiivi: se kuvaa henkilöä, joka on seksuaalisesti kiinnostunut samasta sukupuolesta, mitä on itse. Esimerkiksi tyttö, joka tykkää tytöistä, voi määritellä itsensä homoksi. Homo ei ole adjektiivi (ei voi vertailla homo, homompi, homoin), eikä haukkumasana, vaan homo on tavallinen suomalainen substantiivi.
2. Katsotaan Väestöliiton video “Homo ei ole adjektiivi”: https://www.hyvakysymys.fi/video/homo-ei-ole-adjektiivi/ (2:40min)
3. Jakaannutaan kolmeen ryhmään ja keskustellaan aiheesta Learning cafe -menetelmällä:
Tilassa on kolme pistettä, joissa jokaisessa on omat kysymykset, iso paperi ja kyniä. Pienryhmät kiertävät vuorotellen kaikki pisteet. Yhdellä pisteellä ollaan noin 5 minuuttia. Kirjoitetaan yhdessä paperille ajatuksia pisteen kysymyksiin liittyen. Pisteet:
- Uhri. Miksi nimittelyn kohdetta homotellaan? Miltä hänestä tuntuu? Mitä nimittelyn kohde voisi tehdä tai sanoa, kun häntä homotellaan?
- Nimittelijä. Miksi nimittelijä homottelee? Mitkä ovat nimittelijän motiivit? Mitä tunteita nimittelijä haluaa aiheuttaa uhrissa?
- Puuttuminen. Onko meidän koulussamme homottelua? Mitä seurauksia homottelusta voi tulla? Mitä pitää tehdä, jos kuulee homottelua?
4. Käsitellään myös kaikki yhdessä haukkumasanaa “huora”. Ohjaaja lukee esimerkkitarinan:
Kuura on lopettanut seurustelusuhteensa Runon kanssa. Kaksi kuukautta suhteen päättymisestä Kuura alkaa seurustella Riimin kanssa. Kaikki Runon kaverit alkavat huudella Kuuran perään aina ”huora”, kun hän kulkee ohi. Kuura alkaa vältellä kaikkia paikkoja, esim. ostaria ja nuokkaria, joissa voisi mahdollisesti kohdata Runon kavereita.
5. Keskustellaan yhdessä esimerkkitarinasta:
- Mitä Kuura on tehnyt, kun häntä aletaan haukkua huoraksi?
- Miksi Runon kaverit alkavat nimitellä Kuuraa huoraksi?
- Mitä tunteita nimittely aiheuttaa Kuurassa? Entä Riimissä?
- Onko Runon kavereilla oikeus nimittää Kuuraa huoraksi?
- Mitä Kuura voisi tilanteessa tehdä?
- Mitä haukkumista kuulevat ihmiset, voisivat tilanteessa tehdä?
6. Ohjaaja kysyy, tietävätkö osallistujat, mitä sana “huora” tarkoittaa? Ohjaaja kertoo:
“Huora-sanaa on käytetty halventavana sanana seksityöntekijästä. Suomessa seksityön tekeminen ja seksipalveluiden ostaminen on laillista täysi-ikäiselle – palvelujen mainostaminen ja kolmannen osapuolen hyötyminen seksityöstä on laitonta. Huora-sanan käyttö loukkaa siis myös vapaaehtoisesti seksipalveluita tarjoavia ihmisiä ja niitä ostavia ihmisiä sekä leimaa seksityötä.”
MONIMUOTOISUUS: TARINAT
Kesto: 40 min
Tarvikkeet: roolimerkkejä, tarinat tulostettuna ja leikattuna: seksuaalikasvatus-tarinat-7lk
1. Jakaannutaan kolmeen pienryhmään. Jokainen ryhmä saa oman esimerkkitarinan, jonka he lukevat ja jota he pohtivat. Tarinan lopussa on ehdotus, millaisen draamakohtauksen osallistuvat voivat suunnitella tarinan pohjalta.
Tarina 1
Tahti on transpoika. Hän on aina pienestä saakka tiennyt olevansa poika vaikka syntymässä hänet on määritelty tytöksi ja kasvatettu tyttönä. Tahti on äärimmäisen ahdistunut ja masentunut, koska koulussa hänestä tuntuu, ettei häneen osata suhtautua. Tahti kokee monet tilanteet ahdistaviksi.
- Miettikää, millaiset tilanteet voivat ahdistaa Tahtia?
- Valitkaa yksi tilanne ja tehkää siitä pieni draamakohtaus. Ketä kohtauksessa on? Miten henkilöt toimivat?
Tarina 2
Lumi on seiskaluokkalainen tyttö. Hän on huomannut, että hänellä on tunteita luokkakaveriaan Muusaa kohtaan. Hän ei voi ajatella mitään muuta kuin Muusaa. Hänen vatsaa nipistää ja kehossa tuntuu kummalliselta kuin hän ajattelee Muusaa tai on hänen lähellä. Vapaa-aikana Lumi ja Muusa snäppäävät mutta viesteissä ei ole mitään henkilökohtaista.
- Mitä tunteita Lumi kokee?
- Jos Lumi päättäisi osoittaa tunteensa Muusalle, niin miten hän voisi sen tehdä? Tehkää tilanteesta pieni draamakohtaus. Ketä kohtauksessa on? Miten henkilöt toimivat?
Tarina 3
Myrskyn luokalla on oppilaita, jotka käyttävät homo-sanaa haukkumasanana. Myrskystä se tuntuu pahalta, koska hänen isänsä on alkanut seurustella toisen miehen kanssa. Uusi bonusisä on kiva tyyppi ja Myrskyn kotona on nykyisin mukavampi tunnelma. Myrsky ei kuitenkaan ole kertonut tästä kenellekään muulle, kuin parhaalle ystävälleen Pyrylle.
- Miltä tunteita Myrsky tilanteessa kokee?
- Mitä Myrsky tai joku muu voi tehdä, kun joku käyttää homo-sanaa haukkumasanana? Tehkää tilanteesta pieni draamakohtaus. Ketä kohtauksessa on? Miten henkilöt toimivat?
2. Katsotaan kaikkien pienryhmien draamakohtaukset yksitellen. Esittämisen tukena kannattaa käyttää roolimerkkejä (esim. hattuja ja silmälaseja), jotta kaikille on varmasti selvää, ettei tilanne ole totta. Annetaan esiintyjille aina aplodit ja keskustellaan yhdessä kohtauksesta: Miltä päähenkilöstä ja muista henkilöistä tuntui? Oliko tilanne kaikkia kunnioittava? Oliko tilanne kaikille turvallinen? Olisiko tilanteessa joku voinut käyttäytyä toisin?
IHMISSUHTEET: IHMISSUHTEIDEN SAMANKALTAISUUDET JA EROT
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: Paperi ja kynä jokaiselle oppilaalle
1. Harjoituksen tavoitteena on pohtia ihmissuhteita ja niitä elementtejä, jotka tekevät ihmissuhteista hyviä ja turvallisia. Jokainen tekee yksin listan luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista, joita he arvostavat ystävissään.
2. Seuraavaksi jokainen tekee listan luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista, joita he arvostavat seurustelukumppanissaan.
3. Lopussa keskustellaan yhdessä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia arvostamme eri ihmissuhteissa. Pohditaan, miten ihmissuhteet vaikuttavat hyvinvointiimme.
KEHOSUHDE: HASSUT NAAMAT!
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: kaikille oma A4 paperi ja tussi
1. Jaetaan sattumavaraiset parit. Istutaan parin kanssa vastakkain ja molemmat piirtävät yhtä aikaa toistensa kasvot ”väärällä” kädellä (oikeakätinen piirtää vasemmalla ja vasenkätinen oikealla). Kuvaa ei saa näyttää toiselle kuin vasta sitten, kun molempien kuvat ovat valmiit.
2. Lopuksi katsotaan koko pienryhmän kuvat ja pohditaan, miten ollaan kuvissa erinäköisiä. Positiivinen nauru hassuille kuville on sallittu!
MEDIATAIDOT: LEVYRAATI
Kesto: 2 oppituntia
Tarvikkeet: lyriikat tulostettuna papereille: Seksuaalikasvatus-7lk-levyraati, älypuhelin tai tabletti ja AV-laitteisto
1. Ohjaaja tulostaa valmiiksi seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä laululyriikoita
2. Muodostetaan 5-6 pienryhmää. Jokaiselle ryhmälle arvotaan oma lyriikka eli biisin sanat. Biisejä ei saa paljastaa muille pienryhmille. Pienryhmässä luetaan oma lyriikka ääneen ja keskustellaan:
- Mistä biisin sanat kertovat?
- Millaisen kuvan ne antavat seksuaalisuudesta tai seksistä?
3. Pienryhmät myös kuuntelevat biisin pienryhmässä esim. YouTubesta. Pienryhmä myös arvostelee oman biisin tähtiasteikolla. Biisiä arvostellessa otetaan huomioon sen sanat, biisin melodia, kokonaisuus ja millaista kuvaa se haluaa välittää:
1 tähti = huono
2 tähteä = ei kovin hyvä
3 tähteä = ihan perus
4 tähteä = hyvät
5 tähteä = tosi hyvä
4. Kaikki osallistujat kerääntyvät yhteen ja vuorotellen kuunnellaan yhdessä jokaisen pienryhmän biisi. Jokainen pienryhmä arvioi keskenään, montako tähteä antavat kulloisellekin biisille ja kirjoittavat sen itselleen ylös.
Kun kaikki biisit on kuunneltu ja pienryhmissä arvioitu, niin jokainen ryhmä kertoo perustelujen kanssa vuorotellen, montako pistettä pienryhmät ovat antaneet biisille. Kirjataan pisteet taululle ja katsotaan, mikä kappale voittaa.
MEDIATAIDOT: SEKSUAALINEN AHDISTELU SOMESSA
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto
1. Katsotaan Yle Areenasta MOT Dokumentti Valeprofiili paljasti ahdistelijat:
https://areena.yle.fi/1-66871398 (27 min)
2. Dokumentin katsomisen jälkeen käydään yhdessä keskustelua:
- Mitä ajatuksia dokumentti herätti?
- Millaisilla keinoilla ahdistelu somessa saataisiin loppumaan?
- Miten voi itse suojautua somessa ahdistelulta?
- Mitä pitää tehdä, jos kohtaa somessa ahdistelua?
3. Ohjaaja käy lopuksi läpi turvaohjeet:
Kerro jollekin turvalliselle aikuiselle, ota kuvakaappaukset viesteistä, ilmianna käyttäjä somealustalla ja tehkää ilmoitus poliisille.
Nuorille voi vielä vinkata, että verkossa apua antaa mm.:
https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/lasten-suojeleminen/nettivihje/
https://www.nuortennetti.fi/keskustelut/
https://www.suojellaanlapsia.fi/
TURVATAIDOT: OMAT RAJAT JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: Paperi ja kynä jokaiselle
1. Harjoituksen tavoitteena on pohtia omia rajoja ja reviiriä. Jokainen nuori piirtää paperille kuvan itsestään. Tehtävänä on pohtia viime aikoina kohdattuja henkilöitä ja sijoittaa heidät sille etäisyydelle, joka tuntuisi itselle sopivalle (esim. kaupan kassatyöntekijä, opettaja, paras kaveri, seurustelukumppani, vanhempi).
Tuotoksia voi halutessaan vertailla toisten kanssa tai halutessaan omaa kuvaa ei tarvitse näyttää muille.
2. Puretaan tehtävä yhdessä seuraavien kysymysten avulla:
- Mitä ajatuksia tehtävä herätti?
- Onko päivästä kiinni, kenet päästämme lähellemme?
- Tarvitseeko kaikkia ihmisiä päästää yhtä lähelle?
- Kuka saa määritellä, kenet päästämme lähellemme?
- Voiko toisen pakottaa esimerkiksi halaamaan?
3. Pohditaan lopuksi yhdessä:
- Miksi jokaisen on tärkeää pohtia omia rajojaan?
- Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa?
- Mitä tehdä, jos joku tulee liian lähelle tai koskettaa ilman lupaa? (Muistutellaan mieleen ohjeet: Sano EI, mene pois ja kerro turvalliselle aikuiselle)
TURVATAIDOT: MUUTAMA JUTTU SEKSUAALIVÄKIVALLASTA
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto
1. Katsotaan aluksi yhdessä Nuorten Exitin video seksuaaliväkivallasta:
https://youtu.be/Xd0Obui5tck?si=Mp-XqcmCgW_dICY6 (1:11 min)
2. Jatketaan käsittelemällä, mitä on seksuaaliväkivalta. Ohjaaja voi alustaa:
“Seksuaaliväkivallasta puhutaan paljon yhteiskunnassamme. On tärkeää oppia tunnistamaan, mitä kaikkea seksuaaliväkivalta voi olla, ja mitä erilaiset seksuaaliseen häirintään tai seksuaaliväkivaltaan liittyvät käsitteet tarkoittavat.”
3. Jokainen osallistuja tekee yksin Tunnista seksuaaliväkivallan käsitteet -nettitestin osoitteessa:
https://www.hyvakysymys.fi/testi/tunne-seksuaalivakivallan-kasitteet-nettitesti-nuorille/#/
4. Keskustellaan yhdessä tuloksista, termeistä ja teoista termien takana:
Seksuaalinen häirintä = Esimerkiksi ulkonäön epäasiallinen kommentoiminen tai toisen koskettelu ilman lupaa. Lisäksi kuvien tai seksuaalisävytteisten viestien lähettäminen toiselle ilman toisen suostumusta.
Seksuaalinen ahdistelu = Seksuaalinen häirintä
Suostumus = Suostumuksellisuus on kaikista tärkein osa terveellisessä seksuaalisessa kommunikoinnissa ja suhteessa. Molempien tai useampien osapuolten suostumus (selkeä KYLLÄ) tarvitaan aina ennen esimerkiksi kuvien lähettämistä ja vastaanottamista. Jos yksi osapuolista sanoo, ettei halua tehdä jotain tai tuntee olonsa epämukavaksi, täytyy osapuolta kunnioittaa ja lopettaa. Kaikilla on oikeus sanoa ei.
Sextortion = Seksipitoisia viestejä, kuten fantasioista tekstailu. Sexting voi olla myös ääniviestien ja alastonkuvien lähettämistä ja vastaanottamista.
Raiskaus = Raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.
Suojaikäraja = Suojaikäraja määritellään Suomen rikoslaissa. Ne ovat 16 vuotta ja 18 vuotta. Suojaikärajan tarkoituksena on antaa rikosoikeudellista suojaa muun muassa seksuaaliselta hyväksikäytöltä, eikä tarkoituksena ole rajoittaa nuorten keskinäisiä seurustelusuhteita.
Sukupuoleen perustuva häirintä = Sukupuoleen perustuva häirintä tarkoittaa epämiellyttävää käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoleen perustuva häirintä ei ole seksuaalista, mutta loukkaa toisen henkilön koskemattomuutta. Häirintään liittyy usein uhkaa, nöyryytystä ja ahdistusta.
Grooming = Aikuinen kyselee ja painostaa alaikäistä esimerkiksi kyselemällä seksiin tai parisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja yrittää houkutella alaikäistä seksuaalisiin tekoihin tai lähettämään esimerkiksi seksuaalista sisältöä.
Kostoporno (Huom! “Kostoporno” on vanha termi, joka stigmatisoi eli leimaa eettistäkin pornoa ja sen katselua. Intiimin kuvamateriaalin levittäminen muille ilman, että asiasta on sovittu, on seksuaaliväkivaltaa, eikä sitä tule yhdistää pornoon.)
Seksuaaliväkivalta = Aikuisen ja alle 16-vuotiaan lapsen väliset seksuaaliset teot ovat seksuaalista väkivaltaa. Seksuaaliväkivalta voi olla myös toisen pakottamista tekemään seksuaalisia tekoja. Seksuaaliväkivalta ei myöskään aina vaadi kosketusta ja sitä voi tapahtua myös netissä. Jos aikuinen pyytää lapselta tai nuorelta alastonkuvaa on se seksuaalista väkivaltaa.
5. Lopuksi on tärkeää käydä läpi, mitä tehdä, jos itse tai joku kaveri joutuu seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi:
- Muista! Seksuaalinen kaltoinkohtelu ei ole koskaan uhrin vika!
- Asiasta on tärkeä kertoa aikuiselle, että uhri saa apua ja tekijä joutuu vastuuseen
- Jos asiasta ei kerro kenellekään, uhrille voi jäädä elinikäisiä traumoja ja tekijä saattaa jatkaa rikollista toimintaa
- Mitä tehdä? Kerro turvalliselle aikuiselle (käydään yhdessä läpi, ketkä ovat turvallisia aikuisia)
Muista: apua on saatavilla myös puhelimitse ja netissä:
Lasten ja nuorten puhelin: Lasten ja nuorten puhelin 116 111 – MLL Nuortennetti
Nettivihje: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/lasten-suojeleminen/nettivihje/
Seksuaalineuvonnan chat: Seksuaalineuvontachat nuorille | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)
Seri-tukikeskukset seksuaaliväkivallan uhreille: https://thl.fi/aiheet/vakivalta/apua-ja-palveluja/seri-tukikeskus-seksuaalivakivallan-uhreille
SEKSUAALIKASVATUKSEN LÄHDELUETTELO:
Amnesty International, https://www.amnesty.fi/amnestyn-materiaali-tarjoaa-kouluille-tyokaluja-suostumuskulttuurin-edistamiseen/
Anna Haapalainen, Annan terveystiedon sivut, https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/annanterveystiedonsivut/ymp%C3%A4rist%C3%B6terveys
BZgA Federal Centre for Health Education. 2010. ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitolan viranomaisille ja asiantuntijoille” (alkuperäinen englanninkielinen teos: Standards for Sexuality Education in Europe – A framework for policy makers, educational and health authonrities and specialists) Valopaino Oy. Helsinki.
Cacciatore Raisa, Korteniemi-Poikela Erja: Rakkaus, ilo, rohkeus – seksuaalisuuden portaat.
HIV point, https://hivpoint.fi/seksuaalikasvatus/
Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/
Mieli Ry, Hyvänmielen koulu, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/koulutukset/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-kouluun-koontisivu/hyvan-mielen-koulu-ylakoulun-henkilostolle/
Nuorten Exit, https://nuortenexit.fi/
Oinonen M. & Susineva A. 2021. ”Seksuaalikasvattajan käsikirja.” Hiv-säätiö. Helsinki.
Oulun Tunne- ja turvataitokasvatus https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus
Pelastakaa lapset, https://www.pelastakaalapset.fi/
Pesonen Anniina, Nurmi Reetta ja Hannukkala Marjo, Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa
Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/
Seta, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/
Suvanto Tiina-Elina: Yhdenvertainen seksuaalikasvatusta 1.-6. luokille -opeopas (2022)
Tasa-arvo valtuutettu, https://tasa-arvo.fi/seksuaalinen-ja-sukupuoleen-perustuva-hairinta1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Katriina Bildjuschkin, Työpaperi Seksuaalikasvatuksen tueksi, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-542-4
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.
Väestöliitto, https://www.vaestoliitto.fi/
Yksittäistapaus, https://www.yksittaistapaus.fi/
YLE, https://yle.fi/