Seksuaalikasvatus 5. lk

Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen siinä missä syöminen, liikkuminen ja nukkuminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärtää, miten keho ja mieli toimivat yhdessä ja erikseen. Seksuaalisuuteen liittyy myös kokemus sukupuolesta, taidot suojella itseä ja kunnioittaa muita, sekä se kenestä tykkää ja miten osoittaa toiselle tykkäämistä.

Seksuaalikasvatuksen avulla lapsi saa tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen turvallisuuttaan, seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia liittyen muun muassa ihmissuhteisiin ja mediaan. Puolueeton ja luotettavaan tietoon pohjautuva seksuaalikasvatus kuuluu jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksiin (WHO). Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa kasvattaa lasta keskustelemaan seksuaalisuudesta kaikissa elämänvaiheissaan.

Seksuaalikasvatus auttaa kehittämään vastuullista ja ennakkoluulotonta suhtautumistapaa ihmissuhteisiin, seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa toimitaan syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vastaan. Jos lapsi ei saa kokonaisvaltaista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän voi oppia malleja tai omaksua uskomuksia, jotka voivat olla vaarallisia lapselle itselleen tai muille. Laadukas seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja ja siten ehkäisee seksuaaliväkivaltaa.

Tässä materiaalissa seksuaalikasvatuksen teemoja ovat seksuaalioikeudet, moninaisuus, ihmissuhteet, kehosuhde, mediataidot ja turvataidot. Aiheiden käsitteleminen ikätasoisesti lisää lasten tietoa ja rohkaisee lapsia esimerkiksi tunnistamaan omia rajojaan, ymmärtämään moninaisuutta ja suhtautumaan kriittisesti mediaan.

Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, halusipa sitä tai ei. Siksi jokaisen kasvattajan kannattaa kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin arvoihinsa, asenteisiinsa ja kipukohtiinsa sekä pohtia, miten niitä tulee välittäneeksi lapselle joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Hyvä seksuaalikasvatus on ikätasoista, rehellistä ja positiivista. Tavoitteena on opettaa lapselle, että jokainen on hyvä ja oikea juuri sellaisena kuin on, ja jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja pitää itsestään huolta. Hyvä seksuaalikasvattaja ei kerro omia yksityisiä asioita seksuaalisuudestaan.

Lisätietoja WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeista Euroopassa:https://www.julkari.fi/handle/10024/80220

Huom. Tuntien aiheet saattavat herättää lapsissa monenlaisia tuntemuksia ja lapset saattavat jopa kertoa sinulle häirinnän tai väkivallan kokemuksista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua ohjeistukseen, miten toimia, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle kokeneensa häirintää tai väkivaltaa: ohjeita aikuisille.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L7

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T8, T10, T11, T12, T15, T19), elämänkatsomustieto (T2, T3, T4, T6, T9)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

LÄMMITTELY: TOTTA VAI TARUA?
Kesto: 20 min

1. Ohjaaja lukee väittämiä. Osallistujat voivat miettiä yksin tai parin kanssa, onko väittämä totta vai tarua. Mielipide näytetään esimerkiksi peukulla, janalla tai nousemalla ylös.

Seksi ja seksuaalisuus ovat sama asia.
(Tarua. Seksuaalisuus on paljon laajempi asia kuin seksi. Seksuaalisuus on sitä mitä me olemme ja seksi sitä mitä teemme.)

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia.
(Totta. Jokaisella ihmisellä on esim. oikeus tykätä kenestä haluaa, oikeus koskemattomuuteen, oikeus saada tietoa ja apua, ja päättää omasta seksuaalielämästään.)

5. luokkalaisen ei kuulu olla kiinnostunut seksiin tai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.
(Tarua. On aivan normaalia, että 5. luokkalainen on kiinnostunut seksistä ja seksuaalisuudesta.)

5. luokkalaisen täytyy jo tietää seksuaalinen suuntautumisensa.
(Tarua. Oman seksuaalisen suuntautumisen pohtiminen kuuluu nuoruuteen. Joillakin seksuaalinen suuntautuminen vaihtelee läpi elämän.)

Masturbointi eli itsetyydytys on normaalia.
(Totta. Jokaisella on oikeus koskettaa omaa kehoaan. Oman kehon tutkiminen ja siitä nauttiminen on jopa suositeltavaa itsetuntemuksen kannalta.)

Rakastuneena harrastetaan aina seksiä.
(Tarua. Rakkauteen ei välttämättä liity seksi mitenkään.)

Täysi-ikäisenä (18 v.) on valmis seksiin toisen ihmisen kanssa
(Tarua. Valmiutta ei määritä ikä vaan jokaisen ihmisen oma kehitys ja tunne.)

Aikuinen (yli 18v.) ei saa kohdistaa minkäänlaisia seksuaalisia tekoja lapseen.
(Totta. Kukaan aikuinen ei saa tehdä mitään seksuaalisia tekoja alle 16-vuotiaalle, esim. lähettää tai pyytää alastonkuvia, puhua seksistä, näyttää pornoa, koskettaa seksuaalisesti.)

Seksuaalisuus kehittyy koko ihmisen elämän ajan, myös vanhuksena
(Totta. Ihminen on seksuaalinen olento kohdusta elämän loppuun saakka.)

2. Lopuksi ohjaaja voi kysyä, miten näiden asioiden miettiminen liittyy hyvinvointiin ja turvallisuuteen (esim. tuntee omat oikeutensa, oppii tunnistamaan ja asettamaan omia rajoja sekä osaa kunnioittaa muiden rajoja)

SEKSUAALIOIKEUDET: TOTEUTUVATKO SEKSUAALIOIKEUDET
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

1. Alussa ohjaaja kertoo, mitä tarkoittaa seksuaalioikeudet:

“Kaikilla maailman nuorilla on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolen kokemuksesta tai terveydentilasta riippumatta seksuaalioikeudet. Seksuaalioikeudet liittyvät ihmisoikeuksiin ja niillä tarkoitetaan yksilöiden oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista.

Seksuaalioikeuksia ovat:

Oikeus omaan seksuaalisuuteen
Oikeus tietoon seksuaalisuudesta
Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi
Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin
Oikeus näkyä
Oikeus yksityisyyteen
Oikeus vaikuttaa

Oikeuksien perustana ovat vapaus, tasa-arvo, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Seksuaalioikeudet koskevat kaikkia. Jokaisen velvollisuus on myös kunnioittaa toisten seksuaalioikeuksia. “

2. Tutkitaan yhdessä toteutuvatko seksuaalioikeudet.

Osallistujat jakaantuvat 2-3 henkilön ryhmiin. Tehtävänä on miettiä ohjaajan luettelemia väitteitä ja miettiä yhdessä, mitä mieltä he ovat väittämistä. Sen jälkeen osallistujat näyttävät peukalolla ylöspäin, jos he ovat väitteen kanssa samaa mieltä, tai alaspäin, mikäli he ovat eri mieltä. Väitteet:

Koulu on turvallinen paikka kaikille.
Kaikki saavat olla koulussa sellaisia kuin ovat, eikä heidän tarvitse pelätä kiusatuksi tulemista.
Opettaja voi avoimesti tuoda esille oman seksuaalisen suuntautumisensa eli esimerkiksi sen, kenestä tykkää.
Oppikirjojen kuvissa huomioidaan monipuolisesti erilaiset perheet ja parisuhteet.
Oppikirjojen kuvissa ja teksteissä huomioidaan sukupuolen moninaisuus, esim. monenlaiset naiset, monenlaiset miehet ja transihmiset.
Nuori on somessa ja peleissä turvassa seksuaaliselta häirinnältä.
On tärkeää, että nuori voi keskustella seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista turvallisen aikuisen kanssa.
Kodin ja perheen asenteilla ja arvoilla on suuri merkitys omiin asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen.
Tiedän, miten toimia, jos joku kiusaisi minua tai kokisin seksuaalista häirintää, esim. joku lähettäisi alastokuvia, pyytäisi niitä minulta, puhuisi seksijuttuja, koskisi minuun epämiellyttävästi jne. (Ohjeet: Sano “Lopeta”, mene pois, kerro turvalliselle aikuiselle!)

MONINAISUUS: SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN JA SUKUPUOLI-IDENTITEETTI
Kesto: 20min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

1. Katsotaan yhdessä Tasaseks-video seksuaalisen suuntautumisen kirjosta:
https://tasaseks.fi/videot/seksuaalisen-suuntautumisen-kirjo/ (2:04 min)
Jutellaan katsomisen jälkeen videosta ja sen sisältämistä termeistä.

2. Jatketaan katsomalla Tasaseks-video sukupuoli-identiteettien kirjosta:
https://tasaseks.fi/videot/sukupuoli-identiteettien-kirjo/ (2:59 min)
Jutellaan katsomisen jälkeen videosta ja termeistä.

Perustietoa sukupuolen moninaisuudesta ohjaajalle:

Lapsen juridinen sukupuoli määräytyy sukuelinten mukaan. Tämä ei kuitenkaan aina vastaa lapsen kokemusta sukupuolesta eli sukupuoli-identiteettiä.
Suomessa täysi-ikäinen voi vahvistaa sukupuolensa joko naiseksi tai mieheksi.
Suomessa juridisia sukupuolia on siis kaksi mutta näin ei ole kaikissa maissa, esim. Saksassa. Kolmanteen sukupuolikategoriaan voi kuulua esimerkiksi intersukupuoliset ihmiset, joilla on sekä nais- että miestyypillisiä biologisia piirteitä.
Sukupuolidysforia eli sukupuoliristiriita on kehollista ja/tai sosiaalista ahdistusta ristiriidasta, joka seuraa ulkoapäin määritellyn sukupuolen ja oman sukupuoli-identiteetin välillä.
Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus saada tietoa sukupuolten moninaisuudesta sekä kokea ja ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla.

IHMISSUHTEET: MIELIPIDEJANA
Kesto: 10 min

Ohjaaja esittää osallistujille väittämiä. Jokaisen on mietittävä, mitä mieltä itse on väitteestä, ja asettua näkymättömällä janassa siihen kohtaan, joka kuvaa hänen mielipidettä (toisessa päässä tilaa kyllä, toisessa ei ja voi myös asettua vaihtoehtojen välille). Jokaisen väitteen jälkeen on aina hyvä antaa osallistujille mahdollisuus perustella.

Väitteet:

On mahdollista rakastua 11-vuotiaana.
Ihminen voi rakastaa montaa ihmistä samaan aikaan.
On hyvällä tavalla rohkea, jos uskaltaa kertoa ihastuksensa kohteelle ihastuksestaan.
Toinen ei välttämättä tykkää aina takaisin ja se voi joskus tuntua pahalta.
Toisesta tykkääminen ja rakastaminen ovat sama asia.
Ennen kuin alkaa seurustella, kannattaa odottaa, että on vanhempi kuin nyt.
Seurustellessa täytyy pussailla.
Eri ihmiset kokevat tai toimivat eri tavoin, kun puhutaan rakastumisesta ja ihastumisesta.
Rakkaus on ikuista.

IHMISSUHTEET: ALATSÄ OLEE?
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: paperia, kyniä, roolimerkkejä

Harjoituksessa pohditaan, mitä osallistujien mielestä on tykkääminen ja seurustelu. Varhaisnuorilla voi olla hyvin erilaisia ajatuksia ja kokemuksia riippuen heidän taustoistaan, perheistään, kaverisuhteistaan jne. Joillekin nämä asiat saattavat olla hyvin ajankohtaisia ja toisia ei kiinnosta lainkaan. On tärkeää, että ohjaaja pysyy keskustelussa myönteisenä ja ymmärtäväisenä. Älä väheksy varhaisnuoren kokemusta, että hän on suhteessa ja rakastaa jotakin – se on hänelle totta ja aikuisen ymmärtäväinen asenne luo luottamusta, että nuori uskaltaa puhua tunteistaan, kokemuksistaan ja hakea tarvittaessa apua.

Jaetaan ryhmä pareihin tai kolmen hengen ryhmiin. Mietitään aina jokaista kohtaa ensin parin kanssa / pienryhmänä ja sitten yhteisesti.

1. Patsas.
Mietitään ensiksi, mistä tietää että tykkää jostakin. Miltä tuntuu olla ihastunut? Kaikki voivat tehdä sellaisen patsaan, miltä heidän mielestään näyttää ihastunut ihminen.

2. Draamakohtaus.
Miten kertoa toiselle että on ihastunut? Mietitään hyviä ja huonoja tapoja kertoa tai toimia. Parin kanssa voi keksiä jonkun tavan ja näytellä sen muiden edessä. Muistetaan, että kyseessä on roolihenkilöt ja roolimerkit helpottavat eläytymistä!

Muut nostavat peukun ylös, jos tapa on hyvä, ja peukun alas, jos tapa on huono. Ohjaajan on hyvä huomauttaa, että ihmiset kokevat asiat eri tavalla. Entäs, jos toinen ei tykkää takaisin: Miten sen voi ilmaista? Miltä tuntuu tulla torjutuksi?

3. Keskustelu.
Mitä on seurustelu? Millaisia asioita ja tekoja seurusteluun kuuluu? Käydään taas läpi ensin parin/ryhmän kanssa ja sitten yhdessä keskustellen. Ohjaajan ei kannata pelästyä, jos osallistujat tuovat esiin myös fyysisiä tekoja, esim. halailu ja pussailu. Jos joku tuo esiin seksin, niin ohjaajan on hyvä korostaa, että seksi kuuluu nuoren elämään, sitten kun hän on valmis puhumaan seksistä kumppanin kanssa ja kantamaan vastuun ehkäisystä.

4. Lauseet.
Entä jos suhde loppuu? Parin tehtävänä on miettiä lauseita, miten seurustelun voi päättää fiksusti ja kunnioittavasti. Lauseet voidaan kirjoittaa paperille. Käydään lopuksi kaikkien kirjoittamat lauseet läpi. Eroaminen on harvoin helppoa tai kivaa kummallekaan osapuolelle. On tärkeää, että eroamisesta tehdään mahdollisimman kunnioittava ja kummankin tunteita huomioiva.

IHMISSUHTEET: TURVALLISET TUKIJOUKOT
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: paperia ja värikyniä jokaiselle osallistujalle

Ohjaaja kertoo: “Me kaikki tarvitsemme toista ihmistä kasvaaksemme ja kehittyäksemme henkisesti. Meistä kukaan ei selviä elämästä yksin, ilman toisen ihmisen läheisyyttä ja tukea. Meillä kaikilla tulee olla oma tukijoukkomme eli ihmisiä joiden puoleen voimme tarvittaessa kääntyä. Osa tukijoukosta muodostuu läheisistä, osa voi olla puolituttuja esim. valmentaja, kouluterveydenhoitaja tai vaikkapa naapuri. Aina välillä on hyvä pysähtyä miettimään, ketkä kuuluvat minun tukijoukkooni.”

Jokainen osallistuja saa oman paperin ja hänen tulee piirtää paperi keskellä oma kuva. Oman kuvan ympärille hän voi joko piirtää tai kirjoittaa, ketkä kuuluvat hänen tukijoukkoon ja mitä on olet keneltäkin saanut (esim. rakkautta, läheisyyttä, neuvoja, kannustusta, huolenpitoa, ystävyyttä). Lisäksi kuvaan on hyvä merkitä, ketkä ovat turvallisia aikuisia. Eri aikuiset voi tuntua turvalliselta eri tilanteissa.

KEHOSUHDE: OLENKO RUMA?! MIKSI OMA KEHO AHDISTAA?!
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

1. Katsotaan yhdessä ulkonäköpaineista kertova Yle Mix – uutisia lapsille:
https://youtu.be/49R3vUm6K1M?si=F7hA0WM78_zFhY9b (10:30 min)

2. Keskustellaan yhdessä tai tehdään väiteharjoituksena:

Onko sinulla ollut tyytymättömyyttä omaan ulkonäköön?
Jos olet somessa, stressaako sinua tykkäyksien määrä?
Jos olet somessa, vaikuttaako some ajatuksiisi omasta ulkonäöstäsi kielteisesti?
Puhuuko sinun elämäsi aikuiset omasta ulkonäöstään myönteisesti?
Onko sinun ulkonäköäsi arvosteltu?
Onko toisen ulkonäön arvosteleminen hyväksyttävää?

3. ”Kuten videolla kerrotaan, ulkonäköpaineet tulevat ympäristöstä. Vauvana me kaikki rakastamme itseämme juuri sellaisena kuin olemme mutta ajan kuluessa saatamme alkaa uskoa toisin ja paineet alkavat syntyä omassa päässämme.”

Tehdään lopuksi kehukierros. Sanotaan kehuja muista osallistujista. Pyritään siihen, että kehut olisivat jotakin muuta, kuin ulkonäköön liittyviä. Ohjaaja pitää huolen, että kaikkia kehutaan.

MEDIATAIDOT: SEKSUAALISUUS MEDIASSA
Kesto: 20 min

”Seksuaalisuus on vahvasti läsnä netissä, somessa, mediassa, niin mainonnassa, populaarimusiikissa kuin ohjelmissakin. Nuoret tiedostavat tavallisesti median asettamat mallit ja voivat suhtautua niihin kriittisesti. Tästä huolimatta seksuaalisesti vihjaileva ympäristö jättää jälkensä heihin. Seksikkään vartalon ja ulkonäön vaatimukset muistetaan, vaikka tiedettäisiinkin, ettei niihin tarvitse vastata. Seksuaalisuus mediassa ja sitä kautta saatava tieto on yksi tapa tutkia omaa sukupuoltaan, vartaloaan ja seksuaalisuuttaan.”

1. Keskustellaan osallistujien kanssa esimerkiksi seuraavista aiheista:

Miksi jotkut julkaisevat itsestään vähäpukeisia ja seksikkäitä kuvia?

Miksi seksikkyyttä korostetaan?

Miten naiset / miehet kuvataan mediassa?

Millaista kuvaa media välittää seksuaalisuudesta?

Miten voi arvioida kuvastojen realistisuutta?

Millaisia vaikutuksia seksuaalisilla kuvastoilla voi olla nuoriin?

2. Osallistujat myös voivat sanoa sellaisia henkilöitä, mainoksia, elokuvia tai pelihahmoja, jotka liittyvät seksuaalisuuteen ja niitä voidaan arvioida yhdessä. Tässä yhteydessä joillekin saattaa tulla mieleen porno, johon liittyen ohjaajan on hyvä kertoa:

Porno on aikuisille tarkoitettua viihdettä (aikuisviihdettä), joka on tarkoitettu fantasiointiin eli mielikuvitteluun.

Porno on näyteltyä ja epätotta samalla tavalla kuin esimerkiksi fantasiaelokuvat tai pelit.

Pornossa ihmisten kehot eivät ole välttämättä luonnollisia tai tyypillisiä keskivertovartaloita. On hyvä muistaa, että hyvin harvoilla ihmisillä on tällaisia vartaloita – kuviin ja videoihin on valittu tietynlaisia näyttelijöitä.

Porno ei sovi opetusvideoksi seksiin. Pornossa voi näkyä esimerkiksi kuristamista tai lyömistä, joka saattavat järkyttää. Oikeassa elämässä pakottaminen on seksuaaliväkivaltaa.

Oikeassa elämässä seksin tärkein asia on keskustelun taito ja se, että asiat etenevät osapuolten yhteisymmärryksessä.

On ymmärrettävää, että porno voi kiinnostaa murrosikäistä nuorta mutta sitä ei tarvitse katsoa eikä ketään saa painostaa katsomaan pornoa.

Jos on nähnyt pornoa ja se painaa mieltä, niin asiasta kannattaa jutella luotettavalle aikuiselle.

TURVATAIDOT: STOP
Kesto: 20 min

1. Osallistujat seisovat pareina vastakkain tilan eri puolilla. Toinen parista liikkuu hitaasti paikallaan seisovaa pariaan kohti. Paikallaan seisovan tehtävänä on kuulostella, mitä itsessä tapahtuu toisen lähestyessä häntä ja pysäyttää lähestyjä silloin, kun tämä tuntuu tulevan liian lähelle. Hän voi sanoa kuuluvasti STOP ja nostaa kätensä rintakehän eteen kääntämällä kämmen tulijaa kohden (STOP-merkki). Tällöin lähestyjän on uskottava käskyä ja pysähdyttävä. Osia vaihdetaan.

Tehtävä on hyvä tehdä useamman parin kanssa, koska sopivat etäisyydet voivat olla erilaisia eri parin kanssa.

2. Purku yhdessä keskustellen:

Miltä leikki tuntui?
Mistä tiesit, kun toinen alkoi tulla liian lähelle? Miltä tuntui kehossa?
Miltä tuntui sanoa STOP?
Miltä tuntui, kun sinulle sanottiin STOP?
Mitä voi tehdä, jos toinen ei usko, vaan tulee tai jää liian lähelle?

3. Jatketaan harjoitusta vielä muutaman kerran, mutta nyt lasten tulee ilmaista STOP jollakin muulla tavalla kuin sanoen. Voidaan aluksi miettiä, miten muulla tavoin voidaan ilmaista toiselle, kun toinen tulee liian lähelle (esimerkiksi kova ääni, tiukka ilme…) tai mitä muita sanoja voit käyttää kuin STOP (esim. Pysähdy, Älä tule, Mene kauemmaksi, Siirry…) Kokeillaan ja keskustellaan miltä tämä tuntui.

4. Käydään vielä läpi, mitä tehdä, jos toinen ei usko (esim. siirry itse kauemmaksi, lähde pois paikalta tai kerro omalle turvalliselle aikuiselle). Onko joitakin merkkejä, mistä voit päätellä, että toinen ei halua sinun tulevan lähemmäksi?

TURVATAIDOT: SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

1. Katsotaan Tasaseks-video seksuaalisesta häirinnästä:
https://tasaseks.fi/videot/seksuaalinen-hairinta/ (1:59 min)

2. Keskustellaan videosta:

Millaista häirintää videossa esiintyi?
Miksi häirintä ei ole koskaan uhrin vika?
Mitä tehdä, jos kaveria häiritään seksuaalisesti. Kaveri sanoo, että et saa kertoa kenellekään. Miksi hän sanoo niin? Ja mitä tekisit?

3. Halutessa voidaan tehdä vielä lisää harjoituksia liittyen seksuaaliseen häirintään:
https://tasaseks.fi/ilmaismateriaalit/seksuaalinen-hairinta-materiaali/

SEKSUAALIKASVATUKSEN LÄHDELUETTELO:

Amnesty International, https://www.amnesty.fi/amnestyn-materiaali-tarjoaa-kouluille-tyokaluja-suostumuskulttuurin-edistamiseen/

Anna Haapalainen, Annan terveystiedon sivut, https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/annanterveystiedonsivut/ymp%C3%A4rist%C3%B6terveys

BZgA Federal Centre for Health Education. 2010. ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitolan viranomaisille ja asiantuntijoille” (alkuperäinen englanninkielinen teos: Standards for Sexuality Education in Europe – A framework for policy makers, educational and health authonrities and specialists) Valopaino Oy. Helsinki.

Cacciatore Raisa, Korteniemi-Poikela Erja: Rakkaus, ilo, rohkeus – seksuaalisuuden portaat.

HIV point, https://hivpoint.fi/seksuaalikasvatus/

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/

Mieli Ry, Hyvänmielen koulu, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/koulutukset/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-kouluun-koontisivu/hyvan-mielen-koulu-ylakoulun-henkilostolle/

Nuorten Exit, https://nuortenexit.fi/

Oinonen M. & Susineva A. 2021. ”Seksuaalikasvattajan käsikirja.” Hiv-säätiö. Helsinki.

Oulun Tunne- ja turvataitokasvatus https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus

Pelastakaa lapset, https://www.pelastakaalapset.fi/

Pesonen Anniina, Nurmi Reetta ja Hannukkala Marjo, Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa

Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/

Seta, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/

Suvanto Tiina-Elina: Yhdenvertainen seksuaalikasvatusta 1.-6. luokille -opeopas (2022)

Tasa-arvo valtuutettu, https://tasa-arvo.fi/seksuaalinen-ja-sukupuoleen-perustuva-hairinta1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Katriina Bildjuschkin, Työpaperi Seksuaalikasvatuksen tueksi, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-542-4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.

Väestöliitto, https://www.vaestoliitto.fi/

Yksittäistapaus, https://www.yksittaistapaus.fi/

YLE, https://yle.fi/