Seksuaalikasvatus 1. lk

Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen siinä missä syöminen, liikkuminen ja nukkuminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärtää, miten keho ja mieli toimivat yhdessä ja erikseen. Seksuaalisuuteen liittyy myös kokemus sukupuolesta, taidot suojella itseä ja kunnioittaa muita, sekä se kenestä tykkää ja miten osoittaa toiselle tykkäämistä.

Seksuaalikasvatuksen avulla lapsi saa tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen turvallisuuttaan, seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia liittyen muun muassa ihmissuhteisiin ja mediaan. Puolueeton ja luotettavaan tietoon pohjautuva seksuaalikasvatus kuuluu jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksiin (WHO). Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa kasvattaa lasta keskustelemaan seksuaalisuudesta kaikissa elämänvaiheissaan.

Seksuaalikasvatus auttaa kehittämään vastuullista ja ennakkoluulotonta suhtautumistapaa ihmissuhteisiin, seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa toimitaan syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vastaan. Jos lapsi ei saa kokonaisvaltaista, tutkittuun tietoon pohjautuvaa seksuaalikasvatusta, hän voi oppia malleja tai omaksua uskomuksia, jotka voivat olla vaarallisia lapselle itselleen tai muille. Laadukas seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja ja siten ehkäisee seksuaaliväkivaltaa.

Tässä materiaalissa seksuaalikasvatuksen teemoja ovat seksuaalioikeudet, moninaisuus, ihmissuhteet, kehosuhde, mediataidot ja turvataidot. Aiheiden käsitteleminen ikätasoisesti lisää lasten tietoa ja rohkaisee lapsia esimerkiksi tunnistamaan omia rajojaan, ymmärtämään moninaisuutta ja suhtautumaan kriittisesti mediaan.

Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen on seksuaalikasvattaja, halusipa sitä tai ei. Siksi jokaisen kasvattajan kannattaa kiinnittää huomiota seksuaalisuuteen liittyviin arvoihinsa, asenteisiinsa ja kipukohtiinsa sekä pohtia, miten niitä tulee välittäneeksi lapselle joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Hyvä seksuaalikasvatus on ikätasoista, rehellistä ja positiivista. Tavoitteena on opettaa lapselle, että jokainen on hyvä ja oikea juuri sellaisena kuin on, ja jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa ja pitää itsestään huolta. Hyvä seksuaalikasvattaja ei kerro omia yksityisiä asioita seksuaalisuudestaan.

Lisätietoja WHO:n seksuaalikasvatuksen standardeista Euroopassa:https://www.julkari.fi/handle/10024/80220

Huom. Tuntien aiheet saattavat herättää lapsissa monenlaisia tuntemuksia ja lapset saattavat jopa kertoa sinulle häirinnän tai väkivallan kokemuksista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua ohjeistukseen, miten toimia, jos lapsi tai nuori kertoo sinulle kokeneensa häirintää tai väkivaltaa: ohjeita aikuisille.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L7

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T1, T2, T3, T5, T8, T10, T12, T15), elämänkatsomustieto (T3, T5, T6, T8)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

LÄMMITTELYLEIKKI: PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: Äänentoistolaitteisto musiikin soittamiseen

Leikitään yhdessä perinteinen pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat -leikki, joka löytyy esimerkiksi Youtubesta hakusanalla “Jumppalaulu”. Leikin ideana on koskea aina sitä kehonosaa, joka laulussa mainitaan.

MONINAISUUS: LOHIKÄÄRME, JOLLA OLI KELTAISET VARPAAT
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: Kuura Autere ”Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat” (Pieni Karhu, 2019)

1. Ohjaaja lukee lapsille ääneen Kuura Autereen lastenkuvakirjan, joka kertoo sadunomaisesti intersukupuolisen pienokaisen syntymästä.

2. Kirjan lukemisen jälkeen jutellaan yhdessä, millaisia ajatuksia se herätti. Ohjaajan on hyvä tuoda esiin:

Myös ihmisen vauvat voivat syntyä vähän sekä tyttönä että poikana, tai ihan omanlaisenaan sukupuolena. Tunne omasta sukupuolesta selviää, kun ihminen kasvaa. Aikuisena ihminen voi vahvistaa oman sukupuolensa omaa tunnettaan vastaavaksi.
Kaikki sukupuolet ovat arvokkaita. On yhtä arvokasta olla tyttö, poika, molempia tai joku muu.
Kaikilla on myös lupa esimerkiksi leikkiä tai pukeutua kuten haluaa. Ei ole olemassa esimerkiksi tyttöjen leikkejä tai poikien vaatteita.

KEHOSUHDE: KEHON OSAT
Kesto: 20min
Tarvikkeet: Iso paperi ja kyniä

1. Ohjaaja alustaa: “Kaikki ihmiset ovat ainutlaatuisia ja hyviä sellaisenaan. Kehoaan ei voi vaihtaa! Ollaan omille ja toisten kehoille hyviä.”

Pyydetään nyt yksi vapaaehtoinen. Hän menee makaamaan lattialle ison paperin päälle ja muut piirtävät selällään makaavan lapsen ääriviivat. Tämän jälkeen piirretään paperiin eri kehonosia. Yhtä tärkeää, kuin merkitä silmät, korvat ja sormet, on myös nimetä pimppi, pippeli ja pylly. On hyvä muistuttaa lapsia siitä, että kehonosista saa keskustella niiden oikeilla nimillä, mitkään kehonosat eivät ole tuhmia tai kiellettyjä tai ”vessasanoja”.

Keskustelussa on myös hyvä käydä läpi, että niitä, joilla on pimppi, sanotaan yleensä tytöksi ja niitä, joilla on pippeli, sanotaan yleensä pojiksi. Mutta jokaisen oma kokemus voi vaihdella ja joku voi kokea olevansa esimerkiksi tyttöpoika, poikatyttö, jotain-siltä-väliltä, sukupuoleton tai joku, joka ei halua olla mitään. Ohjaajan on tärkeää muistuttaa, että kaikenlaiset ihmiset ja perheet ovat yhtä arvokkaita.

2. Kun piirustus on valmis, niin keskustellaan lasten kanssa siitä, miten kehot ja kehonosat näyttävät eri ihmisillä erilaisilta ja jokainen on yhtä arvokas. Muiden tai oman kehon haukkuminen ei ole hyväksyttävää. Jokaisesta kehosta on tärkeää pitää hyvää huolta. Kehutaan yhdessä piirrettyä kuvaa.

3. Lopuksi keskustellaan, mihin kehonosiin ei saa koskea kukaan muu kuin itse. Ohjaajan on tärkeää puhua myönteisesti kehon arvostamisesta: “Oma kehosi on arvokas. Sinä itse saat koskea kehoasi mistä tahansa.”

TURVATAIDOT: UIKKARIALUE
Kesto: 20-25 min
Tarvikkeet: Paperi jokaiselle osallistujalle, värikyniä jokaiselle vihreä, keltainen ja punainen kynä

1. Ohjaaja kertoo lapsille uimapukusäännöstä:

“Uimapuvun alla olevat kehon osat: pimppi, pippeli, pylly ja nännit ovat jokaisen omia alueita ja niistä saa määrätä itse. Kukaan ei saa koskea uimapuvun alla olevia paikkoja, katsoa niitä tai puhua niistä ilman lupaa. Jokainen määrää muutoinkin itse, miten häneen saa koskea.

Ketään ei saa koskea tavalla joka satuttaa, pelottaa tai tuntuu epämiellyttävältä. Jos joudut tilanteeseen, jossa sinua kosketetaan tavalla josta et pidä, sano EI, lähde pois ja kerro asiasta heti turvalliselle aikuiselle. Kukaan, edes läheinenkään ihminen, kaveri tai aikuinen, ei saa koskettaa satuttavasti.

Samoin, jos sinä kosketat jotakuta ja hän sanoo sinulle EI, niin sinun täytyy lopettaa ja mielellään pyytää myös anteeksi.”

2. Oppilaat piirtävät paperille oman kehonsa ääriviivat. Tämän jälkeen jokainen värittää punaisella ne alueet, joihin ei saa koskea ja vihreällä sellaiset alueet, joihin saa koskea. Keltaisella värillä voi värittää alueet, joista ei ole ihan varma tai niihin saavat koskea vain tietyt ihmiset, kuten lääkäri.

3. Katsotaan yhdessä vielä Pikku Kakkosen Uimapukusääntö -video: https://areena.yle.fi/1-50110935 (1,5min)

TURVATAIDOT: HYVÄT JA HUONOT SALAISUUDET
Kesto: 10 min

1. Keskustellaan lasten kanssa siitä, millainen on hyvä salaisuus ja millainen on huono salaisuus.

Hyvä salaisuus: Yleensä hyvällä salaisuudella on tarkoitus tuottaa mielihyvää ja iloa toisille, esimerkiksi syntymäpäivälahja.

Huono salaisuus: Aikuinen tai lapsi kieltää kertomasta salaisuutta, koska siitä seuraa jotain pahaa tai ongelmia. Salaisuus aiheuttaa siis pahaa mieltä ja huonoa oloa. Jos joku käskee sinua pitämään huonon salaisuuden, älä tottele. Kerro asiasta turvalliselle aikuiselle.

2. Ohjaaja lukee esimerkkejä ja oppilaat näyttävät peukkua ylös, jos salaisuus on hyvä, ja peukku alas, jos salaisuus on huono.

Lapsi on tehnyt äidille koulussa äitienpäivälahjan ja piilottelee sitä huoneessaan ennen äitienpäivää (= hyvä salaisuus)
Kaveri näyttää puhelimella videota, missä aikuiset ovat alasti toisiaan vasten. Videolla näkyy pippeleitä ja pimppejä. Video on inhottava ja pelottava. Kaveri sanoo, että videosta ei saa kertoa kenellekään (= huono salaisuus)
Mummo kertoo lapselle, että tulee viikonloppuna kylään ja tuo yllätyksenä mukanaan ison herkullisen suklaakakun (= hyvä salaisuus)
Aikuinen näyttää lapselle sukuelimiään ja haluaa koskettaa lapsen sukuelimiä. Aikuinen sanoo, että tästä ei saa kertoa kenellekään (= huono salaisuus)

Linkki julisteeseen, jonka voit tulostaa luokan seinälle: https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/987d8053-a3_turvataitojuliste_selkosuomi_2020.pdf

SEKSUAALIKASVATUKSEN LÄHDELUETTELO:

Amnesty International, https://www.amnesty.fi/amnestyn-materiaali-tarjoaa-kouluille-tyokaluja-suostumuskulttuurin-edistamiseen/

Anna Haapalainen, Annan terveystiedon sivut, https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/annanterveystiedonsivut/ymp%C3%A4rist%C3%B6terveys

BZgA Federal Centre for Health Education. 2010. ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa – Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitolan viranomaisille ja asiantuntijoille” (alkuperäinen englanninkielinen teos: Standards for Sexuality Education in Europe – A framework for policy makers, educational and health authonrities and specialists) Valopaino Oy. Helsinki.

Cacciatore Raisa, Korteniemi-Poikela Erja: Rakkaus, ilo, rohkeus – seksuaalisuuden portaat.

HIV point, https://hivpoint.fi/seksuaalikasvatus/

Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/

Mieli Ry, Hyvänmielen koulu, https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/koulutukset/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-kouluun-koontisivu/hyvan-mielen-koulu-ylakoulun-henkilostolle/

Nuorten Exit, https://nuortenexit.fi/

Oinonen M. & Susineva A. 2021. ”Seksuaalikasvattajan käsikirja.” Hiv-säätiö. Helsinki.

Oulun Tunne- ja turvataitokasvatus https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus

Pelastakaa lapset, https://www.pelastakaalapset.fi/

Pesonen Anniina, Nurmi Reetta ja Hannukkala Marjo, Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa

Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikello, https://www.rovaniemi.fi/

Seta, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-ja-toinen-aste/

Suvanto Tiina-Elina: Yhdenvertainen seksuaalikasvatusta 1.-6. luokille -opeopas (2022)

Tasa-arvo valtuutettu, https://tasa-arvo.fi/seksuaalinen-ja-sukupuoleen-perustuva-hairinta1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Katriina Bildjuschkin, Työpaperi Seksuaalikasvatuksen tueksi, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-542-4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.

Väestöliitto, https://www.vaestoliitto.fi/

Yksittäistapaus, https://www.yksittaistapaus.fi/

YLE, https://yle.fi/