Digiturvataidot 6. lk

Digitaalinen media on keskeinen osa useimpien nuorten arkea, joka tarjoaa paitsi houkuttelevia sisältöjä ja jännittäviä mahdollisuuksia, myös tuo mukanaan erilaisia haasteita ja riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta vaatii kattavaa ymmärrystä digitaalisen turvallisuuden alueella. 

Välttääksemme verkossa piileviä vaaroja ja varmistaaksemme turvallisemman netinkäytön, on oleellista kehittää digiturvallisuustaitoja. Nämä taidot sisältävät kyvyn havaita potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ja sopimatonta käyttäytymistä verkossa sekä osaamisen toimia oikein, jos oma hyvinvointi tai turvallisuus on uhattuna. On myös keskeistä painottaa, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen, mukaan lukien digitaaliset tilat. 

Tavoitteet: L1 L2 L3 L4 L5 L7 

  • Oppia havainnoimaan kännykän käyttöä määrällisesti ja laadullisesti 
  • Oppia tunnistamaan, millaiseen tarkoitukseen kännykkää käyttää, millaisia mediasisältöjä kuluttaa ja millaisiin arjen tilanteisiin kännykkä kuuluu 
  • Oppia havainnoimaan kännykän käyttöään kriittisesti ja tekemään tarvittaessa muutoksia omiin toimintatapoihin 
  • Opitaan kertomaan somen käyttöön liittyviä sääntöjä ja ohjeistuksia sekä kuvailemaan millaista on hyvä käytös somessa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T4 T8 T10 T14 T15), Suomenkieli ja kirjallisuus (T1 T2 T3), Uskonto (T5 T6 T7 T8), Elämänkatsomustieto (T1 T2 T3 T4 T5 T6 T8) Yhteiskuntaoppi( T4, T8,T9) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

SOME-ETSIVÄT
Kesto: 30 min 
Tarvikkeet: mobiililaite / tietokone

Peli opettaa sosiaalisen median turvataitoja lapsille ja nuorille. 

Peli löytyy selainversiona osoitteesta:https://some-detectives.jyu.fi/  

Some detectives -pelin voi ladata puhelimeen App Storesta ja Google Play –storesta. 

Ohjaajan opas: https://kauppa.opinkirjo.fi/tuote/some-detectives-sosiaalisen-median-turvataitoja-lapsille-ja-nuorille-opettajan-opas/  

PIKAKUVA SOMESTA
Kesto: 15 minuuttia 
Tarvikkeet: puhelimet tai muut laitteet, jolla valokuvata. 

On hyvä osata tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja omassa mediankäytössään. Jokainen kokee sosiaalisen median käytön omalla tavallaan. Seuraava tehtävä herättää pohtimaan, millaisia ajatuksia ja tunteita sosiaalinen media saa aikaan. 

Tehtävä on tarkoitus tehdä hyvin nopeasti ja intuitiivisesti muutamassa minuutissa. Ideana on selvittää, minkä ensiajatuksen tai tunteen some herättää. Etsikää yksin tai pareittain lähiympäristöstä asia, esine, väri tai muu elementti, joka kuvastaa ensimmäistä ajatusta tai tunnetta, joka herää, kun ajattelette sanaparia ”sosiaalinen media”. Ottakaa valitsemastanne asiasta valokuva. Kuvan kohteena olevan asian tai esineen ei tarvitse liittyä someen tai netinkäyttöön vaan se voi olla mitä vain, kunhan se kertoo jotain ensireaktiostanne tai kuvastaa päällimmäistä tunnetta, jonka sosiaalinen media teissä herätti.   

Esitelkää lopuksi omat kuvat muille ja keskustelkaa niistä. Millaisia tunteita näyttää nousevan esiin?   

Jos liikkuminen huoneessa tai sen lähistöllä ei ole mahdollista, tehtävän voi toteuttaa myös kuvaamalla omat tai parin kasvot sillä ilmeellä, joka parhaiten kuvastaa sosiaalisen median herättämää tunnetta. 

TOTTA VAI TARUA
Kesto:  30 min 
Tarvikkeet: väittämät tulostettuna ja leikattuna liitteestä: Väitteitä nettikäyttäytymisestä (pdf), kaksi pahvilaatikkoa tai purkkia, joista toiseen on merkitty “TOTTA” ja toiseen “TARUA”  

Tehtävän alussa ohjaaja jakaa osallistujat 4–5 hengen ryhmiin (enintään 5 ryhmää).   

Seuraavaksi ohjaaja sekoittaa väittämät ja antaa ryhmien nostaa kolme väittämää sokkona. Ryhmät keskustelevat väitteistä ja valitsevat, onko kukin väite totta vai tarua. (10 min)  

Ryhmät palauttavat laput asianmukaisiin “TOTTA”- tai “TARUA”-laatikoihin/purkkeihin.   

Ohjaaja nostaa ensin tarua- ja sitten totta-vastaukset yksitellen (tai jos useampi samaan purkkiin laitettu väite liittyy samaan teemaan, voi ne nostaa yhtä aikaa) aina jokaisesta keskustellen.  

Miksi väite on totta/tarua?   

Jos totta: miksi tämä on tärkeä muistaa?  

Jos tarua: miksi on tärkeää tietää, että tämä on väärin?  

Vastausten läpikäymiseksi ohjaajalla on hyödynnettävissään Väitteitä nettikäyttäytymisestä – opettajan versio (pdf).  

Lopuksi ohjaaja kokoaa tai heijastaa totta-väitteet valitsemallaan tavalla seinälle ja kertaa ne ääneen.

Luokka pohtii vielä yhdessä:  

Mitä muita asioita jokaisen tulee muistaa, jotta kaikilla on netissä hyvä ja turvallinen olo?  

Tutustu halutessasi etukäteen aiheeseen liittyvään taustamateriaaliin. 

HYVÄÄ HENKEÄ SOMEEN
Kesto: 15 min 
Tarvikkeetliite tulostettuna: Hyvää henkeä someen (pdf)    

Vaihtoehto 1: Hyvää henkeä someen- tehtävän digitaalinen toteutus 

  • Tabletti, puhelin tai tietokone jokaiselle  

Vaihtoehto 2: Hyvää henkeä someen -tehtävän paperinen toteutus 

  • Värikyniä, mahdollisesti lehtileikkeitä, väripaperia, liimaa, saksia monisteen tekoa varten  

Tehtävän kulku: 

Tulosta jokaiselle osallistujalle Hyvää henkeä someen (pdf). Osallistujat täyttävät monisteen itsenäisesti. Tehtäviä saa tehdä vapaassa järjestyksessä, eikä kaikkia tarvitse ehtiä tehdä.  

Monisteessa olevat tehtävät 3 ja 4 voi toteuttaa esim. värikyniä ja lehtileikkeitä hyödyntäen. Tehtävän voi toteuttaa myös digitaalisena kuvakollaasina jollakin osallistujille tutulla alustalla. Osallistujat näyttävät valmiiksi tehdyn monisteen ohjaajalle, joka hyväksyy tehtävän tai auttaa miettimään, miten vastausta voisi kehittää.

VASTUULLINEN VUOROVAIKUTUS: NETTIKIUSAAMINEN
Kesto 45 min 
Tarvikkeet: valmiit oppitunnit löytyvät alla olevista linkeistä: https://static1.squarespace.com/static/62ff3e3634f3fb2627aec764/t/6503f02caee97317ceea7ba3/1694756918110/Vastuullinen+vuorovaikutus+-+Nettikiusaaminen+-+oppituntisuunnitelma-yhdistetty.pdf

https://static1.squarespace.com/static/62ff3e3634f3fb2627aec764/t/6503f03fafdea90c692cd5bc/1694756930873/Vastuullinen+vuorovaikutus+-+Nettikiusaaminen+-+Nettikiusaamisen+skenaariot-yhdistetty.pdf

PISTEESTÄ TOISEEN
Kesto: 20 min 
Tarvikkeet: kartonkia, kyniä. 

Lapset pohtivat nettiturvallisuutta pienryhmissä eri tehtäväpisteillä kiertäen. Ryhmät kiertävät tilaan sijoitetuissa työskentelypisteissä, joissa kussakin on valmiina kartonkiin tai paperiin kirjoitettuna yksi alla olevista kysymyksistä. Ryhmät kirjaavat kysymyksiin liittyvät pohdintansa pöydillä oleviin kartonkeihin. Kuljetaan työskentelypisteestä vuorotellen toiseen ja vaihdetaan pistettä yhtä aikaa ohjaajan merkistä. Tehtävä voidaan toteuttaa myös pareittain niin, että osallistujat miettivät pareittain yhtä tiettyä kysymystä. 

1. Haluat laittaa itsestäsi kuvan nettiin. Millainen on mielestäsi sopiva kuva nettiin? Millainen ei ole sopiva kuva? 

2. Mitä tehdä, jos näkee netissä jotakin epämiellyttäviä tai pelottavia kuvia, pelejä tai videoita? 

3. Millainen on mielestäsi liian paljastava kuva? 

4. Mitä tehdä, jos sinulta pyydetään paljastavia kuvia? 

5. Miksi joku voisi lähettää itsestään paljastavan kuvan? 

6. Mitä vaaroja voi liittyä paljastavien kuvien lähettämiseen ja nettiin laittamiseen? 

7. Mitä tehdä, jos joku henkilö alkaa levittämään sinun kuvaasi ilman lupaa muille? 

8. Milloin omien ”hälytyskellojen” pitäisi soida netissä tai peleissä? 

Lopetus: Turvaohjeet ja rikosesimerkit 

Käydään yhdessä läpi lasten kirjoittamat ajatukset ja varmistetaan, että lapset saavat oikeat tiedot ja vastaukset kysymyksiin. Opetellaan myös netin turvaohjeita ja kerrotaan netin rikoksista. Mitä turvaohjeita netissä tulisi muistaa? Mitä rikoksia netissä voi tapahtua? 

  • Kerro turvalliselle aikuiselle  
  • Säilytä viestit, kuvat tai videot ruutukaappauksella 
  • Estä henkilön yhteydenotot puhelimen ja somen asetuksista  
  • Ilmianna henkilö sivuston tai sovelluksen ylläpidolle  
  • Sulje sovellus 
  • Ota aikuisen kanssa tarvittaessa yhteyttä poliisiin  

Huom! Pelkkä henkilön estäminen ei riitä. Estäminen ei estä henkilöä lähestymästä jotain toista ihmistä. Aina pitää ottaa yhteys myös poliisiin, jos epäilee rikosta. 

Miten toimia, jos epäilee kohdanneensa netissä rikoksen? 

  • Kerro asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. 
  • Ota näyttökuvat talteen tapahtuneesta asiasta, jos mahdollista. 
  • Pyydä tarvittaessa apua nettipoliisilta. 
  • Tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille. 
  • Ilmoita tarvittaessa henkilöstä palvelun ylläpidolle. 
  • Ilmoita tarvittaessa asiattomasti sisällöstä palvelun ylläpidolle. 
  • Estä tarvittaessa henkilö palvelussa. 
  • Muista hakea apua mahdollisimman nopeasti. 

Lisätietoa: https://www.riku.fi/rikoksen-uhrina/lapsi-ja-nuori-rikoksen-uhrina/nettirikokset/ 

TURVA-ASETUSTEN TYÖPAJA
Kesto: 20 min 
Tarvikkeet: mobiililaite, paperia, kyniä. 

Anna osallistujille luettelo yleisimmistä sovelluksista, joita he käyttävät (esim. Instagram, Snapchat, WhatsApp, Steam, Discord, ) ja ohjeet yksityisyysasetusten löytämiseen ja muuttamiseen näissä sovelluksissa. 

Tee pienryhmiä ja anna jokaiselle ryhmälle tehtäväksi tutkia yhtä sovellusta ja opastaa toisia ryhmiä asetusten säätämisessä. 

Pyydä ryhmiä esittämään, mitä muutoksia he tekivät ja miksi. Pyydä heitä kirjaamaan yleiset ohjeet sovellusten yksityisyyden asetusten muokkaamiseen.  

Ryhmät voivat katsoa vinkkejä sovelluksiin: 

https://enjaksa.fi/paijathame/  “some turvalliseksi minuutissa”  

https://yle.fi/aihe/digitreenit/tietoturva

TILANTEITA SOMESSA 
Kesto: 20-30min 
Tarvikkeet: paperia, kyniä 

Jaa osallistujat pienryhmiin ja jaa heille alla olevat tilannekuvaukset. Osallistujat miettivät ja keksivät ratkaisut tilanteisiin. Käykää ryhmien vastaukset läpi yhdessä harjoitteen lopuksi. Kerratkaa harjoitteen lopuksi netin turvaohjeet yhdessä.  

1. Kuutosluokkalaiset Miia ja Aatos ovat tutustuneet toisiinsa netissä ja jutelleet jo pitkään. He asuvat kaukana toisistaan eivätkä ole tavanneet koskaan kasvotusten. Miialla on netissä kuvia itsestään, mutta Aatos pyytää häntä lähettämään vielä vähän rohkeampia ja paljastavampia kuvia. Miia ei ole ihan varma. 

  • Mitä Miian pitäisi tehdä? 

2. Vitosluokkalaiset Liisa ja Tiina viettävät aikaa kahdestaan. He leikkivät Liisan uudella puhelimella ja innostuvat ottamaan tavallista rohkeampia kuvia toisistaan bikinit päällä. He päättävät tehdä pienen videopätkän yhdistelemällä kuvia ja laittamalla taustalle yhteisen lempibiisin. ”Tämä saa niin paljon tykkäyksiä somessa” tytöt hihkuvat. Tiinaa asia kuitenkin myös mietityttää. 

  •  Mitä Tiinan tulisi tehdä? Mitä heidän pitäisi ottaa huomioon, jos he aikovat julkaista videon? 

3. Kuutosluokkalainen Antti on jutellut pitkään sosiaalisessa mediassa tytön kanssa, jota hän ei tunne. He eivät ole koskaan tavanneet kasvotusten. Tytön kuvat ovat hienoja ja hän vaikuttaa kivalta. Yhtenä päivänä tyttö ehdottaa Antille tapaamista hänen luonaan. Anttia epäilyttää, koska hän ei ole nähnyt tyttöä koskaan livenä.  

  • Mitä Antin pitäisi tehdä? 

4. Vitosluokkalainen Roope ja kuutosluokkalainen Sonja seurustelevat. He tykkäävät lähettää paljon kuvia toisilleen ja aiemmin Roope on lähettänyt Sonjalle rohkeamman paljastavan kuvan. Nyt heille on tullut riitaa ja Sonja uhkaa lähettää kuvan eteenpäin muille ihmisille.  

  • Mitä Roopen pitäisi tehdä? 

5. Kuutosluokkalainen Antti käyttää suosittua kuvien lähettämiseen tarkoitettua sovellusta. Yhtäkkiä hän saa seuraamispyynnön tuntemattomalta tytöltä. Aluksi tyttö kyselee ihan tavallisia juttuja koulusta ja harrastuksista. Hieman myöhemmin hän alkaa kyselemään myös Antin ulkonäöstä ja kehuu paljon Antin kuvia. Yhtäkkiä tyttö lähettää itsestään rohkeamman paljastavan kuvan ja Antti järkyttyy. Kuva vaivaa Anttia pitkään.  

  • Mitä Antin pitäisi tehdä? 

6. Vitosluokkalainen Miia on ladannut uusia kuvia suosittuun sosiaalisen median palveluun. Yhtäkkiä hän alkaa saamaan paljon kehuvia kommentteja ja tykkäyksiä oudolta henkilöltä. Miia ei välitä niistä, mutta yhtäkkiä henkilö alkaa laittamaan Miialle myös yksityisviestiä, jossa hän kehuu Miia ja hänen kuviaan lisää. Miiasta tämä tuntuu oudolta ja hän ei tiedä, mitä kannattaisi tehdä.  

  • Mitä Miian pitäisi tehdä? 

VALHEENPALJASTAJA  
Kesto: 20-30min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto, tietokoneet/mobiilitaitteet tai paperia ja kyniä 

Keskustele lasten kanssa siitä, miksi joku huijaa ja valehtelee. Mitä hyötyä näin toimiva saattaisi tavoitella? 

Apukysymyksiä keskusteluun:  

  • Onko sinua joskus huijattu tai yritetty huijata? 
  • Miksi arvelet, että näin on tapahtunut? 
  • Miksi joku valehtelee tarkoituksella? 
  • Miksi on tärkeää, että puhumme totta vakavista asioista (esim. toiset ihmiset, terveys, turvallisuus)? 
  • Oletko nähnyt somessa tai netissä sisältöä, joka ei pidä paikkaansa? 

Katsokaa yhdessä Valheenpaljastaja -video: https://areena.yle.fi/1-50699921 (6min) 

Videon katsomisen jälkeen tehdään tehtävä A: 

Tuotetaan mediaa: feikkikuva ja otsikko kännykällä 

Osallistujat laativat tietokoneella pareittain tai pienissä ryhmissä kuva-lööppipareja, jotka ovat harhaanjohtavia. Tehtävän voi toteuttaa myös paperilla. Halutessa voitte käyttää myös valmista tehtäväpohjaa: https://drive.google.com/file/d/1jGmJEwsqoLoyQ01vI65FIyoCUP66IRML/view  

Osallistujat, hakevat netistä tai kuvaavat älypuhelimella tai tabletilla digikuvan. Sen jälkeen he miettivät kuvan merkitystä muuttavan otsikon tai lööpin, jonka liittävät kuvan päälle. Useimmilla tableteilla ja älypuhelimilla voi kuvanmuokkaustyökaluilla liittää kuvan päälle tekstiä. 

Esitellään ryhmien aikaansaannoksia yhdessä. 

Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä: 

  • Mikä tässä kuvassa ei ole totta? Mistä sen huomaa? 
  • Oliko harhaanjohtavan kuvan ja otsikon tekeminen vaikeaa? 
  • Mitä seurauksia sillä on, jos jaan tämän eteenpäin? 

Huomioitavaa ohjaajalle

  • Varmistu, että osallistujilla on lupa käyttää omia laitteita. 
  • Kuvallisella disinformaatiolla on helppoa kiusata. Lapsia kannattaa ohjata tekemään uutisia tapahtumista, esineistä, ilmiöistä tai muusta sellaisesta, jossa kohteena ei ole yksittäinen henkilö. 
  • Jos käytätte kuvia netistä, varmistu tekijänoikeusasioista. 

NUKU, SYÖ, LIIKU, PELAA
Kesto: 20min 
Tarvikkeet: liite tulostettuna: https://cdn.mll.fi/prod/2019/01/18122912/Liite-kellotaulu.pdf 

Tarkoituksena on pohtia omaa mediankäyttöä ja sitä, miten paljon se saattaa viedä päivässämme aikaa. Osallistujia on hyvä muistuttaa, että tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Jokainen tekee oman näköisensä kellotaulun.  

Jaa jokaiselle kaksi kopiota kellotaulusta. Pyydä aluksi merkitsemään numerot kellotauluihin. Ensimmäinen kellotaulu alkaa keskiyöstä klo 00 ja päättyy klo 12:een. Toinen kellotaulu alkaa klo 12:sta ja päättyy keskiyöhön klo 24. Tarkoitus on tarkastella mediankäyttöä 24 tunnin ajan. Kun numerot ovat valmiit, pyydä osallistujia miettimään muutaman minuutin ajan omaa mediankäyttöä ja päivän kulkua ihan tavallisena arkipäivänä. Seuraavaksi pyydä merkitsemään kellotauluun tällaisen vuorokauden aikataulu: 

  • Mihin aikaan suunnilleen heräsit aamulla. 
  • Montako tuntia olit koulussa. 
  • Kuinka paljon liikuit tai harrastit koulun jälkeen. 
  • Vietitkö aikaa kavereiden tai perheen kanssa. 
  • Mihin aikaan laitoit illalla medialaitteet kiinni. 
  • Mihin aikaan menit nukkumaan. 
  • Missä väleissä söit jotain. 
  • Ehditkö tekemään jotain muuta?  

Merkkaa myös nämä asiat kellotauluusi. 
Kun aikataulu alkaa hahmottua, tauluun lisätään mitä medioita ja missä välissä niitä käytettiin. Jokainen saa tehdä omannäköisensä kellon. 

Keskustellaan lopuksi yhdessä: 

  • Milloin mediaa käytettiin eniten, missä ja mihin tarkoitukseen? 
  • Mitkä ovat sellaisia paikkoja tai tilanteita, joissa mediaa ei käytetä? Miksi? 
  • Jäikö jotain tärkeää tekemättä? 
  • Oliko johonkin asiaan mielestäsi liian vähän aikaa? Mistä se voisi mielestäsi johtua? 

Pohtikaa vielä: 

• Missä paikoissa käytit mediaa eilen? Kotona, koulussa, harrastuksessa, kaverilla, kulkuvälineessä…? 
• Mihin käytit mediaa? Pelaamiseen, viestittelyyn kavereiden kanssa, hauskanpitoon, tylsyyteen tai ajan kuluttamiseen…? 
• Missä tilanteissa puhelin/netinkäyttö unohtui? 
• Mikä voisi olla sellainen paikka, jossa jatkossa voisit olla käyttämättä mediaa? 
• Jäikö tarpeeksi aikaa muuhun tekemiseen ja nukkumiseen? Jos ei, mitä voisit huomenna tehdä eri tavalla? 

PAREMPAA PELIKULTTUURIA
Kesto 25 min 

1. Katsokaa yhdessä Reilua pelikulttuuria video (3:34 min.). Pelikasvatustutkija Mikko Meriläinen Tampereen yliopistosta avaa pelikulttuuria ja peliharrastusta. Video tarjoaa vinkkejä, miten jokaisen pelaajan kannattaa huolehtia hyvinvoinnistaan. Katsokaa yhdessä video ja keskustelkaa sen jälkeen pienissä ryhmissä kysymysten avulla. 

Keskustelukysymyksiä: 

Pelaaminen perheessä: 

  • Pelataanko teidän perheessänne? 
  • Ketkä pelaavat ja millaisia pelejä? 
  • Pelaatteko yhdessä?
  • Millaisia keskusteluja olette käyneet peleistä ja pelaamisesta? 

Pelikasvatus perheessä: 

  • Millaisia tilanteita ja tunnelmia pelaamiseen liittyy kotonanne? 
  • Millaisia sääntöjä pelaamiselle on luotu perheessänne?
  • Miten ne ovat toimineet? 
  • Minkä videolla esitetyn vinkin tai asian koit itsellesi hyödyllisimmäksi? 

Vuorovaikutus peleissä:

  • Millaista vuorovaikutusta peleissä tapahtuu ja keiden kanssa?
  • Millaisia taitoja nuori voi oppia pelaamalla?
  • Missä hän tarvitsee tukea? 
  • Miten aikuinen voi tukea nuorta reiluksi ja erilaisia pelaajia kunnioittavaksi pelaajaksi?

2. Kerro osallistujille, että pelien tiimellyksessä eteen voi tulla monenlaisia tilanteita. Joskus tunteet voivat pelin tiimellyksessä kuumentua tai joku toinen pelaaja saattaa käyttäytyä asiattomasti. Ohjeista lapsia tekemään Miten toimia pelissä- testi Nuortennetistä: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/pelaaminen/miten-toimit-pelissa/  ja keskustelkaa yhdessä miten jokainen voi rakentaa omalla toiminnallaan toisia kunnioittavaa ilmapiiriä myös peleissä.  

MEDIA JA HYVINVOINTI -LAUTAPELI 
Kesto: 15 min  
Tarvikkeet: noppia, pelinappuloita ja lautapeli tulostettuna: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2023/01/media_ja_hyvinvointi_lautapeli_varinautit.pdf

 Pelatkaa lautapeliä pienryhmissä.

AJANVIETTOA DIGILAITTEILLA- DIGIBINGO
Kesto: 10-15min. 
Tarvikkeet: kyniä, bingo-pohjia tulostettuna: https://static1.squarespace.com/static/62ff3e3634f3fb2627aec764/t/6503efeca12e9c0a8174703c/1694756846214/1+Arjen+peruspalikat_+Ajanviettoa+digilaitteilla+-+DigiBINGO-yhdistetty.pdf  

DIGILAITEET JA KESKITTYMINEN
Kesto: 45min 
Tarvikkeet: “DIGILAITTEET JA KESKITTYMINEN” -PowerPoint heijastettavaksi    

“PARANNA KESKITTYMISKYKYÄSI” -Yksilötehtävä jokaiselle tulostettuna tai sähköpostilla jaettuna   

SOSIAALISEN MEDIAN PAINEET
Kesto: 45min 
Tarvikkeet: SOSIAALISEN MEDIAN PAINEET: POWERPOINT heijastettavaksi    

KOTITEHTÄVÄ: “5 vinkkiä miten vähentää somen aiheuttamia paineita” tulostettuna jokaiselle 

YLLÄTTIKÖ SAAMASI KOMMENTTI?
Kesto: 25 minuuttia
Tarvikkeet: post-it- lappuja, Yllättikö saamasi kommentti.pdf

Valmis oppitunti ohjeineen löytyy linkin takaa.

ESIMERKKITUNTI DIGITURVALLISUUDESTA
Kesto:45min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

Digiturvallisuus_6lk.pdf

LÄHTEET:

Mannerheiminlastensuojeluliitto. https://mll.fi  

Nuortennetti. https://nuortennetti.fi  

Pelastakaa lapset Ry, Huippula. https://huippula.fi  

YLE.https://yle.fi/aihe/digitreenit/tietoturva  

Rikosuhripäivystys. https://riku.fi  

Nettivihje. https://nettivihje.fi  

Mediataitokoulu. https://mediataitokoulu.fi  

Värinautit, https://www.varinautit.fi/