Arjen turvataidot 2. lk

Arjen turvataidot ovat sellaisia taitoja, joita jokaisen on hyvä osata. Aikuiset eivät aina voi suojella lasta, siksi lasten on opittava taitoja, joiden avulla he voivat puolustaa omia rajojaan sekä pitää huolta itsestään. He oppivat kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa ja kehoa. 

Taitojen avulla lapset saavat valmiuksia suojella itseään väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen tilanteissa ja myös välttää niitä. Turvataitokasvatus myös rohkaisee lapsia kertomaan huolistaan ja peloistaan aikuisille, joihin he luottavat.  

Lapsi kaipaa toimintamalleja moniin tilanteisiin ja yksinkertaisia arvoja ja neuvoja. Lapset oppivat luottamaan itseensä toimijoina, kun saavat mallin ja harjoitusta siitä, miten toimitaan ikävissä tilanteissa. 

Tavoitteet: L1 L2 L3 L7 

• Opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita 
• Harjoitellaan kysymään, hakemaan ja hälyttämään apua 
• Osataan sanoa EI 
• Osataan kertoa, mitkä asiat tuovat itselle turvaa ja turvattomuutta 
• Osataan kertoa asioita, jotka tekevät koulusta turvallisen tai turvattoman 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T4 T8 T10 T14 T15), Suomenkieli ja kirjallisuus (T1 T2 T3), Uskonto (T5 T6 T7 T8), Elämänkatsomustieto (T1 T2 T3 T4 T5 T6 T8) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

OMA PAIKKA 
Kesto: 5 min 

Jaetaan ryhmä pareihin. Toinen pareista istuu tuolille ja toinen asettuu seisomaan hänen eteensä. Seisomassa olevan tehtävänä on suostutella tuolilla istujaa antamaan istumapaikkansa hänelle, suostutella saa kuitenkin vain sanallisesti ja tuolilla istuvaan tai tuoliin ei saa koskea. Suostuttelija voi sanoa esimerkiksi, että “annan sinulle 10 kiloa karkkia, jos annat paikkasi minulle”. Muistutetaan lapsia, että tämä on leikki, eikä suostuttelija oikeasti toteuta suostutteluissaan käyttämiä asioita. Tuolilla istujan on sanottava vain “Ei tämä on minun oma paikkani” ja pysyttävä istumassa. Noin parin minuutin jälkeen vaihdetaan vuoroja. Lopuksi keskustellaan: 

• Oliko helppo sanoa ei? 
• Onko joskus vaikea sanoa ei?  
• Olisiko ei:n sanominen vaikeampaa, jos suostuttelija olisi joku ulkopuolinen? 
• Onko kaveriporukassa helppo sanoa ei, jos vaikka kaverit tekevät omasta mielestäsi jotakin typerää?  

OMAT RAJAT   
Kesto: 10min  

Keskustellaan omista rajoista. “Omat rajat ilmaisevat, mistä sinä alat ja mihin loput. Rajat auttavat sinua erottautumaan muista ihmisistä ja olemaan turvallisesti toisten kanssa. Rajojen sisäpuolella sinä määräät ja hallitset. Toisilla ei ole oikeutta ilman lupaasi tunkeutua sinun rajojesi sisäpuolelle. Sinullakaan ei ole oikeutta rikkoa toisen rajoja. Rajat tarkoittavat myös sitä, mitä sinulle saa tehdä ja mitä ei. Ne ilmaisevat, kuinka toiset saavat kohdella sinua. Kun osaat hyvällä tavalla pitää kiinni rajoistasi, et tule niin helposti loukatuksi tai johdatelluksi tilanteisiin, joissa et haluaisi olla.”  

“Rajat ilmaisevat myös sitä, mitä suostut tekemään ja mitä et. Jokaisen on hyvä miettiä, mihin itse haluaa lähteä mukaan ja mihin ei. On tärkeää toimia sen mukaan, mitä pitää oikeana ja reiluna niin itseä kuin toisia kohtaan. Mihin ei kannata suostua, vaikka joku yrittäisi houkutella tai painostaa? Kenenkään ei esimerkiksi pidä varastaa, tehdä kiusaa toiselle tai puhua pahaa toisesta, vaikka sellaiseen houkuteltaisiin tai painostettaisiin.”

“Onko joskus tarpeen suostua johonkin, mitä itse ei haluaisi tehdä? Mitä sellaisia tilanteita on? Usein on viisasta suostua aikuisten muistutukseen esimerkiksi läksyjen teosta, nukkumaan menemisestä, sisarusten huomioimisesta, vaikka itse ei jaksaisi tai huvittaisi.”

MINUN RAJANI  
Kesto: 10min  
Tarvikkeet: Kaiutin, rauhallista musiikkia 

Tässä harjoituksessa tunnistetaan omat rajat mielikuvamaalaamisen avulla. Ennen harjoitusta voidaan tarvittaessa varmistaa, että kaikki lapset tietävät harjoituksessa käytettyjen kehon osien nimet. Tätä harjoitusta tehdessä lapset voivat joko istua tuolilla mukavasti tai maata lattialla. Rauhallisen musiikin soidessa taustalla ohjaaja lukee rauhallisella äänellä:   

”Mieti, missä sinun rajasi kulkevat. Mistä alat ja mihin loput? Kuvittele, että sinulla on kädessäsi maalipensseli, jolla maalaat omat rajasi. Valitse mieleisesi väri ja kastele mielessäsi siihen pensseli. Maalaa pensselillä omat rajasi. Voit aloittaa maalaamisen vaikka päälaesta ja maalata rajasi ensin toiselta sivulta. Maalaa päälaki, korvat, poski, kaula, olkapää, kädet, vyötärö, lantio, jalat ulkosivuilta aina polviin ja varpaisiin saakka, myös jalkojen sisäpinnat. Sitten voit maalata toisen sivustan päästä varpaisiin saakka samalla tavalla: päälaki, korvat, poski, kaula, olkapää, kädet, vyötärö, lantio, jalat ulkosivuilta aina polviin ja varpaisiin saakka, myös jalkojen sisäpinnat. Sen jälkeen voit maalata kehosi etupuolen päälaesta lähtien, otsa, nenä, kasvot, leuka, kaula, rinta, maha ja jalat varpaisiin saakka. Lopuksi voit maalata selkäpuolesi aloittaen päälaesta takaraivoon, niskaan, yläselkään, alaselkään, pakaroihin, jalkoihin, polvitaipeisiin ja aina kantapäähän saakka. Nyt olet mielikuvissasi piirtänyt omat rajasi. Siinä ovat sinun rajasi. Näiden rajojen sisäpuolella sinä päätät ja hallitset. Muiden on kunnioitettava sinun rajojasi niin kuin sinun on kunnioitettava toisten rajoja. Nyt voit vähitellen avata silmäsi ja tulla tähän hetkeen. Kiitos!” 

LUOTA VAISTOIHISI 
Kesto: 5 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto 
 
Ohjaaja kertoo, mitä on vaistoihin luottaminen: 

“Vaistoon luottaminen voi auttaa sinua pääsemään pois epämukavasta tilanteesta ja myös tekemään tärkeän päätöksen. Vaistot ovat hyödyllisiä hyvin tärkeästä syystä. Jos sinun on tehtävä päätös nopeasti, kannattaa luottaa vaistoosi tuurin sijaan. 

Voit vaistota esimerkiksi jostakin ihmisestä, paikasta tai tilanteesta, että ne pelottavat sinua. Silloin on hyvä luottaa omaan vaistoonsa ja toimia turvaohjeen mukaisesti. Sano ei, lähde pois ja kerro turvalliselle aikuiselle.” 

Katsotaan yhdessä myös Suojellaan Lapsia ry:n video Cosmo luottaa vaistoihinsa: https://www.youtube.com/watch?v=hgQ0b_6oQc8 (2:18min) 

Lopuksi ohjaaja voi kysyä, tuleeko jollekin mieleen joku tilanne, jossa on luottanut vaistoonsa?

KOSKETUKSEN SÄÄNNÖT 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto tai väitteet luettavina, vihreä, punainen ja keltainen värikynä jokaiselle 

Ohjaaja heijastaa väittämät yksi kerrallaan taululle tai lukee ne ääneen. Lapset näyttävät värikynien avulla, millaisena he kunkin väittämän kokevat:
vihreä värikynä = vihreän valon kosketus
punainen värikynä = punaisen valon kosketus
keltainen värikynä = riippuu tilanteesta tai henkilöstä. 

Vihreä valo tarkoittaa sellaista kosketusta, joka tuntuu sinusta mukavalta ja josta tulee tunne, että sinusta välitetään. Vihreän valon kosketuksesta tulee turvallinen ja hyvä olo. Tällaiselle kosketukselle sanomme mielessämme kyllä ja voimme opetella myös itse antamaan sellaista. 

Punainen valo tarkoittaa sellaista kosketusta, joka satuttaa, pelottaa tai tuntuu epämiellyttävältä. Punaisen valon kosketukselle opimme sanomaan ääneen ”ei”. Punaisen valon kosketusta ei saa pitää salassa, vaan siitä pitää kertoa aina turvalliselle aikuiselle. 

Väittämät:

• Äiti halaa sinua 
• Sinut kampataan jalkapallopelissä  
• Joku harjaa hiuksiasi tai tekee sinulle kampauksen 
• Hoitaja ottaa sormenpäästäsi verinäytteen 
• Kaverisi potkaisee sinua 
• Toinen lapsi koskettaa sinua olkapäälle 
• Sinua kannetaan reppuselässä. 
• Koira nuolaisee poskeasi 
• Sinua taputetaan takapuoleen 
• Mummo pitää sinua kädestä  
• Sinua kutitetaan jalkapohjista 
• Ystävä pitää sinua kädestä kiinni 
• Opettaja kättelee sinua kevätjuhlassa 
• Luokkakaveri istuu syliisi 
• Luokkakaveri vetää sinua paidasta mukaansa

TURVAN TUNNE 
Kesto: 5min  

Keskustellaan siitä, että kaikilla lapsilla on oikeus elää ilman pelkoa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kysy lapsilta:  
“Millaiselta sinusta silloin tuntuu, kun olosi on turvallinen?” 
“Milloin ja missä sinun on turvallista olla?”   
“Mikä sinulle tuo turvaa?”   

Kun on turvallinen olo, silloin mikään ei uhkaa sinua eikä sinun tarvitse pelätä. Silloin on hyvä olo. Tiedät, että saat olla sellainen kuin olet, sinua ei jätetä yksin ja että sinusta pidetään huolta. Vinkki: Tämä toimii hyvänä alustuksena seuraavalle harjoitukselle. 

TURVATTOMAT PAIKAT  
Kesto: 20-30 min  
Tarvikkeet: koulun pohjapiirustuksia tulostettuna, värikyniä (punainen, keltainen, vihreä)  

Käydään ensin keskustelu, mitä turvattomuuden tunne tarkoittaa  

• Mistä tietää, että olo on turvaton?   
• Miltä silloin tuntuu kehossa?   
• Millainen mieli silloin on?   
• Millaisissa paikoissa tulee turvaton olo?   
• Millaisissa tilanteissa tulee turvaton olo?   
• Millaisten ihmisten seurassa tulee turvaton olo?   
• Voiko kotona joskus tulla turvaton olo? Jos, niin milloin?  

Jaetaan lapset pareihin tai pienryhmiin, jokainen pari tai ryhmä saa koulun pohjapiirustuksen sekä värikynät. Käydään ensin läpi pohjapiirustusta yhdessä, että lapset ymmärtävät, mitä missäkin kohtaa on. Lasten tehtävänä on värittää kuvaan punaisella turvattomalta tuntuvat paikat, keltaisella sellaiset paikat, joissa on joskus turvatonta tai joista ei oikein osaa sanoa ja vihreällä turvalliselta tuntuvat paikat. Jokainen esittelee oman pohjapiirustuksen ja niitä päästään vertailemaan.  

Keskustellaan yhdessä:  

• Mikä tekee joistakin paikoista turvattoman tuntuisen?  
• Mitä koulu voisi tehdä, että koko koulun alueella tuntuisi turvalliselta?  
• Miten voisit toimia, jos sinulle tulee turvaton olo koulussa? Entä vapaa-ajalla tai kotona?  

Piirustukset voi kerätä ja esitellä ne koulun turvallisuusvastaavalle ja/tai rehtorille. 

Vinkki: Lapset voivat rakentaa luokkahuoneeseen / saliin / käytävälle oman “turvatilan”, johon voi mennä esimerkiksi silloin kun kokee olonsa turvattomaksi.  

TURVALLISET AIKUISET
Kesto: 10 min

Kerro lapsille: “Turvalliset ihmiset voivat löytyä kotoa, sukulaisten joukosta, koulusta, päiväkodista, harrastuksista ja vaikkapa naapurustosta. Lapsen tärkeät ihmiset voivat asua eri kodeissa ja eri maissa.“

“Lasten ei tarvitse olla yksin huolineen. Aikuisten tehtävänä on kuunnella ja auttaa lapsia heidän huolissaan ja peloissaan. Ei ole koskaan niin pientä tai suurta asiaa, ettei siitä voisi puhua. Huolista ja peloista pitää puhua niin pitkään, että joku kuuntelee ja että saa apua. Jokaisella lapsella pitäisi olla ainakin yksi oma luotettava ja turvallinen aikuinen, jolta hän voi pyytää apua ja jolle hän voi kertoa asioistaan. Joskus aikuiset voivat olla kiireisiä ja omissa ajatuksissaan niin, että he eivät heti huomaa, jos lapsella on huolia. Jos näin käy, niin kannattaa yrittää kertoa huolistaan uudelleen ja ehkä myös jollekin muulle lähellä olevalle ymmärtäväiselle aikuiselle.”  

Kysymyksiä lasten kanssa pohdittavaksi  

• Millainen on lapsia ymmärtävä aikuinen?   
• Kenelle aikuiselle sinä voisit puhua huolistasi ja murheistasi?   
• Kenen luo voisit mennä tai kenelle soittaa, kun sinulla on hätä tai tarvitset apua? 

Esimerkki kuvitus turvallisista aikuisista, jonka voit halutessasi heijastaa luokan taululle keskustelun ajaksi:
https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/06/puu_0.pdf 

HÄTÄTILANTEESSA TOIMIMINEN 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: paperilappuja, kyniä 

Muistutetaan mieleen yleinen hätänumero 112 ja kerrotaan myös 112 sovelluksesta puhelimeen, joka lähettää heti sijaintitietosi hätäkeskukselle. Kerrataan, miten hätänumeroon soittaessa tulee toimia:  

• Ole rauhallinen  
• Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut ja missä   
• Kuuntele tarkasti hätäkeskuksen ohjeita ja kysymyksiä, vastaa kysymyksiin ja toimi ohjeiden mukaisesti  
• Lopeta puhelu vasta kun hätäkeskuksen henkilö antaa sinulle siihen luvan 

Jokainen kirjoittaa lapulle jonkin onnettomuustilanteen. Jaetaan ryhmä pareihin ja jokainen pari saa kaksi lappua. Toinen parista on hätäpuhelun soittaja ja toinen hätäkeskuspäivystäjä. Soittaja lukee lapusta tilanteen, jonka vuoksi hän soittaa hätäpuhelun. Hätäkeskuspäivystäjä voi esittää myös kysymyksiä: 

• Mitä on tapahtunut? 
• Missä tarkkaan sanoen olette? 
• Millainen potilaan vointi on? 
• Kertoa, milloin apu on paikalla ja pyytää opastamaan ambulanssi paikalle 
• Antaa luvan sulkea puhelimen ja kehoittaa soittamaan uudestaan, jos tilanteessa tapahtuu muutoksia. 

Vaihtakaa vuoroja ja tehkää harjoite uudella hätätilanteella uusiksi. 

LAURAN TARINA 
Kesto: 20 min 
Tarvikkeet: Lauran tarina luettavissa 

Ohjaaja lukee oppilaille Rohkea Laura tarinan. 

Rohkea Laura  

Aamuaurinko paistoi kirkkaasti verhon raosta. Laura käänsi unisena kylkeään, mutta hätkähti sitten ihan yhtäkkiä hereille. Hän muisti, että tänään Mikko-eno tulisi käymään pitkästä aikaa. Mikko-eno asui monen sadan kilometrin päässä, mutta aina kun he tapasivat, heillä oli hyvin hauskaa yhdessä. He olivat käyneet yhdessä ongella ja laskemassa mäkeä, ja kerran he olivat rakentaneet majan takapihalle ja nukkuneet siellä yön makuupusseissaan.  

Keittiössä äiti ihmetteli, kun Laura saapui aamupalalle valmiiksi pukeutuneena ja peseytyneenä. ”Huomenta, äiti! Haluan olla ihan valmis, kun Mikko tulee. Mitähän me oikein tänään tehdään yhdessä?” Laura mietti. ”Huomenta, Laura. Mikko oli kovin salaperäinen. Hän sanoi, että tahtoo yllättää sinut”, äiti sanoi ja kaatoi muroja Lauran kulhoon. Laura istui pöydän ääreen lusikoimaan lautastaan tyhjäksi ja katseli samalla ikkunasta, näkyisikö ulkona jo Mikon autoa. Murokulho tyhjeni, samoin mehulasi. Laura jäi silti odottamaan keittiön ikkunaan. Vihdoin aurinko välähti pihatielle kaartavan auton sivuikkunoista ja Laura heilutti innoissaan tutulle hahmolle.  

”No heipä hei, tyttö!” Mikko sanoi, kun Laura juoksi pihalle häntä vastaan ja hyppäsi hänen kaulaansa. ”Mitä me tehdään tänään?” Laura kysyi uteliaisuudesta pakahtumaisillaan. Mikko laski Lauran maahan ja sanoi ovela hymy kasvoillaan: ”Kun nyt kerran tuli näin hyvä ilmakin, niin mahtaisikohan sinusta olla hauskaa mennä käymään huvipuistossa?” ”Joo!” Laura hihkui ja pomppi ympäri pihaa. ”Neiti on hyvä ja nousee sitten vain autoon. Minä käväisen vielä kertomassa äidillesi, mihin olemme menossa”, Mikko sanoi nauraen.  

Huvipuistossa tuoksui hattaralta ja popcornilta. Erilaiset huvittelulaitteet pitivät jännittäviä ääniä: suhahtelivat, puhkuivat ja viuhuivat, jotkut soittivat musiikkiakin. Laurasta oli mahtavaa kuunnella ja katsella laitteiden pyörimistä. Mutta vielä mahtavampaa oli tietenkin päästä itse mukaan pyörimään. Laura kävi kolmessa erilaisessa karusellissa. Hän oli käynyt niissä myös viime kesänä, mutta nyt oli paljon hauskempaa, kun Mikkokin tuli niihin mukaan. Viime kerralla hän oli käynyt niissä yksin ja heilutellut kyydistä äidille ja isälle, jotka eivät halunneet tulla pyöriviin laitteisiin. Nyt Laura nauroi niin, että kyynelet valuivat silmistä.  

”Mennäänkö seuraavaksi vuoristorataan?” Mikko kysyi, kun he astuivat neljättä kertaa alas eläinkarusellista. Lauran vatsanpohjaa nipisti. Vuoristorata näytti kyllä hauskalta, mutta samalla kovin isolta ja pelottavalta. ”Vaikuttaako se liian pelottavalta?” Mikko-eno kysyi arvaten Lauran ajatukset. ”On se aika hurja”, Laura sanoi. Mietittyään vielä hieman hän kuitenkin lisäsi: ”Mutta ei se varmaan liian paha ole. Mennään vain!”  

Vuoristorata-ajelu oli pelottavinta, mutta samalla hauskinta, mitä Laura muisti koskaan kokeneensa. Hän oli todella iloinen, että oli uskaltanut lähteä mukaan. ”Sinä se olet melkoisen rohkea tyttö”, Mikko sanoi, kun he olivat nousseet pois vaunusta, ”ja siitä palkkioksi tarjoan sinulle jäätelön.” Laura valitsi kioskilta tötteröönsä mansikkajäätelöä. Se maistui ihanan makealta ja pehmeältä. Kioskin läheltä vapautui juuri penkki, jolle he istahtivat. Mikko kaivoi povitaskustaan tupakka-askin ja sytyttimen. Hän sytytti tupakan ja kysyi: ”Maistuukos se rohkeusjäätelö hyvältä?” Tupakasta ja Mikon suusta leijaili savua, joka jäi ilmaan Lauran ympärille. Laura ei enää maistanut jäätelön makua. Sen tilalle tuli pahalta haisevaa savua, ja tuntui, että hengittäminenkin kävi raskaammaksi. Laura tiesi, että tupakansavu on myrkyllistä, eikä hän olisi halunnut hengittää sitä senkään vuoksi. Hän mietti, miten voisi sanoa asian Mikolle niin, ettei tämä pahoittaisi mieltään tai suuttuisi. Mahanpohjassa tuntui samanlainen nipistys kuin ennen vuoristorata-ajelua. Hän katsoi kädessään olevaa rohkeusjäätelöä ja päätti olla yhtä rohkea kuin vuoristorataan mennessään. ”Mikko, en oikein voi maistaa tämän jäätelön makua, koska tupakansavu haisee niin pahalle ja häiritsee”, Laura sanoi varovasti.  

Mikko katsoi hetken kädessään olevaa tupakkaa. Hämmästyksestä toivuttuaan hän nousi ylös ja käveli läheiselle tuhkakupille, paineli tupakan sammuksiin sen reunaa vasten ja heitti tupakan kuppiin. Sitten Mikko palasi penkille Lauran luo, katsoi Lauraa silmiin ja sanoi: ”Anteeksi, Laura. Oli tosi hyvä, että kerroit savun häiritsevän. Aikuiset eivät aina tule ajatelleeksi kaikkia asioita. Minun ei olisi pitänyt tupakoida tässä sinun vieressäsi.” ”Ei se mitään”, Laura vastasi helpottuneena, ”nyt jäätelö maistuu taas tosi hyvälle.” Sitten Lauran suu vetäytyi leveään virneeseen ja hän sanoi: ”Ja arvaa, mitä tehdään, kun olen syönyt tämän jäätelön?” ”En osaa arvata”, Mikko sanoi päätään pyöritellen. Laura kikatti ja huudahti: ”Mennään tietysti uudestaan vuoristorataan!”  

Tarinan on kirjoittanut äidinkielen opettaja Jenni Hyötynen 

Tarinan lukemisen jälkeen keskustelkaa lasten kanssa seuraavista asioista: 

• Missä tilanteissa tai paikoissa voi joutua tupakansavuun? 
• Mitä silloin kannattaa tehdä? 
• Mitä kannattaa sanoa aikuisille? 
• Mitä tarinasta voi oppia? (Esim. Tupakan savu on vaarallista, tupakan savussa ei kannata olla, kukaan ei saa altistaa minua tupakansavulle missään tilanteessa tai paikassa…) 

TURVAOHJE 
Kesto: 5min 

Harjoitellaan turvaohjetta. Liian kovat äänet tai vaikkapa riitelyn äänet voivat kuulostaa ikäviltä ja sellaisen kuuntelemisesta voi tulla paha olo. Niin voi käydä myös silloin, jos joku puhuu muuten rumasti tai käyttäytyy uhkaavasti, koittaa vaikkapa koskettaa sinua ilman lupaa. Tällaisia tilanteita varten on opeteltava kolmen kohdan sääntö, joiden mukaan sinun on hyvä toimia, jos joku tilanne näyttää, kuulostaa tai tuntuu pahalta: 

1. Sano ei 
2. Lähde pois 
3. Kerro turvalliselle aikuiselle 

KAUPUNKI KUULUU KAIKILLE 
Kesto: 2 x 45 min 
Tarvikkeet: AV-laitteet, opettajan opas ja opetusmateriaali ppt-esitys valmiiksi tallennettuna koneellesi ja tulosteet materiaalista: https://ehyt.fi/tuote/kaupunki-kuuluu-kaikille-opetusmateriaali-1-2-luokkalaisille/ 

Opetusmateriaali koostuu kahdesta 45 minuutin oppitunnista, joihin löydät oppaasta valmiit tuntisuunnitelmat ja materiaalit. Oppituntien välillä kannattaa pitää välitunti tai muu tauko.  

Oppitunnit pohjautuvat PowerPoint-esitykseen. Oppaasta selviää tehtävät, jotka täytyy tulostaa oppilaille ennen tunnin alkua. Valitse tehtävämonisteista tavutetut versiot aloitteleville lukijoille.  

LÄHTEET: 

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt Ry, https://ehyt.fi/  

Lastenoikeuksien keskusliitto, https://www.lapsenoikeudet.fi/  

Suojellaan Lapsia ry. Cosmo luottaa vaistoihinsa. 2023. Cosmo luottaa vaistoihinsa – kuvitettu äänikirja 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.