Seksuaalikasvatus 6. lk

Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen siinä missä syöminen, liikkuminen ja nukkuminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärtää, miten keho ja mieli toimivat yhdessä ja erikseen. Seksuaalisuuteen liittyy myös kokemus sukupuolesta, taidot suojella itseä ja kunnioittaa muita, sekä se kenestä tykkää ja miten osoittaa toiselle tykkäämistä.

Seksuaalikasvatuksen avulla lapsi saa tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen turvallisuuttaan, seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia liittyen muun muassa ihmissuhteisiin ja mediaan. Puolueeton ja luotettavaan tietoon pohjautuva seksuaalikasvatus kuuluu jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksiin (WHO). Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa kasvattaa lasta keskustelemaan seksuaalisuudesta kaikissa elämänvaiheissaan.

Seksuaalikasvatus auttaa kehittämään vastuullista ja ennakkoluulotonta suhtautumistapaa ihmissuhteisiin, seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa toimitaan syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vastaan. Jos lapsi ei saa kokonaisvaltaista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän voi oppia malleja tai omaksua uskomuksia, jotka voivat olla vaarallisia lapselle itselleen tai muille. Laadukas seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja ja siten ehkäisee seksuaaliväkivaltaa.

Tässä materiaalissa seksuaalikasvatuksen teemoja ovat seksuaalioikeudet, moninaisuus, ihmissuhteet, kehosuhde, mediataidot ja turvataidot. Aiheiden käsitteleminen ikätasoisesti lisää lasten tietoa ja rohkaisee lapsia esimerkiksi tunnistamaan omia rajojaan, ymmärtämään moninaisuutta ja suhtautumaan kriittisesti mediaan.

Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, halusipa sitä tai ei. Siksi jokaisen kasvattajan kannattaa kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin arvoihinsa, asenteisiinsa ja kipukohtiinsa sekä pohtia, miten niitä tulee välittäneeksi lapselle joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Hyvä seksuaalikasvatus on ikätasoista, rehellistä ja positiivista. Tavoitteena on opettaa lapselle, että jokainen on hyvä ja oikea juuri sellaisena kuin on, ja jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja pitää itsestään huolta. Hyvä seksuaalikasvattaja ei kerro omia yksityisiä asioita seksuaalisuudestaan.

Lisätietoja WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeista Euroopassa:https://www.julkari.fi/handle/10024/80220

Huom. Tuntien aiheet saattavat herättää lapsissa monenlaisia tuntemuksia ja lapset saattavat jopa kertoa sinulle häirinnän tai väkivallan kokemuksista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua ohjeistukseen, miten toimia, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle kokeneensa häirintää tai väkivaltaa: ohjeita aikuisille.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L7

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T8, T10, T11, T12, T15, T19), elämänkatsomustieto (T2, T3, T4, T6, T9)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

LÄMMITTELY: SEKSUAALISUUS-ALIAS
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: Seksuaalisuus sanakortit tulostettuna ja leikattuna ja tyhjä laatikko

”Seksuaalisen turvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että osaa ja uskaltaa käyttää seksuaalisuuteen liittyviä sanoja. Myös seksin tärkein taito on puhumisen taito!”

Ohjaaja jakaa osallistujat pareiksi. Ohjaajalla on laatikossa seksuaalisuusteemaisia sanakortteja. Vuorotellen toinen parista käy nostamassa itselleen oman kortin ja yrittää selittää kortin sanaa sanomatta sitä. Jos hän ei tiedä sanaa tai selittäminen tuntuu vaikealta tai epämukavalta, niin hän voi ottaa toisen kortin. Kun pari arvaa, mistä on kysymys, hän käy nostamassa oman esitettävän tunteensa. Harjoitus jatkuu samaa kaavaa toistaen. Lopussa keskustellaan yhdessä, oliko jotakin sanaa vaikea selittää tai arvata.

SEKSUAALIOIKEUDET: TARINAT
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: tarinat tulostettuna liitteestä: Seksuaalikasvatus-tarinat-6lk

1. Ohjaaja kirjoittaa tai heijastaa taululle seksuaalioikeudet:

Oikeus omaan seksuaalisuuteen

Oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi

Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin

Oikeus näkyä

Oikeus yksityisyyteen

Oikeus vaikuttaa

2. Ohjaaja jakaa ryhmän kuuteen pienryhmään. Jokainen pienryhmä saa oman liitteestä tulostetun esimerkkitarinan. Heidän tulee lukea tarina ääneen ja miettiä, toteutuuko tilanteessa seksuaalioikeudet ja miten pitäisi toimia, että ne toteutuisivat.

3. Halutessaan tarinalle voidaan vielä keksiä ja näytellä jatkoa:

Kuka voisi auttaa tässä tilanteessa ja miten?

Mitä nuoren pitäisi sanoa tai tehdä, että hänen seksuaalioikeudet toteutuisivat?

MONINAISUUS: ASENNEJANA
Kesto: 20 min

1. Osallistujat menevät seisomaan riviin. Ohjaaja esittää joukon väittämiä liittyen asenteisiin sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuutta kohtaan. Jos osallistuja on samaa mieltä, hän ottaa askeleen ja vaihtaa paikkaa toisen askeleen ottaneen kanssa. Jos kukaan muu ei ota askelta eteenpäin, hän palaa omalle paikalle.

Huom! Ohjaajan kannattaa lukea etukäteen, miten perustella vastauksia, ja tarkistaa, että termit ovat tuttuja.

Väitteet:

• Olen ymmärtänyt äskeisen ohjeen.

• Meidän koulun kaikki opettajat ovat heteroita.
(Yhteiskunnassa vallitsee ns. hetero-oletus. Se tarkoittaa, että helposti oletamme kaikkien olevan heteroita. Todellisuudessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on jopa joka viides. Vastakkaisen sukupuolen kanssa seurusteleva voi olla myös bi- tai panseksuaali. Seksuaalista suuntautumista ei voi päätellä esimerkiksi ulkonäöstä tai käyttäytymisestä.)

• Jos opettajani olisi homo-/heteroseksuaali, haluaisin hänen kertovan sen avoimesti.
(Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus yksityisyyteen. Kenenkään ei tarvitse kertoa suuntautumistaan muille, jos ei halua.)

• Homous tarttuu.
(Taudit tarttuvat. Ihmisen ominaispiirteet eivät. Vertaa: “Punatukkaisuus tarttuu”, “Kylmänsieto tarttuu”, “Hernekeitosta pitäminen tarttuu”)

• Rehtorina voi toimia ihminen, joka on käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin.
(Suomen lain mukaan transhenkilöillä on täysin samat oikeudet kuin cis-henkilöilläkin, eli henkilöillä, jotka kokevat sukupuolensa samaksi, mikä syntymässä on määritelty.)

• Homovitsit rentouttavat tunnelmaa.
(Vitsailu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kustannuksella on rasismia. Se on ehdottoman väärin ja lisäksi loukkaa sekä vähemmistöjä että heidän läheisiään. Jos jotakin homovitsit rentouttavat, on tärkeää miettiä, miksi hänestä on hauskaa nauraa vähemmistöjen kustannuksella.)

• Naisparin lapsilla on yhtä hyvät kasvuedellytykset kuin heteroparin lapsilla.
(Perheitä on hyvin monenlaisia. Esimerkiksi yksinhuoltaja-, sateenkaari- tai sijaisperheissä on yhtä hyvä kasvuedellytykset kuin heteroparien perheissäkin.)

• Ei ole väliä, onko ystäväni homo, lesbo tai hetero.

• Jos isäni olisi transvestiitti, hyväksyisin asian.

• Tiedän, mistä heteroseksuaalisuus johtuu.

• Olen ihana juuri sellaisena kuin olen.

IHMISSUHTEET: RAKKAUSKIRJE ITSELLE
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: paperit ja kynät

Ohjaaja herättelee osallistujat miettimään: “Mitä Sinuun ihastunut ihminen sinulle sanoisi?”

Jokainen osallistuja saa kirjoittaa kirjeen tai viestin itselleen henkilönä, joka on häneen ihastunut:

Millaisia sanoja henkilö käyttäisi? Mitä hän sanoisi?
Olisiko hänellä joitakin toiveita?
Miksi henkilö olisi ihastunut juuri Sinuun?

Kirjoitetaan kirjeet kaikessa rauhassa. Niitä ei näytetä kenellekään.

IHMISSUHTEET: HULLUNKURISET KOHTAAMISET -PELI
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: Pelikortit tulostettuna:
https://nuortenexit.fi/wp-content/uploads/2020/09/hullunkurisetkohtaamiset_kortit_FINAL.pdf

1. Pelin tarkoituksena on auttaa nuorta pohtimaan, millainen olisi mukava tapa lähestyä kiinnostuksen kohdetta ja millainen tapa ei ehkä tunnukaan toisesta kivalta. Ohjaajan on kuitenkin tärkeä korostaa, että kyseessä on leikkimielinen harjoitus, jotka tehdään rooleissa – tämä ei ole totta!

Jokainen osallistuja saa sinisen ja punaisen kortin (kortteja on 32 oppilaalle). Siniset ovat kysymyskortteja ja punaiset vastauskortteja. Osallistujat lähtevät kävelemään sikin sokin tilassa. Kohdataan muita osallistujia ja päätetään aina, kumpi kysyy ja kumpi vastaa. Pieni tsekkaus, oliko kohtaaminen ok vai ei.

2. Keskustellaan lopuksi yhdessä:

Mikä kysymyksistä/vastauksista oli mielestäni mukava tai miellyttävä? Miksi?
Mikä kysymyksistä/vastauksista oli mielestäsi huono tai epämiellyttävä? Miksi?
Miltä tuntui, kun toinen esitti epämiellyttävän kysymyksen tai vastauksen?
Mikä on hyvä tapa kieltäytyä epämiellyttävästä ehdotuksesta?

KEHOSUHDE: KEHORAUHA
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: AV-laitteet

1. Keskustellaan ensin yhdessä, mitä kehorauha tarkoittaa:

Mitä teille tulee mieleen sanasta ”kehorauha”?
(Esimerkiksi, ettei kosketa ilman lupaa tai toisen ulkonäköä ei kommentoida)

Voiko seuraavia asioita kommentoida toiselle? Onko sillä merkitystä, millaisessa yhteydessä tai miten näitä sanotaan?

”Sulla on paljon finnejä”
”Oletpa laihtunut” / ”Oletpa lihonut”
”Ai, sulla on tuollaiset halvat kengät”
”Sulla on erikoinen tyyli”

2. Katsellaan yhdessä erilaisia kehoja. Ohjaaja voi kirjoittaa hakukoneeseen esimerkiksi ”kehopositiivisuus”, ”erilaiset kehot”, ”different bodies”, ”lindex reinvent the model”, ”dove real beauty”. Keskustellaan yhdessä:

Miksi on tärkeää nähdä kuvia erilaisista kehoista?
Voiko ihmisestä päätellä sukupuolta, kotimaata, terveellisyyttä, varakkuutta jne. ominaisuuksia ulkonäön perusteella? (Huom! Mitään näistä ei voi – yrittäkää löytää perusteluja, miksi)

KEHOSUHDE: ULKONÄKÖPAINEET
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: älylaite tai AV-laitteisto

Kuunnellaan yhdessä Nuortennetin podcast ulkonäköpaineista:
https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/ (15 min)

Lopuksi keskustellaan yhdessä, mitä ajatuksia podcast oppilaissa herätti.

MEDIATAIDOT: MAINOKSEN SEKSUAALISET VIESTIT
Kesto: 20 min

Tarkastellaan yhdessä tai pienryhmissä jotakin ajankohtaista mainosta, jossa käytetään seksuaalisia viestejä. Mainoksia voi olla yksi tai useampi ja ne voi valita joko ohjaaja tai osallistujat. Keskustellaan:

Mitä mainoksessa myydään?
Mitä tietoa mainos välittää?
Millaisia tunteita ja mielikuvia mainos haluaa välittää?
Minkälaisia sukupuolirooleja mainoksessa tuodaan esille?
Millaisia seksuaalisia viestejä mainoksessa on ja miksi?
Kertooko tämä todellisuudesta? Onko tilanne aito?

Voitte myös katsoa menneiden vuosien mainoksia ja pohtia, voisiko tuotteita mainostaa enää näin. Esimerkkivideoita, joita voi halutessaan käyttää tehtävässä:

Tupla: https://youtu.be/NdwOZY8Z_T0?si=b8TnWAdrwLXVCBGd (0:38 min)

Super-jäätelö: https://youtu.be/CmyhdtoHW0w?si=V5JYAUycVYlu11Jg (0:33 min)

Farkut: https://youtu.be/AXtZeQy5WFg?si=HTC50qgXzEatfxZa (0:30 min)

Sukat: https://youtu.be/UD4JLfqVRtc?si=EHMco4t4jYF4um2N (0:42 min)

Hampurilainen: https://youtu.be/WlUvQkW4B1k?si=Z9CKeAGPF0HX2zkW (0:52 min)

Matkatoimisto: https://youtu.be/B00grl3K01g?si=YRAE_WdXdCErS-qr (2:29 min)

TURVATAIDOT: TESTAA TIETOSI RAJOISTA
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: älylaite jokaiselle

Väestöliiton sivuilta löytyy testi rajoihin liittyen. Testin voi jokainen tehdä omalla puhelimella tai voitte varata tekemistä varten pädit tai koneet. Testin tekeminen kestää vain noin 5 minuuttia, mutta oikeat vastaukset on hyvä käydä yhdessä läpi, vastausten läpikäymiseen kannattaa varata ainakin 10 minuuttia: https://www.hyvakysymys.fi/testi/nuori-testaa-tietosi-rajoista/#/

TURVATAIDOT: OMA TILA, OMAT RAJAT
Kesto: 20 min

1. Ohjaaja esittää osallistujille erilaisia tilanteita pohdittavaksi. Jokainen saa miettiä hetken yksin ja sitten voidaan keskustella parin kanssa tai kaikki yhdessä. Ohjaajan on hyvä korostaa, että jokainen kokee eri tavalla ja jokaisen kokemus on oikea. Erilaisista tunteista on tärkeä puhua, jotta ihmiset ymmärtävät toisiaan.

Ohjaaja aloittaa: “Tässä harjoituksessa mietitään, mistä tietää, saako toista koskettaa. Ja miten toinen voi ilmaista sanattomastikin, haluaako hän kosketusta tai ei.
Mieti seuraavia tilanteita. Miten toimit tilanteissa? Mitä tilanteessa tapahtuu? Miltä sinusta tuntuu? Onko sukupuolella merkitystä tehtävän kannalta? Jos on, miten?

a) Odotat ystävääsi kadulla. Joku halaa sinua takaapäin. Hetken luulet, että se on ystäväsi, mutta nopeasti huomaat sen olevan jonkun tuntemattoman.
b) Odotat ystävääsi kadulla. Juokset kohti ystävääsi kädet levällään kaapataksesi hänet syliinsä. Halaat häntä takaapäin ja yhtäkkiä huomaat halaavasi väärää ihmistä.
c) Odotat ystävääsi kadulla. Joku huutelee sinulle rumasti ja ehdottelee seksiä kanssaan.”

2. Jatketaan miettimällä, mihin kohtiin ja millä tavalla eri ihmiset saavat koskea:

“Mihin / millä tavalla sinua saa koskettaa / ei saa koskettaa…
a) opettaja
b) ystävä
c) vanhempasi
d) ihminen, johon olet ihastunut?”

3. Lopuksi vielä tutkitaan erilaisia etäisyyksiä, kuinka lähellä olla toista. Jaetaan parit ja kokeillaan ohjaajan ohjeiden mukaan ja puretaan ajatuksia keskustellen:

Millä etäisyydellä ihmiset, jotka eivät tunne toisiaan, juttelevat keskenään?
Entäs ihmiset, jotka tuntevat hyvin?
Kokeile, miten toimit, jos joku on liian lähellä sinua?
Kuvitelkaa nyt tilanne, että olette kaksi tuntematonta ihmistä pienessä hississä. Miten toimitte?

SEKSUAALIKASVATUKSEN LÄHDELUETTELO:

Amnesty International, https://www.amnesty.fi/amnestyn-materiaali-tarjoaa-kouluille-tyokaluja-suostumuskulttuurin-edistamiseen/

Anna Haapalainen, Annan terveystiedon sivut, https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/annanterveystiedonsivut/ymp%C3%A4rist%C3%B6terveys

BZgA Federal Centre for Health Education. 2010. ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitolan viranomaisille ja asiantuntijoille” (alkuperäinen englanninkielinen teos: Standards for Sexuality Education in Europe – A framework for policy makers, educational and health authonrities and specialists) Valopaino Oy. Helsinki.

Cacciatore Raisa, Korteniemi-Poikela Erja: Rakkaus, ilo, rohkeus – seksuaalisuuden portaat.

HIV point, https://hivpoint.fi/seksuaalikasvatus/

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/

Mieli Ry, Hyvänmielen koulu, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/koulutukset/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-kouluun-koontisivu/hyvan-mielen-koulu-ylakoulun-henkilostolle/

Nuorten Exit, https://nuortenexit.fi/

Oinonen M. & Susineva A. 2021. ”Seksuaalikasvattajan käsikirja.” Hiv-säätiö. Helsinki.

Oulun Tunne- ja turvataitokasvatus https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus

Pelastakaa lapset, https://www.pelastakaalapset.fi/

Pesonen Anniina, Nurmi Reetta ja Hannukkala Marjo, Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa

Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/

Seta, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/

Suvanto Tiina-Elina: Yhdenvertainen seksuaalikasvatusta 1.-6. luokille -opeopas (2022)

Tasa-arvo valtuutettu, https://tasa-arvo.fi/seksuaalinen-ja-sukupuoleen-perustuva-hairinta1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Katriina Bildjuschkin, Työpaperi Seksuaalikasvatuksen tueksi, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-542-4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.

Väestöliitto, https://www.vaestoliitto.fi/

Yksittäistapaus, https://www.yksittaistapaus.fi/

YLE, https://yle.fi/