Arjen turvataidot 3. lk

Arjen turvataidot ovat sellaisia taitoja, joita jokaisen on hyvä osata. Aikuiset eivät aina voi suojella lasta, siksi lasten on opittava taitoja, joiden avulla he voivat puolustaa omia rajojaan sekä pitää huolta itsestään. He oppivat kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa ja kehoa.

Taitojen avulla lapset saavat valmiuksia suojella itseään väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen tilanteissa ja myös välttää niitä. Turvataitokasvatus myös rohkaisee lapsia kertomaan huolistaan ja peloistaan aikuisille, joihin he luottavat.

Lapsi kaipaa toimintamalleja moniin tilanteisiin ja yksinkertaisia arvoja ja neuvoja. Lapset oppivat luottamaan itseensä toimijoina, kun saavat mallin ja harjoitusta siitä, miten toimitaan ikävissä tilanteissa.

Tavoitteet: L1 L2 L3 L4 L7

Harjoitellaan sanomaan ei
Opetellaan tunnistamaan turvallisia ja turvattomia tilanteita
Osataan nimetä turvallisia aikuisia, joille voi kertoa huolista ja peloista
Opetellaan pyytämään ja hälyttämään apua

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T8 T10 T19), Suomen kieli ja kirjallisuus (T1 T2 T3), Uskonto (T9 T10 T11 T12), Elämänkatsomustieto (T1 T2 T3 T4 T9 T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

SANOTAAN EI
Kesto: 5 min

Aloita keskustelemalla lapsen kanssa siitä, miksi on tärkeää osata sanoa ei. Selitä, että ei-sana on tapa suojella itseään asioilta, jotka eivät ole turvallisia tai sopivia. Kerro lapselle, että hän voi aina sanoa ei, jos joku pyytää häntä tekemään jotain, mikä tuntuu väärältä tai pelottavalta. Kieltäytyminen on taito, jota voi harjoitella ja seuraavaksi harjoitellaankin sanomaan ei. Lue lapsille väittämiä ja heidän on vastattava niistä jokaiseen “EI!”

Vieras ihminen tarjoaa sinulle karkkia kaupungilla
Kaveri käskee sinun kiivetä korkealle puuhun
Aikuinen pyytää sinua lähettämään somessa kuvan itsestäsi
Vieras ihminen lupaa sinulle 100€, jos lähdet hänen kyytiinsä kadulta
Kaveri uhkailee sinua, että jos kerrot kiusaamisesta opettajalle, hän lyö sinua

Voit keksiä itse lisää väittämiä, osa voi olla hassujakin, mutta lasten on silti sanottava kaikkiin “EI”. Keskustellaan, onko aina helppoa sanoa ei. Missä tilanteissa on hankalaa sanoa ei? Kenelle ihmisille on vaikea sanoa ei?

Lasten kanssa on hyvä miettiä esimerkkitilanteiden avulla, mitä uhkaileminen, kiristäminen tai pakottaminen tarkoittaa. Kiristämisestä, uhkailemisesta ja pakottamisesta on aina kieltäydyttävä ja kerrottava jollekin turvalliselle aikuiselle, vaikka sinua olisi kielletty puhumasta.

HYVÄT JA IKÄVÄT ASIAT
Kesto: 10-15 min

Ohjaaja piirtää taululle tai paperille ison ympyrän, joka jaetaan kahteen osaan, hyviin ja ikäviin asioihin. Lasten kanssa nimetään asioita, joista voi tulla hyvä tai huono mieli. Opettaja kirjaa asiat ympyrään, omille puolilleen. Lopuksi pohditaan yhdessä, miten iloa tuottavilla teoilla voi helpottaa omaa oloa.

Vinkki: Ohjaajan on hyvä huolehtia, että hyviä asioita tulee ympyrään huonoja enemmän.

TURVALLINEN OLO KAIKILLE
Kesto: 20-30 min
Tarvikkeet: post-it lappuja kaikille lapsille, iso paperi/kartonki, kyniä

Mietitään omaa toimintaa ja sitä, miten kaikilla lapsilla olisi turvallinen olo ryhmässä. Miten puhutaan ja käyttäydytään niin, että kaikilla on mukava olla? Jokaiselle lapselle jaetaan post-it lappuja, joihin he kirjoittavat jokaiseen yhden asian, minkä itse voi tehdä, että kaikilla olisi mukava olla ryhmässä, nämä voivat olla tekoja, sanoja tai esimerkkejä käyttäytymisestä.

Kaikki laput kootaan isolle paperille ja ne käydään yhdessä läpi. Samalla mietitään, voiko jokainen ryhmän jäsen sitoutua noudattamaan noita kaikkia asioita. Näistä voidaan koota huoneen seinälle taulu muistuttamaan turvallisen olon säännöistä ryhmässä.

TURVALLISUUDEN JA TURVATTOMUUDEN TUNTEET VAPAA-AJAN PAIKOISSA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: isoja paperiarkkeja, värikyniä (punainen, keltainen, vihreä)

1. Keskustellaan aluksi yhdessä lasten kanssa:

Mitä turvallisuuden tunne tarkoittaa?
Miltä tuntuu, kun olet turvassa? Miten kehosi reagoi? Miten mielesi toimii?
Missä paikoissa tunnet olevasi turvassa vapaa-ajallasi?
Onko paikkoja, joissa tunnet olotilasi olevan hieman epävarma tai turvaton? Missä nämä paikat ovat?

2. Tehdään seuraavaksi piirrosharjoitus. Lapset piirtävät paperilleen erilaisia paikkoja, joissa he viettävät vapaa-aikaansa.

Aloittakaa piirtämällä paikat, joissa tunnette useimmiten olevanne turvassa. Käyttäkää vihreää väriä näiden paikkojen ympärille.
Miettikää sitten paikkoja, joissa tunnette olonne hieman epävarmaksi tai missä turvallisuuden tunne voi vaihdella. Käyttäkää keltaista väriä näiden paikkojen ympärille.
Lopuksi, piirtäkää paikat, joissa tunnette olonne usein turvattomaksi. Käyttäkää punaista väriä näiden paikkojen ympärille.

3. Kun kaikki ovat valmiita piirroksensa kanssa, voi jokainen halutessaan esitellä piirroksensa ryhmälle. Käydään myös yhteinen keskustelu esimerkiksi apukysymysten avulla.

Miksi tietyt paikat herättävät turvallisuuden tunteen?
Miksi toiset paikat tuntuvat turvattomilta?
Voisiko jokin muuttaa turvattoman paikan turvalliseksi?
Kuinka voisimme yhdessä lisätä turvallisuuden tunnetta epävarmoissa paikoissa?

Tämä harjoitus auttaa lapsia tunnistamaan ja ilmaisemaan turvallisuuden ja turvattomuuden tunteitaan sekä keskustelemaan yhdessä, kuinka luoda turvallisempia ympäristöjä.

TURVALLINEN TULEVAISUUS KUULUU MULLE!
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: iso kartonki, kyniä, liimaa, lehtiä ja tulostettuja kuvia tai tietokoneet

Toteutetaan yhdessä isolle kartongille tai virtuaalisesti kollaasi turvallisesta tulevaisuudesta. Jos kollaasi tehdään kartongille, sen teossa voi käyttää lehdistä leikattuja kuvia tai internetistä printattuja kuvia.

Ohjaaja alustaa teemaan kysellen ja ideoiden yhdessä lasten kanssa. Kerro lapsille: “Jokaisella lapsella on oikeus elää ja kehittyä turvassa. Millaiset seikat voivat vaarantaa lasten turvallisuutta meidän yhteiskunnassamme? Entä muualla maailmassa? Millaisilla toimilla aikuiset voivat parantaa lasten turvallisuutta?”

Lapset jaetaan 3-5 henkilön ryhmiin tai vaihtoehtoisesti jokainen voi tehdä oman kollaasinsa, jos se on luokalle sopivampi tapa toteuttaa tehtävää. Tehdään mielikuvamatka lasten turvalliseen tulevaisuuteen. Kollaasi on unelmakartta, joka visuaalisesti tuo oppilaiden ajatuksia ja näkemyksiä omasta tulevaisuudestaan esiin. Kollaasiin voi liittää lehdistä sanoja, kuvia, runoja ym. tai siihen voi piirtää itse elementtejä. Jokainen ryhmä saa tehdä kollaasistaan oman näköisen.

Toteutus:
• Jokainen saa ensin itsenäisesti miettiä, millaisen tulevaisuuden haluaisi ja mitä itse on sen eteen valmis tekemään.
• Jakakaa omat ajatuksenne ryhmässä ja miettikää niiden perusteella yhdessä kollaasille otsikko. Ohjaaja voi auttaa otsikon keksimisessä, jos se tuntuu vaikealta.
• Kollaasissa tulisi olla ainakin:
– Viittauksia siihen, mitä tekoja on valmis tekemään oman turvallisuuden eteen
– Asioita, jotka luovat turvaa.

Lopuksi esitellään kollaasit ja lapset saavat kertoa, mitä he ovat kollaasiin laittaneet ja miksi.

TURVALLINEN AIKUINEN
Kesto: 10 min

Jokaisen elämässä on tärkeää olla turvallinen aikuinen, se on aina jokaisen itsensä määriteltävä ja turvallinen aikuinen voi vaihdella erilaisissa tilanteissa. Turvallinen aikuinen voi myös vaihtua eri aikoina. Turvallinen aikuinen voi olla esimerkiksi vanhempi, huoltaja, opettaja, kaverin vanhempi, valmentaja, eno, setä tai täti.

Mieti, kuka olisi turvallinen aikuisesi seuraavissa tilanteissa:

Kun tarvitset apua huoliisi koulussa, kenen luokse voit mennä?
Keneltä voit pyytää apua, jos olet yksin kotona ja sinua pelottaa?
Kuka voisi auttaa ja tukea sinua, kun olet surullinen?
Jos satutat itseäsi kaverin luona, kuka auttaa sinua?
Kenen kanssa haluat jakaa ilosi?
Jos kohtaat ongelmia internetissä tai sosiaalisessa mediassa, kenen aikuisen puoleen käännyt?
Kenen aikuisen luo menisit, jos tarvitsisit apua läksyjen kanssa?
Jos sinulla olisi salaisuus, jonka haluaisit jakaa, kenen aikuisen kanssa keskustelisit?
Kenen kanssa keskustelisit, jos kohtaat paineita kaveripiirissäsi, esimerkiksi päihteiden käytön suhteen?
Jos sinulla on kysymyksiä kehosi muutoksista tai seksuaalisuudesta, kenen aikuisen luokse menisit?
Jos et ole varma, miten toimia tietyssä sosiaalisessa tilanteessa, kuka aikuinen voisi auttaa sinua?
Jos tarvitset apua harrastuksessasi tai uuden harrastuksen löytämisessä, keneltä kysyisit neuvoa?
Kenen aikuisen luo menisit, jos tarvitsisit tukea vanhempiesi avioeron aikana tai sen jälkeen?
Jos kohtaat taloudellisia vaikeuksia tai et ymmärrä rahaan liittyviä asioita, kenen aikuisen kanssa keskustelisit?
Jos haluat ymmärtää maailman tapahtumia tai uutisia paremmin, kenen aikuisen kanssa istuisit alas keskustelemaan?

Kuvan, jossa esimerkkejä turvallisista aikuisista, voi laittaa näkymään taululle keskustelun ajaksi:
https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/06/puu_0.pdf

UHKAAVIEN TILANTEIDEN TUNNISTAMINEN
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: paperia, kyniä.

Harjoituksen tavoitteena on auttaa lapsia tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja oppimaan, miten niissä tulee toimia. Aloita harjoitus keskustelemalla lasten kanssa uhkaavista tilanteista. Millaisia uhkaavia tilanteita voi kohdata? Voit kysyä lapsilta esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Mitä tarkoittaa, että jokin on uhkaavaa?
Mitkä ovat yleisiä uhkaavia tilanteita?
Mitä voi tapahtua uhkaavassa tilanteessa?

Keskustele lasten kanssa siitä, miten uhkaavissa tilanteissa tulee toimia. Mitä pitäisi tehdä, jos joku yrittää koskettaa sinua vastoin tahtoasi? Mitä pitäisi tehdä, jos joku yrittää viedä sinut pois? Jaa lapset pareihin tai pieniin ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle paperi sekä kynä. Lasten tehtävänä on keksiä erilaisia uhkaavia tilanteita ja miten niissä voisi toimia. Lopuksi jokainen pari tai ryhmä esittelee oman monisteensa ja mietitään vielä yhdessä voisiko tilanne oikeasti tapahtua ja onko muita toimintatapoja kuin jo esitelty. Jos lapset eivät keksi itse uhkaavia tilanteita, tässä on muutamia esimerkkejä uhkaavista tilanteista, joita lapsi voi kohdata:

Tuntemattoman aikuisen lähestyminen: Jos lapsi on leikkikentällä tai muussa julkisessa paikassa yksin tai kavereiden kanssa ja tuntematon aikuinen lähestyy ja yrittää aloittaa keskustelun, tarjota herkkuja tai pyytää lasta tulemaan mukaansa.
Netissä tapahtuva kiusaaminen: Lapsi saa viestin tai kommentin sosiaalisessa mediassa tai pelissä, joka on uhkaava tai loukkaava. Tai joku tuntematon henkilö pyytää lapselta kuvia tai yrittää saada tietoja hänestä.
Väkivalta tai kiusaaminen koulussa: Lapsi kokee, että toinen lapsi tai useampi kiusaa, nimittelee tai käyttäytyy väkivaltaisesti.
Vieraiden esineiden löytäminen: Lapsi löytää esimerkiksi neulan, lääkkeen tai jonkin muun vaarallisen esineen maasta tai julkisesta paikasta.
Tuntemattoman auton pysähtyminen: Lapsi kävelee kotiin ja tuntematon auto pysähtyy viereen, ja kuski kysyy lapselta suuntia tai pyytää lasta nousemaan kyytiin.
Outojen äänien tai tapahtumien havaitseminen: Lapsi on yksin kotona ja kuulee outoja ääniä ulkoa tai joku yrittää avata ovea.
Päihtynyt henkilö julkisessa paikassa: Lapsi on esimerkiksi leikkipuistossa tai ostoskeskuksessa, kun hän huomaa henkilön, joka vaikuttaa päihtyneeltä. Tämä henkilö voi puhua liian kovaa, horjua, puhua itsekseen tai jopa lähestyä lapsia ja yrittää aloittaa keskustelun.
Päihtynyt tai häiritsevä matkustaja linja-autossa: Lapsi on matkalla koulusta kotiin linja-autossa, kun hän huomaa matkustajan, joka vaikuttaa päihtyneeltä tai käyttäytyy uhkaavasti. Tämä henkilö voi laulaa kovaa, huutaa muita matkustajia kohtaan tai jopa yrittää ottaa kontaktia lapseen.

Vinkki: Harjoitus voidaan tehdä myös draaman keinoin. Jaa lapset pieniin ryhmiin ja jaa heille aiheet yllä olevasta listasta tai anna lasten keksiä omat aiheet. Lapset esittävät pienet esitykset tilanteista ja muut lapset yrittävät arvata mitä tilanteessa tapahtuu. Esitysten jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, mitä tilanteessa tapahtui ja mitä tällaisessa tilanteessa voidaan tehdä.

Näiden esimerkkien avulla voidaan keskustella lasten kanssa siitä, mitä heidän tulisi tehdä kohdatessaan tällaisia tilanteita ja kuinka he voivat suojella itseään. On tärkeää rohkaista lapsia puhumaan aikuisen kanssa, jos he kokevat olonsa epämukavaksi tai uhatuksi missään tilanteessa.

Harjoituksen loppuun on hyvä kerrata turvasäännöt:
Sano ei
Lähde pois
Kerro turvalliselle aikuiselle

AVUN PYYTÄMINEN JA HÄLYTTÄMINEN
Kesto: 5 min

Kerrataan miten ja milloin soitetaan hätänumeroon. “Hätänumero on 112, soittaa voi myös 112 sovelluksella. Hätänumeroon soitetaan vain oikeassa hädässä, kun tarvitaan ambulanssia, poliisia tai palokuntaa paikalle.”

Soittaessa:

pysy rauhallisena
kerro kuka olet
mitä on tapahtunut ja missä
kuuntele ja toimi hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaisesti
sulje puhelin vasta kun saat siihen luvan

TURVALLISUUSTAITO – SEPPO PELI
Kesto: n. 45 min
Tarvikkeet: mobiililaite jokaiselle ryhmälle tai parille

Hae Seppo.io kirjastosta hakusanalla “Helppis!” ja lataa peli omaan kirjastoosi. Pelissä on tavoitteena harjoitella ensiapu ja turvataitoja.

TIVOLI UTOPIA JUNIOR -PELI
Kesto: n. 45 min
Tarvikkeet: 20 paksuhkoa A4 kokoista paperiarkkia arpojen ja pelikorttien tulostamiseen, 8 tavallista A4 kokoista paperiarkkia peliohjeiden tulostamiseen, sakset ja teippiä osien leikkaamiseen ja kasaamiseen, pelinappulan jokaiselle pelaajalle + yhden ylimääräisen ilonpilaajille ja nopan

Ladattavat pelilaudat, kortit ja ohjeet löytyvät: https://tivoliutopia.fi/tivoli-utopia-junior/

Pelissä ratkottavat tehtävät käsittelevät ajankohtaisia aiheita lapsille ymmärrettävällä tavalla ja tehtävät kannustavat tulevaisuusajatteluun ja mielikuvituksen käyttöön. Teemoja ovat: ilo, ystävällisyys, rohkeus, uteliaisuus, lempeys ja reiluus.

Pelissä voitetaan tai hävitään yhdessä, kaikkia tarvitaan. Dystopioihin ei kuitenkaan mennä vaan pelaaminen antaa vahvan kokemuksen siitä, että elämässä käy hyvin.

SELVIYTYJÄN PELASTUSLAUKKU
Kesto: 20-25 min
Tarvikkeet: paperia ja kyniä

Pyydä lapsia piirtämään ison salkun ääriviivat paperille. Lasten tehtävänä on kerätä pelastuslaukkuun keinoja selviytyä suruista ja murheista. Keinot voivat olla esimerkiksi mukavia asioita, muistoja, kivaa tekemistä, puhumista ja rentoutumista. Lapset voivat käyttää hyödyksi edellisessä tehtävässä taululle kirjoitettuja hyvää mieltä ja iloa tuottavia asioita.

Lopuksi keskustellaan siitä, millaisia asioita pelastuslaukkuun on kirjoitettu. Miksi hyvien ja mukavien asioiden miettiminen on tärkeää silloin, kun on paha mieli? Jokaisella on oma tapansa käsitellä pahaa oloa – mikä on sinun tapasi?

Vinkki: Lapset voivat säilyttää selviytyjän pelastuslaukkua omassa pulpetissaan tai repussaan muistutuksena siitä, miten kannattaa toimia, jos on paha mieli.

KAUPUNKI KUULUU KAIKILLE
Kesto: 2 x 45 min
Tarvikkeet: AV-laitteet, opettajan opas ja opetusmateriaali ppt-esitys valmiiksi tallennettuna koneellesi ja tulosteet materiaalista: https://ehyt.fi/tuote/kaupunki-kuuluu-kaikille-opetusmateriaali-3-luokkalaisille/

Opetusmateriaali koostuu kahdesta 45 minuutin oppitunnista, joihin löydät oppaasta valmiit tuntisuunnitelmat ja materiaalit. Oppituntien välillä kannattaa pitää välitunti tai muu tauko. Oppitunnit pohjautuvat PowerPoint-esitykseen. Oppaasta selviää tehtävät, jotka täytyy tulostaa oppilaille ennen tunnin alkua. Valitse tehtävämonisteista tavutetut versiot aloitteleville lukijoille.

LÄHTEET:

Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli, Tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 3.-4. luokat, https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=22f675c8-f199-48ee-94a4-80cc0d619be4

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt Ry: https://www.ehyt.fi