Digiturvataidot 5. lk

Digitaalinen media on keskeinen osa useimpien nuorten arkea, joka tarjoaa paitsi houkuttelevia sisältöjä ja jännittäviä mahdollisuuksia, myös tuo mukanaan erilaisia haasteita ja riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta vaatii kattavaa ymmärrystä digitaalisen turvallisuuden alueella.

Välttääksemme verkossa piileviä vaaroja ja varmistaaksemme turvallisemman netinkäytön, on oleellista kehittää digiturvallisuustaitoja. Nämä taidot sisältävät kyvyn havaita potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ja sopimatonta käyttäytymistä verkossa sekä osaamisen toimia oikein, jos oma hyvinvointi tai turvallisuus on uhattuna. On myös keskeistä painottaa, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen, mukaan lukien digitaaliset tilat.

Tavoitteet: L1 L2 L3 L4 L5 L7

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T7 T8 T10 T11 T14 T16 T17), Suomen kieli ja kirjallisuus (T1 T2 T4 T7 T12) Yhteiskuntaoppi( T4, T8,T9)

Tavoitteet 

Oppia havainnoimaan kännykän käyttöä määrällisesti ja laadullisesti
Oppia tunnistamaan, millaiseen tarkoitukseen kännykkää käyttää, millaisia mediasisältöjä kuluttaa ja millaisiin arjen tilanteisiin kännykkä kuuluu
Oppia havainnoimaan kännykän käyttöään kriittisesti ja tekemään tarvittaessa muutoksia omiin toimintatapoihin
Opitaan kertomaan somen käyttöön liittyviä sääntöjä ja ohjeistuksia sekä kuvailemaan millaista on hyvä käytös somessa.

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET

AJATUKSIA SOMESTA
Kesto: 15 min 

Kuvitellaan, että tilan poikki kulkee jana. Toinen janan päästä tarkoittaa ”samaa mieltä” ja toinen ”eri mieltä”. Ohjaaja esittää lapsille somen käyttöön ja someen liittyviä väitteitä ja lapset asettuvat janalle sen mukaan, mitä mieltä he väittämistä ovat. Janan keskivaiheille voi jäädä, jollei osaa tai halua sanoa, mitä mieltä on. Väitteisiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Kyse on omista kokemuksista, näkemyksistä ja mielipiteistä. Kunkin väittämän jälkeen opettaja voi kysyä osallistujien ajatuksia janalla asettumisestaan ja väittämään liittyen.

Väitteet:

On vaikea kuvitella elämää ilman somea.
Käytän päivittäin montaa eri somepalvelua.
Minulle on tärkeää olla aktiivinen somessa.
Sosiaalinen media tuottaa paineita olla tietynlainen.
Minulle tärkeää somessa on yhteydenpito kavereihin.
Netissä seuraajamäärillä ei ole väliä.
Käytän nettiä ja somea melko samalla lailla kuin ystävänikin.
Hyvä ja reilu viestittely somessa on jokaisen netissä liikkuvan ihmisen vastuulla.
Somepalvelut kantavat tarpeeksi vastuuta vihapuheen tai nettikiusaamisen ehkäisystä.
Olen raportoinut tai ilmiantanut nettisivuston ylläpidolle törkeistä viesteistä tai
loukkaavasta sisällöstä.
Netissä on helppo ymmärtää mitä muut tarkoittavat tai sanovat.
Olen puuttunut kiusaamistilanteeseen somessa.
Olen joskus lohduttanut kaveria, jota on kiusattu tai häiritty somessa.
Toisten puolustaminen somessa on tärkeää.
Aion olla jatkossa entistä parempi somekaveri muille.
Toimin jatkossa somesääntöjen mukaisesti ja kerron aikuiselle, jos joku toimii vastoin sääntöjä.

SOMESÄÄNTÖMAINOKSET
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: toteutustavasta riippuen: mobiililaitteita, tietokoneita tai papereita ja kyniä mainosten tekemiseen

Tehtävänä tarkoituksena on rakentaa luokan omat somesäännöt ja tuottaa niistä mainokset. Sosiaalinen media on väylä, jossa viestit, kuvat, tekstit, äänet ja videot leviävät nopeammin kuin mitään muuta reittiä pitkin. Somessa tapahtuu helposti väärinkäsityksiä. Hyvää tarkoittavat kuvat, videot, sanat, kommentit tai hymiöt voi ymmärtää väärin ja niistä voi pahoittaa mielen. Siksi on tärkeä sopia yhteiset säännöt siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyttäydytään, mitä siellä tehdään ja jaetaan, ja mitä ei. Turvallisen aikuisen kanssa voi aina keskustella sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta asiasta, joka askarruttaa tai huolettaa omaa mieltä.

Ohjaaja jakaa osallistujat noin neljän-viiden hengen ryhmiin ja jaetaan kullekin ryhmälle yksi alla oleva kysymys. Ryhmät suunnittelevat saamansa kysymyksen pohjalta mainoksen keksimästään vastauksesta ja hyvään verkkokäyttäytymiseen liittyvästä tärkeästä asiasta. Mainoksessa voi olla eri rooleja, kuten näyttelijöitä, mainosmalleja, mainosjuontajia tai selostajia. Siinä voidaan käyttää iskulauseita tai vaikka musiikkia ja laulua. Mainokset esitetään muille joko näytellen tai ne videoidaan, valokuvataan tai tehdään mainosjulisteeksi.

Mainosten ”katselukierroksella” mainosten aiheet ja tärkeimmät viestit kirjataan ylös taululle tai seinälle laitettavalle kartongille. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet mainoksensa, syntyneet somesäännöt ja ohjeet käydään läpi ja niitä täydennetään tarvittaessa. Somesäännöt laitetaan luokan seinälle näkyville.

Kysymykset jaettavaksi ryhmille:

Mikä on hyvää käytöstä somessa?
Miten somessa käyttäydytään?
Miten somessa tulee ottaa muut käyttäjät huomioon?
Millaisia kuvia tai videoita somessa saa jakaa?
Mitä teette, jos huomaatte somessa kiusaamista tai häirintää?
Millaisia tietoja itsestä ja muista saa julkaista somessa?
Keneltä voi kysyä apua, jos jokin asia somessa askarruttaa minua?
Kenelle voi kertoa, jos kohtaa jotain epäilyttävää tai ikävää netissä?

YKSITYISYYS JA OMIEN TIETOJEN SUOJAAMINEN
Kesto: 15 min

Luetaan tarina:

Sävel on innostunut viime aikoina pelaamisesta. Kaveripiirissään hän on kuullut uudesta pelisovelluksesta, joka on nyt kaikkien huulilla. Innostuneena hän menee sovelluskauppaan ja huomaa, että pelillä on ikäraja, joka on pari vuotta yli hänen ikänsä. Tämä ei kuitenkaan estä Säveltä, ja hän lataa sovelluksen puhelimeensa.

Aloittaessaan pelin, Sävel huomaa, että pelissä voi luoda hahmon ja profiilin, jossa voi jakaa tietoja itsestään ja saavutuksistaan pelissä. Sävel miettii tarkkaan, mitä tietoja antaa itsestään. Hän pohtii myös, haluaako jakaa todellisia saavutuksiaan pelissä muiden kanssa vai pitääkö ne yksityisinä. Lisäksi pelissä voi ottaa yhteyttä muihin pelaajiin ja luoda peliporukoita. Sävel pohtii, keitä hän hyväksyisi kavereiksi pelissä ja kenelle hän antaisi oikeuden nähdä hänen profiilinsa.

Keskustelu:

Minkä tyyppinen peli tämä voisi olla? Mikä on tällä hetkellä suosituin peli?
Onko välttämätöntä liittyä peliporukoihin vain siksi, että kaikki kaverit pelaavat?
Miksi peleissä ja sovelluksissa on ikärajoja?
Onko oikein ohittaa ikärajat ja käyttää sovellusta, joka on tarkoitettu vanhemmille?
Millaisia riskejä voi olla, kun jakaa liikaa tietoja itsestään pelissä tai somessa?
Miten pelissä voi suojata yksityisyyttään ja rajoittaa, keitä kavereiksi hyväksyy tai ketkä näkevät profiilin?

NETTISURFFAILIJAN MUISTILISTA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: nettisurffailijan muistilista tulostettuna tai heijastettuna taululle

Jaetaan lapset pienryhmiin, joissa he lukevat Nettisurffailijan muistilista -liitteen kohdat ja keskustelevat muistilistan neuvoista seuraavien kysymysten avulla:

Mikä näistä neuvoista on mielestänne paras?
Miten nämä neuvot mielestänne ehkäisevät noloja, vaikeita tai uhkaavia tilanteita netissä tai somessa?

Kerrataan:

Käydään ryhmien keskustelut läpi yhdessä ja kootaan tärkeimmät asiat yhteen, mitä tulee muistaa, kun toimii netissä tai somessa. Käydään samalla myös läpi, miten yksityisyysasetukset asetetaan suosituimmissa sovelluksissa – tässä kohtaa voi osalistaa lapsia, jos ohjaaja ei itse tunne sovelluksia. Voidaan käyttää myös nettiä apuna tiedon etsimisessä. 

SOVELLUKSET KERÄÄVÄT TIETOA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: sovellukset keräävät tietoa –monisteet tulostettuna: https://static1.squarespace.com/static/62ff3e3634f3fb2627aec764/t/63b58ceff23d8e1cc549c420/1672842479324/7.+Sovellukset+ker%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+tietoa.pdf

Tavoitteena on, että lapset tiedostavat, että alustat verkossa keräävät tietoa heistä, osaavat ottaa selvää, mitä tietoja heistä kerätään, ja tietävät, kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Osallistujat keskustelevat ohjaajan johdolla seuraavista aiheista: 

Mitä tarkoittaa, että somealustat ja sovellukset keräävät tietoa käyttäjistään? 
Kuinka moni tietää, mitä tietoja käyttämäsi sovellukset keräävät? 
Mikä on “digitaalinen jalanjälki”? 
Mitä eroa on sillä mitä jakaa julkisesti ja mitä rajatulle yleisölle, kuten vain omille kavereille?
Millaisia asioita ei kannata koskaan jakaa netissä kenellekään? Mitä asioita voi jakaa?

Esimerkkivastauksia  

Lähes kaikki sovellukset, pelit ja somealustat keräävät tietoa käyttäjän puhelimesta.  
Sovellukset käyttävät tietoja palveluidensa kehittämiseen ja mainonnan kohdentamiseen.  Vaarana on, että tiedot päätyvät vääriin käsiin. 
Aina kannattaa tiedostaa, mitä tietoja jakaa ja miten jakamista voi rajoittaa. 
Digitaalinen jalanjälki muodostuu esimerkiksi hakukoneen käytöstä, sijaintitiedoista sekä viestien ja kuvien jakamisesta. 
Kerättäviä tietoja on esim. sijainti, miten ja milloin käytät palveluja/sovelluksia. 
Henkilötietoja (koko nimi, syntymäpäivä, osoite) ei kannata jakaa ilman hyvää syytä.

Jaa osallistujat pienryhmiin. Ryhmät täyttävät Sovellukset keräävät tietoa –monisteet. Lopuksi monisteet käydään läpi yhdessä. 

TURVALLISUUTTA VAARANTAVAT TILANTEET (GROOMING)
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: Kohtaaminen somessa (pdf) tulostettuna tai heijastettuna taululle  

Paperia ja värikyniä tai tabletit/tietokoneet/puhelimet ja niissä tehtävän tekoon tarvittavat sovellukset

Tunnin teema, grooming, on erityisen herkkä aihe. Muistathan tutustua aiheeseen hyvissä ajoin ennen tuntia, jotta on selvää millä tavoin sitä kannattaa käsitellä lasten kanssa. Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Tavoitteena groomingissa on kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa.  Tutustu etukäteen aiheeseen liittyvään taustamateriaaliin. Voit lukea lisää aiheesta myös Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palvelun sivuilta. 

Aluksi keskustellaan ohjaajan johdolla lyhyesti tunnin teemasta: 

Mitä tarkoittaa, että on turvallinen olo?

Miltä silloin tuntuu?

Millaisia esimerkkejä keksitte tilanteista, joissa on ollut turvallinen olo?

Kerro, että kaikilla lapsilla on oikeus turvallisuuteen myös netissä. Jotkut netissä eivät kunnioita tätä oikeutta, joten kaikkien on hyvä miettiä mitä tehdä, jos tulee epämukava olo. 

Tämän tunnin tarkoituksena on opetella tunnistamaan hälytysmerkkejä, joista tietää että netissä tavattua ihmistä kannattaa varoa, ja oppia mitä kannattaa tehdä, jos tapaa jonkun sellaisen netissä. 

Seuraavaksi ohjaaja lukee tarinan Kohtaaminen somessa. Lukemisen jälkeen tarina heijastetaan kaikkien nähtäville ja keskustellaan yhdessä:

• Mitä tarinassa tapahtui? 

• Oliko Valolla koko ajan turvallinen olo? Jos ei, miksi? 

• Mitä hälytysmerkkejä löydätte tarinasta? 

• Mitä Valon kannattaisi tehdä seuraavaksi?

Ohjaajalle vastauksia yllä oleviin kysymyksiin:

Viestittelijä on tuttu vain netin kautta: ei voi tietää, kuka oikeasti on nimimerkin takana. 
Pyrkii miellyttämään: paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita, kehuu, vaikuttaa olevan todella kiinnostunut Valon asioista. 
Pyytää kuvaa (useaan kertaan). 
Haluaa pitää heidän juttelunsa salaisuutena.

Mitä Valon ei kannata tai kannattaa tehdä:

Ei tule missään tapauksessa lähettää omaa kuvaa. 
Ei tarvitse edes vastata enää viesteihin. Aina jos on epämukava olo, pelottaa, ahdistaa, ei tarvitse sanoa mitään vaan saa poistua ja sulkea sovelluksen. 
Ota kuvakaappaukset, estä ja ilmianna käyttäjä sovelluksessa. 
Kerro luotettavalle aikuiselle. Jos jännittää, voi ensin vaikka kertoa kaverille ja jutella aikuiselle yhdessä.  
Myös Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa: www.nettivihje.fi.  
Aikuisen kanssa voi miettiä, kannattaisiko kertoa myös poliisille. 
HUOM! Valo ei ole tehnyt mitään väärää! Hänellä on oikeus saada apua, yksin ei tarvitse jäädä.

Osallistujat jatkavat tarinaa ja keksivät sille lopun, jossa Valolla on turvallinen olo. Tehtävän voi toteuttaa sarjakuvana tai kirjoitelmana paperilla tai sähköisesti. Jos aikaa on enemmän ja lapset niin toivovat, tehtävän voi toteuttaa myös näytelmänä tai videona. Tehtävän voi tehdä pareittain tai yksin.

SAAKO SOMESSA SANOA MITÄ VAIN?
Kesto: 45 min

Valmis oppitunti löytyy osoitteesta:
https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/files.someturva.fi/lessons/Tietoisku+3-6+luokkalaiset+Saako+somessa+sanoa+mita%CC%88+vain.pdf 

STOP NETTIKIUSAAMISELLE-KIRPPU
Kesto: 15-30 min käytettävissä olevan ajan mukaan
Tarvikkeet: jokaiselle tulostettuna kirppu: https://cdn.mll.fi/prod/2023/05/19123808/mll_stop-nettikiusaamiselle-kirppu-2023.pdf ja saksia

Lapset ja nuoret tarvitsevat digitaalisia kaveritaitoja ja malleja miten toimia kohdatessaan nettikiusaamista. Kouluihin ja nuorisotyöhön soveltuva STOP nettikiusaamiselle! -kirppu on suunnattu 5.–9. -luokkalaisille. Tulostettava ja taiteltava peli auttaa pohtimaan reilua ja kunnioittavaa kohtaamista somessa ja peleissä.

Leikkaa ja taittele kirppu paperista ohjeen mukaan. Kieputa kirppua peukaloiden ja etusormien välissä valitun kuvan tai sanan mukaan. Kirpun jokaisesta luukusta löytyy pohdittavaa. Voitte tehdä myös omia kirppuja ja keksiä itse mediankäyttöön liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä. 

NETTIKIUSAAMISEN PUU
Kesto: 15-45 min
Tarvikkeet: isoja fläppi-papereita, kyniä, tusseja ja post-it-lappuja

Jaa ryhmä pareihin tai 3-4 hengen ryhmiin. Pyydä ryhmiä piirtämään ensin isolle paperiarkille tai fläppipaperille suuren puun ääriviivat. Puulla pitää olla juuret, runko ja oksia.

Juuret: Mitä netissä tapahtuvan kiusaamisen taustalla on?

Kerro, että tarkoituksena on ensin miettiä syitä netissä tapahtuvan kiusaamisen, loukkaavan tai syrjivän kohtelun tai ulkopuolisuuden taustalla. Millaisia syitä, asioita, tunteita tai kokemuksia kiusaamisen taustalla voi olla? Millaiset asiat saavat aikaan kiusaamista netissä? Entä kasvokkain?

Voit kertoa, että tehtävässä tärkeämpää on pohtia kiusaa tekevien tai häiritsevien ihmisten tai ryhmien käyttäytymistä kuin kiusatuksi tulleita. On hyvä ymmärtää, että kiusaamiseen liittyy usein erilaisia rooleja ja tilanteet ja osapuolten väliset suhteet voivat olla monimutkaisia. Kiusaamistilanteissa valta-asetelmilla ja ryhmän rooleilla on vaikutusta. Netissä tapahtuvaan kiusaamiseen voi osallistua laaja ja tuntematon joukko. Pyydä ryhmiä kirjoittamaan omia ehdotuksiaan ja ajatuksiaan nettikiusaamisen syistä puun juurille. Käykää juuriin kirjatut syyt yhdessä läpi ja keskustelkaa niistä

Oksat: Mitä netissä tapahtuvasta kiusaamisesta voi seurata?

Pyydä osallistujia pohtimaan netissä tapahtuvan kiusaamisen seurauksia: Miten kiusaaminen tai loukkaava kohtelu, erityisesti netissä, vaikuttaa nuoriin, jotka ovat sen kohteena? Miten ikävä kohtelu, häirintä ja kiusaaminen voivat vaikuttaa laajemmin yleiseen ilmapiiriin omassa lähipiirissä, nettiyhteisöissä tai laajemmin yhteiskunnassa? Miettikää myös, millaisia vaikutuksia netissä kiusaaminen voi aiheuttaa sille, joka sitä tekee.

Pyydä ryhmiä kirjoittamaan omat ehdotuksensa ja ajatuksensa nettikiusaamisen seurauksista puun oksille. Käykää oksiin kirjatut seuraukset yhdessä läpi ja keskustelkaa niistä.

Harjoitusta voi vauhdittaa jakamalla osallistujat kahteen ryhmään, joista ensimmäinen miettii syitä ja toinen seurauksia.

Hedelmät: Pienet hyvät teot kiusaamista kohdanneen tukena

Nettikiusaamisen syitä ja seurauksia kantava puu onkin hedelmäpuu. Jaa ryhmille pinot värikkäitä post-it lappuja. Pyydä ryhmiä pohtimaan netissä tai kasvokkain tehtäviä pieniä hyviä tekoja, joita voi tehdä toisille. Millaisilla teoilla luodaan myönteisempää nettikulttuuria? Miettikää erityisesti, miten netissä kiusaamista kohdannutta voisi tukea tai auttaa? Kirjoittakaa ideat pienistä hyvistä teoista, myötätunnon osoittamisen ja kannustamisen tavoista post-it lapuille ja liimatkaa ne eri puolille puuta.

Lopuksi:

Tarkastelkaa yhdessä ryhmien valmiiksi saatuja puita. Voit tiivistää käytyä keskustelu. Puuta voidaan tässä vaiheessa vielä muokata, mikäli ryhmä kokee sen tarpeelliseksi. Jos mahdollista, puut voi ripustaa yhteisiin tiloihin ryhmän ja muiden nähtäville.

Voitte keskustella tehtävän herättämien ajatusten ja kokemusten pohjalta koko ryhmän kesken.

Miten empatiaa ja myötätuntoa voi osoittaa toisia kohtaan, kasvokkain ja netissä?
Miten myönteistä keskustelukulttuuria voi netissä tai someryhmissä rakentaa?
Miten huolehditaan, ettei ryhmistä jäädä ulkopuolelle?
Miten netissä voi kehua tai kannustaa kaveria?
Miten netissä voi osoittaa välittämistä?
Miten kaverista voi pitää huolta somessa?
Miten empatiaa voi ilmaista netissä tai somessa toimiessa?
Miksi omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja omista rajoista on tärkeä huolehtia?

YHTEINEN KOULU, YHTEINEN NETTI
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: paperia, kyniä, koulun kartta (ei pakollinen), hyvien tekojen omenat tulostettuna / valmiiksi valikoituna.

Pyydä lapsia seisomaan ja ottamaan ympärilleen riittävästi tilaa. Lue lapsille alla olevia väittämiä netinkäytöstä. Mikäli hän vastaa väittämään kyllä, hänen tulee tehdä väittämän määräämä tehtävä. Voit halutessasi tehdä jatkokysymyksiä, esimerkiksi millaisia videoita hän on netissä katsellut tai minkälaisia pelejä pelannut.

Kysymyksiä:

Se, jolla on oma sähköpostiosoite, nostaa molemmat kädet kohti kattoa.

Se, joka käyttää WhatsAppia tai muuta pikaviestintä, kurottaa sormilla kohti varpaita.

Se, joka pelaa netissä jotain pelejä kavereiden kanssa, tekee hassun ilmeen.

Se, joka ei ole kertonut salasanaansa koskaan kenellekään, nostaa vasemman jalan polven ylös.

Se, joka on joskus opastanut vanhempiaan jossain nettiasiassa, pyörähtää kerran ympäri.

Se, joka on kuvannut omia videoita, hyppää oikealla jalalla kolmesti.

Se, joka on törmännyt nettikiusaamiseen, taivuttaa oikealla kädellä kohti vasenta kylkeä.

Se, joka on joskus katsellut elokuvia tai televisio-ohjelmia netissä, tekee viisi kyykkyhyppyä.

Se, jolla on perheen yhteiset netinkäyttösäännöt, kyykistyy.

Se, joka on joskus laittanut omia kuviaan nettiin, koskettaa käsillä päätä, olkapäitä, polvia ja varpaita.

Se, joka on tutustunut uusiin kavereihin netissä, pyörittää käsiä etukautta ympäri kolmesti.

Se, joka osaa toimia netissä fiksusti, ravistelee itsensä rennoksi.

Yksinäinen penkki koulussa ja netissä

Piirtäkää yhdessä koulun kartta. Merkitkää karttaan piha-alue, luokat, ruokala, koululta lähtevä kävelytie ja niin edelleen. Pyydä lapsia merkitsemään kartalle punaisella värillä ne kohdat, joissa voi tuntea joskus itsensä yksinäiseksi ja sinisellä ne, joissa ei välttämättä tunne niin paljon yksinäisyyttä. Keskustelkaa, mitä voi tehdä sellaisissa paikoissa, joissa on paljon punaisia merkintöjä. Miten voi esimerkiksi toimia ruokalassa tai välitunnilla, jos huomaa jonkun olevan yksin? Voitte käyttää myös oikeaa karttaa!

Harjoituksen tulosten pohjalta voidaan sopia toimenpiteistä, joiden avulla lasten mainitsemat yksinäisyyden paikat saadaan vähenemään.

Pohtikaa tämän jälkeen millaisissa tilanteissa erilaisissa nettipalveluissa voi kokea yksinäisyyttä. Piirtäkää ”karttoja” valitsemistanne nettisivustoista, peleistä tai some-kanavista, joita lapset käyttävät. Kartta on näkymä tai ”ruutukaappaus” lapsille tutusta sovelluksesta tai nettipalvelun näkymästä.

Merkatkaa karttaan punaisella kohtia tai toimintoja sovelluksissa, joissa voi kohdata ikävää käytöstä, kiusaamista tai kokea ulkopuolisuutta ja sinisellä toimintoja, joilla voi tuottaa toisille hyvää mieltä. Jutelkaa karttojen piirtämisen jälkeen, miten netissä tai lasten käyttämissä palveluissa voi ehkäistä ulkopuolisuuden tunnetta tai yksinäisyyttä ja luoda myönteistä yhteishenkeä?

Ideoikaa karttojen pohjalta yhdessä tai pienryhmissä pieniä hyviä tekoja, miten netissä voi tuottaa toisille hyvää mieltä tai tehdä hyviä tekoja.

JÄRKYTTÄVÄ MATERIAALI
Kesto: 45 min

Valmis oppitunti löytyy osoitteesta: https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/files.someturva.fi/lessons/opettajan-ohjeet-3-6-luokkalaiset-jarkyttava-materiaali.pdf

MILLAINEN ON HYVÄ OMAKUVA
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: 3 post-it-lappua per oppilas

Ohjeet oppitunnin pitämiseen löytyvät: millainen on hyvä omakuva.pdf

ESIMERKKITUNTI DIGITURVALLISUUDESTA
Kesto:45min
Tarvikkeet: Av-laitteisto

Digiturvallisuus 5lk.pdf

LÄHTEET:

Mannerheimin lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/ 

Media metka. https://mediametka.fi/ 

Oulun tunne- ja turvataitomateriaali. https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus 

Pelastakaa lapset ry. https://www.pelastakaalapset.fi/ 