Seksuaalikasvatus 2. lk
Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen siinä missä syöminen, liikkuminen ja nukkuminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärtää, miten keho ja mieli toimivat yhdessä ja erikseen. Seksuaalisuuteen liittyy myös kokemus sukupuolesta, taidot suojella itseä ja kunnioittaa muita, sekä se kenestä tykkää ja miten osoittaa toiselle tykkäämistä.
Seksuaalikasvatuksen avulla lapsi saa tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen turvallisuuttaan, seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia liittyen muun muassa ihmissuhteisiin ja mediaan. Puolueeton ja luotettavaan tietoon pohjautuva seksuaalikasvatus kuuluu jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksiin (WHO). Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa kasvattaa lasta keskustelemaan seksuaalisuudesta kaikissa elämänvaiheissaan.
Seksuaalikasvatus auttaa kehittämään vastuullista ja ennakkoluulotonta suhtautumistapaa ihmissuhteisiin, seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa toimitaan syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vastaan. Jos lapsi ei saa kokonaisvaltaista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän voi oppia malleja tai omaksua uskomuksia, jotka voivat olla vaarallisia lapselle itselleen tai muille. Laadukas seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja ja siten ehkäisee seksuaaliväkivaltaa.
Tässä materiaalissa seksuaalikasvatuksen teemoja ovat seksuaalioikeudet, moninaisuus, ihmissuhteet, kehosuhde, mediataidot ja turvataidot. Aiheiden käsitteleminen ikätasoisesti lisää lasten tietoa ja rohkaisee lapsia esimerkiksi tunnistamaan omia rajojaan, ymmärtämään moninaisuutta ja suhtautumaan kriittisesti mediaan.
Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, halusipa sitä tai ei. Siksi jokaisen kasvattajan kannattaa kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin arvoihinsa, asenteisiinsa ja kipukohtiinsa sekä pohtia, miten niitä tulee välittäneeksi lapselle joko tietoisesti tai tiedostamattaan.
Hyvä seksuaalikasvatus on ikätasoista, rehellistä ja positiivista. Tavoitteena on opettaa lapselle, että jokainen on hyvä ja oikea juuri sellaisena kuin on, ja jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja pitää itsestään huolta. Hyvä seksuaalikasvattaja ei kerro omia yksityisiä asioita seksuaalisuudestaan.
Lisätietoja WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeista Euroopassa: https://www.julkari.fi/handle/10024/80220
Huom. Tuntien aiheet saattavat herättää lapsissa monenlaisia tuntemuksia ja lapset saattavat jopa kertoa sinulle häirinnän tai väkivallan kokemuksista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua ohjeistukseen, miten toimia, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle kokeneensa häirintää tai väkivaltaa: ohjeita aikuisille.
Tavoitteet: L1, L2, L3, L7
Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T1, T2, T3, T5, T8, T10, T12, T15), elämänkatsomustieto (T3, T5, T6, T8)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
LÄMMITTELYLEIKKI: OMA KIRJAIN KEHONOSALLA
Kesto: 10 min
1. Kaikki osallistujat seisovat ringissä. Jokainen vuorotellen saa sanoa, millä kehonosalla kaikki yhtä aikaa kirjoitetaan ilmaan hänen etunimen/kutsumanimen etukirjaimen. Esimerkiksi: “Olen Sointu, nimeni alkaa kirjaimella S ja haluan että se kirjoitetaan polvella.” Käydään kaikkien osallistujien kirjaimet läpi.
2. Lopuksi voidaan käydä läpi, jäikö jokin kehonosa käyttämättä. Ohjaaja muistuttaa, että hyvin tärkeitä kehonosia ovat myös pylly, pimppi, pippeli ja nänni mutta niistä jokainen saa päättää itse. Kenenkään ei tarvitse esimerkiksi heiluttaa pyllyään, jos ei halua.
MONINAISUUS: MAAILMAN IHANIMMAT TANSSIAISET
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: Älylaite tai tietokone, jolta voi kuunnella tarinaa netistä
1. Kuunnellaan Yle Areenasta tarina Maailman ihanimmat tanssiaiset: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50810801 (9 min)
2. Keskustellaan kuunnelman jälkeen yhdessä:
- Miltä Santerista tuntui lähteä tanssiaisiin?
- Miltä Santerista tuntui tanssiaisten harjoituksissa?
- Tekeekö hame pojasta tyttöä? (Ei)
TURVATAIDOT: OIKEUS MÄÄRÄTÄ OMASTA KEHOSTAAN
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto
1. Aloitetaan harjoitus katsomalla YLE:n Kehoni on minun –sarjasta ensimmäinen jakso “Oikeus määrätä omasta kehostaan”: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/02/kehoni-on-minun (3,5 min)
2. Ohjaaja kysyy lapsilta, mitä ajatuksia video herätti. Keskustelun jälkeen ohjaaja lukee väitteitä. Lapset näyttävät peukkua ylös, jos väite on oikein, ja peukkua alas, jos väite on väärin. Jokaisen väitteen jälkeen ohjaaja kuittaa, oliko väite oikein vain väärin.
- Sinun kehosi kuuluu sinulle (oikein)
- Lapsi voi määrätä toisen lapsen kehosta (väärin)
- Sukuelimet voivat tuntua mukavan kutkuttavalta ja itseään voi tutkia hellästi (oikein)
- Aikuiset eivät saa koskaan leikkiä lasten sukuelimillä (oikein)
- Lääkärit ja hammaslääkärit eivät saa laittaa välineitä lasten suihin (väärin)
- Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas ja se kuuluu sinulle (oikein)
- Jos joku aikuinen koskettaa lapsen sukuelimiä tai pyytää koskettamaan aikuisen sukuelimiä, siitä pitää kertoa turvalliselle aikuiselle (oikein)
3. Harjoituksen lopuksi käydään läpi, kuka on kenenkin turva-aikuinen. Jos joku lapsi ei keksi ketään, ohjaaja voi sanoittaa, kuka on turvallinen aikuinen koulussa.
TURVATAIDOT: PAHAT TEOT
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: taulu ja kynä
1. Ohjaaja kysyy lapsilta hyvien tekojen tuntomerkkejä ja kirjoita ne ylös taululle.
2. Tämän jälkeen pohditaan, millaiset ei ole hyviä tekoja. Kirjoitetaan pahojen tekojen tuntomerkit toiselle puolelle taulua ja keskustellaan siitä, miten toimitaan silloin, jos joku tekee pahoja tekoja (esimerkiksi sanoo ilkeästi, kiusaa tai käyttäytyy muuten pelottavasti).
3. Lapsi voi kuulla kavereilta tai nähdä uutisia seksuaalisesta houkuttelusta, häirinnästä ja välivallasta. Aikuisen on hyvä keskustella lasten kanssa siitä mitä seksuaalinen häirintä ja kaltoinkohtelu pitää sisällään. On hyvä käydä keskustelua, joka yhtäällä auttaa käsittelemään asiaa ja toisaalta antaa tietoa, joka voi ennaltaehkäistä tapahtumia.
Keskustellaan yhdessä:
- Kysy onko lapset kuulleet tai nähneet tilanteita, joissa aikuinen on käyttäytynyt väärin tai vaarallisesti
- Kysy mitä tapahtumista ajatellaan, minkälaisia tunteita tilanteet herättää
- Kerro faktat, mutta älä täytä lapsen mieltä yksityiskohdilla tai liiallisilla tunneilmaisuilla. Esimerkiksi:
”On käynyt niin surullisesti, että lapsia/nuoria on joutunut aikuisen väkivallan kohteeksi.”
”Suurin osa ihmisistä haluaa toisille hyvää, mutta kaikki eivät.”
”On tärkeä keskustella näistä asioista, että tulevaisuudessa voisi osata suojautua tällaisilta tapahtumilta.”
”Kukaan ei saa koskea toisen kehoon millään tavalla ilman toisen lupaa.”
Käydään myös läpi turvaohje: “Sano ei”, “Mene pois” ja “Kerro luotettavalle aikuiselle”
TURVATAIDOT: SAANKO KOSKETTAA SINUA…
Kesto: 10 min
Tässä harjoituksessa harjoitellaan luvan kysymistä ja antamista koskettamiseen. Voidaan tehdä myös niin, että kaikilla on pehmolelu, jonka koskettamista kysytään.
1. Istutaan rinkiin. Ohjaaja kertoo:
”Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan mutta ei muiden kehosta.”
”Ihmiset ovat erilaisia: jotkut pitävät paljon koskettamisesta ja jotkut eivät.”
”Jokaisella on oikeus asettaa rajat ja sanoa ei, jos joku yrittää koskettaa sillä tavalla tai sellaiseen kohtaan, johon ei haluaisi kosketusta.”
2. Harjoitellaan luvan kysymystä koskettamiseen ja luvan antamista / kieltämistä. Päätetään ringissä kiertosuunta ja jokainen lapsi vuorotellen kysyy seuraavalta: ”Saanko koskea sinua (ja joku kehonosa)”. Se keneltä kysytään päättää, saako toinen koskea vaiko ei. Ohjaajan on tärkeä muistuttaa, että kieltäytyminen toisen koskettamisesta on myös erittäin ok. Käydään koko kierros läpi.
3. Käydään kierros vielä toiseen suuntaan ja nyt voi kysyä myös MITEN haluaisi koskettaa, esim. ”Saanko koskettaa sinua käteen kutittamalla?” Edelleen on oikeus sanoa, joko kyllä tai ei.
SEKSUAALIKASVATUKSEN LÄHDELUETTELO:
Amnesty International, https://www.amnesty.fi/amnestyn-materiaali-tarjoaa-kouluille-tyokaluja-suostumuskulttuurin-edistamiseen/
Anna Haapalainen, Annan terveystiedon sivut, https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/annanterveystiedonsivut/ymp%C3%A4rist%C3%B6terveys
BZgA Federal Centre for Health Education. 2010. ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitolan viranomaisille ja asiantuntijoille” (alkuperäinen englanninkielinen teos: Standards for Sexuality Education in Europe – A framework for policy makers, educational and health authonrities and specialists) Valopaino Oy. Helsinki.
Cacciatore Raisa, Korteniemi-Poikela Erja: Rakkaus, ilo, rohkeus – seksuaalisuuden portaat.
HIV point, https://hivpoint.fi/seksuaalikasvatus/
Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/
Mieli Ry, Hyvänmielen koulu, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/koulutukset/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-kouluun-koontisivu/hyvan-mielen-koulu-ylakoulun-henkilostolle/
Nuorten Exit, https://nuortenexit.fi/
Oinonen M. & Susineva A. 2021. ”Seksuaalikasvattajan käsikirja.” Hiv-säätiö. Helsinki.
Oulun Tunne- ja turvataitokasvatus https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus
Pelastakaa lapset, https://www.pelastakaalapset.fi/
Pesonen Anniina, Nurmi Reetta ja Hannukkala Marjo, Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa
Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/
Seta, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/
Suvanto Tiina-Elina: Yhdenvertainen seksuaalikasvatusta 1.-6. luokille -opeopas (2022)
Tasa-arvo valtuutettu, https://tasa-arvo.fi/seksuaalinen-ja-sukupuoleen-perustuva-hairinta1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Katriina Bildjuschkin, Työpaperi Seksuaalikasvatuksen tueksi, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-542-4
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.
Väestöliitto, https://www.vaestoliitto.fi/
Yksittäistapaus, https://www.yksittaistapaus.fi/
YLE, https://yle.fi/