Arjen turvataidot 1. lk

Arjen turvataidot ovat sellaisia taitoja, joita jokaisen on hyvä osata. Aikuiset eivät aina voi suojella lasta, siksi lasten on opittava taitoja, joiden avulla he voivat puolustaa omia rajojaan sekä pitää huolta itsestään. He oppivat kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa ja kehoa.

Taitojen avulla lapset saavat valmiuksia suojella itseään väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen tilanteissa ja myös välttää niitä. Turvataitokasvatus myös rohkaisee lapsia kertomaan huolistaan ja peloistaan aikuisille, joihin he luottavat.

Lapsi kaipaa toimintamalleja moniin tilanteisiin ja yksinkertaisia arvoja ja neuvoja. Lapset oppivat luottamaan itseensä toimijoina, kun saavat mallin ja harjoitusta siitä, miten toimitaan ikävissä tilanteissa.

Tavoitteet: L1 L2 L3 L7

Harjoitellaan sanomaan EI
Harjoitellaan omia rajoja
Opitaan kuvailemaan, millainen on turvallinen aikuinen ja nimeämään itselle turvallinen aikuinen
Harjoitellaan kysymään, hakemaan ja hälyttämään apua
Opitaan kolmen kohdan turvaohje

Oppiaineisiin kytkeytyminen: Ympäristöoppi (T4 T8 T10 T14 T15), Suomenkieli ja kirjallisuus (T1 T2 T3), Uskonto (T5 T6 T7 T8), Elämänkatsomustieto (T1 T2 T3 T4 T5 T6 T8)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

ÄRJÄISY
Kesto: 5-10 min

Kyseessä on pariharjoitus, jossa harjoitellaan jämäkkyyttä ja kovan äänen käyttöä. Ennen harjoitusta on hyvä painottaa, että jokaisella on oikeus omiin rajoihinsa. Jokaisella on oikeus kieltäytyä sellaisesta, mitä ei halua. Valitaan parit harjoitukseen.

Ärjäisyharjoituksessa toinen pareista ehdottaa erilaisia asioita ja toinen kieltäytyy niistä jämäkästi ärjäisemällä EI!
Esimerkiksi:
– Anna sun karkit mulle – EI.
– Hypätäänkö järveen – EI.
– Lähdetään ostamaan karkkia – EI.
– Leikitään hippaa – EI.

Ohjaaja voi antaa muitakin esimerkkejä, jotka voidaan kirjoittaa taululle. Mitä tahansa pari ehdottaa, toinen vastaa aina EI. Tämä tehdään vuorotellen niin, että kumpikin saa olla molemmissa rooleissa.

Harjoitus voidaan myös toteuttaa sanomalla käskypareja ja ärisemällä. Käskypareja ovat erimerkiksi: – Ota! – En ota! – Katso! – En katso! – Mene! – En mene! – Tule! – En tule! – Lapset voivat itse keksiä lisää käskypareja.

Harjoituksen purku:

Mitä tässä harjoiteltiin?
Miltä tuntui sanoa ei kivoille ehdotuksille?
Millaista oli kieltää kaverilta asioita? Miksi?
Milloin voisit tarvita ärjäisytaitoa?
Milloin toisen totteleminen ei ole järkevää?
Milloin tarvitaan kovaa ääntä, jotta toinen uskoo ja ottaa sinut tosissaan?
Kannattaa aina itse ajatella, mikä on järkevää ja mikä ei. Toista ei aina tarvitse totella.

ELÄINLEIKKI
Kesto: 5-10 min
Tarvikkeet: maalarinteippi

Leikkijät valitsevat itselleen parin ja eläinroolin. Toinen parista voi olla esimerkiksi hiiri ja toinen leijona. Parit asettuvat toisiaan vasten jonkin matkan päähän siten, että leikkijöistä muodostuu kaksi vastakkaista riviä.

Toinen parista lähestyy valitsemalleen eläimelle tyypillisellä tavalla toista toisen seisoessa paikallaan. Lähestyvän parin tehtävänä on lähestyessään yrittää kaikin tavoin suostutella paikallaan seisovaa KYLLÄ -sanaa sanoen sekä kehon kielellä, ilmeillä ja elein. Paikallaan seisovan tehtävänä on koettaa torjua lähestyvä eläin käyttäen valitsemalleen eläimelle tyypillistä kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä ja sanoen EI. EI-sanan sanomisessa paikallaan seisova voi kokeilla erilaisia äänenpainoja, hiljaisia ja äänekkäitä. Paikallaan seisovien parien edessä on esimerkiksi maalarinteipillä merkitty turvaraja, jota lähestyvät parit eivät saa ylittää.

Osia vaihdetaan ja lapset voivat keksiä itse, mitä eläimiä esittävät.

LUPA OMAAN TILAAN
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: kaiutin ja laite, josta voi soittaa musiikkia

1. Keskustellaan siitä, että jokaisella on oikeus omaan tilaan ja omaan yksityisyyteen.
Kysy lapsilta: “Mitä oma tila tarkoittaa? Mitä yksityisyys tarkoittaa?”

Lasten vastausten lisäksi voit kertoa: “Sinulla on oikeus olla olemassa sellaisena kuin olet ja ottaa oma tilasi ja paikkasi muiden joukossa. Sinulla on myös oikeus olla halutessasi omassa rauhassa. Sinun tulee kunnioittaa myös toisten tarvetta omaan tilaan ja rauhaan. Jokaisella on oikeus myös omaan yksityisyyteen. Voit itse päättää, mitä omia asioita haluat kertoa tai jakaa muille ja mitä haluat pitää vain itselläsi ja omana tietonasi. Sinulla on oikeus itse päättää, mitä toiset saavat tietää sinusta ja siitä, mitä ajattelet tai tunnet eri tilanteissa.”

2. Ohjaaja laittaa reipasta musiikkia soimaan. Lapset kävelevät tilassa sikin sokin, kunnes ohjaaja hiljentää musiikin. Lapsia pyydetään asettumaan vastakkain lähimpänä olevan lapsen kanssa. Parien tulee seistä niin lähellä toisiaan, että se ei tunnu mukavalta. Toinen tuntuu olevan tällöin aivan liian lähellä. Tällä tavoin, liian lähellä ollen, parit juttelevat toistensa kanssa ohjaajan antamasta aiheesta, esimerkiksi siitä, mitä he tekivät edellisenä iltana, mitä he söivät tänä aamuna tai mistä leikeistä tai peleistä he pitävät. Korostetaan sitä, että lapset kertovat vain sellaisia asioita, joita he haluavat jakaa toisen kanssa.

Ohjaajan merkistä juttelu lopetetaan ja kokemus puretaan keskustellen:

Millaista oli olla liian lähellä toista? Miltä se tuntui?
Miten oman kehon merkeistä tai asennosta saattoi huomata, että toinen oli aivan liian lähellä?
Miten kaverin kehon kielestä (asennoista, ilmeistä ja eleistä) näki, että myös hänen mielestään oltiin liian lähellä?

Lapset lähtevät uudelleen kävelemään sikin sokin musiikin soidessa, kunnes ohjaaja hiljentää musiikin. Lapset asettuvat sillä hetkellä lähimpänä olevan lapsen kanssa seisomaan vastakkain tällä kertaa sellaiselle etäisyydelle, mikä tuntuu itselle sopivalta tai hyvältä. Lapsia rohkaistaan kokeilemaan, millainen etäisyys itsestä tuntuisi sopivimmalta ja sen mukaan liikkumaan joko eteenpäin tai taaksepäin. Lapset keskustelevat jälleen ohjaajan antamasta aiheesta.

Ohjaajan merkistä juttelu lopetetaan ja vaihdetaan kokemuksia:

Millainen etäisyys tuntui sopivalta?
Miltä tuntui jutella toisen kanssa sopivalla etäisyydellä?
Miten omasta tai toisen kehonkielestä, kuten ilmeistä, eleistä tai asennoista, saattoi huomata, että etäisyys oli nyt sopiva?
Millä tavalla olo oli nyt erilainen kuin edellisessä harjoituksessa?
Mitä teit saadaksesi sopivan ja hyvältä tuntuvan etäisyyden?
Miten voi näyttää tai sanoa toiselle, että hän on tullut liian lähelle?

Lapsia on vielä hyvä muistuttaa lopuksi, että jokaisella on oikeus itse määrätä, miten lähelle itseä toinen voi tulla. Jokaisen on myös kunnioitettava toisen oman tilan tarvetta.

TURVALLINEN AIKUINEN
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: paperi jokaiselle osallistujalle, kyniä

Tehtävän tarkoituksena on opetella hahmottamaan itselle turvallisia aikuisia. Voit kertoa lapsille: “Turvallinen aikuinen on sellainen, jonka seurassa tuntee olonsa hyväksi, hyväksytyksi ja niin turvalliseksi, että hänelle voi kertoa mistä vain asioista.”

Lapset piirtävät paperille heille turvalliset aikuiset. Turvallisia aikuisia voivat olla esimerkiksi: huoltajat, isovanhemmat, sukulaiset tai vaikkapa opettaja. Lopuksi jaetaan lapset pareihin ja parit kertovat vuorollaan, keitä turvallisia aikuisia he paperilleen piirsivät.

HÄTÄNUMEROON SOITTAMINEN
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

1. Keskustellaan tilanteista, joissa hätänumeroon soitetaan ja milloin hätänumeroon ei pidä soittaa. Kysy lapsilta kysymyksiä, joihin he näyttävät joko peukaloa ylöspäin (pitää soittaa) tai alaspäin (ei saa soittaa):

Kaverisi kaatuu pyörällä ja hänelle tulee polveen haava (ei saa soittaa)
Olette kokkaamassa kaverin kanssa koulupäivän jälkeen ja kaverisi polttaa sormenpään kuumaan lieteen (ei saa soittaa)
Näet kolarin (pitää soittaa)
Tulee sähkökatko (ei saa soittaa)
Rappukäytävässä haisee savu ja jonkun palovaroitin piippaa (pitää soittaa)
Sinulla on kuumetta (ei saa soittaa)
Et löydä rahapussiasi ja epäilet, että joku on varastanut sen (ei saa soittaa)
Kaverisi kaatuu pyörällä ja hänen kätensä vääntyy pahasti (pitää soittaa)

2. Kysy lapsilta mikä on yleinen hätänumero? Onko muita tapoja ottaa yhteyttä hätäkeskukseen (puhelimeen ladattava 112 sovellus, joka lähettää suoraan sijaintisi hätäkeskukseen)?

3. Kerrataan miten hätänumeroon soittaessa toimitaan:

Ole rauhallinen
Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut ja missä
Kuuntele tarkasti hätäkeskuksen ohjeita ja kysymyksiä, vastaa kysymyksiin ja toimi ohjeiden mukaisesti
Lopeta puhelu vasta kun hätäkeskuksen henkilö antaa sinulle siihen luvan

Tiesitkö, että:

Hätäpuhelu on maksuton
Puhelimessa ei tarvitse olla sim-korttia
Puhelimessa ei tarvitse olla saldoa
Puhelimen akku tulee kuitenkin olla ladattu

4. Voitte katsoa YouTubesta Hätäkeskuksen Soita 112 kiireellisissä hätätilanteissa videon: 112-rescuebuster opastaa: Soita 112 kiireellisessä hätätilanteessa (42 sekuntia) ja Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla videon: 112-rescuebuster opastaa: Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla (43 sekuntia)

5. Harjoitellaan hätänumeroon soittamista. Lapset keksivät tilanteita, joissa soitetaan hätänumeroon ja vuorotellen pääsevät leikisti soittamaan. Ohjaaja toimii hätäkeskuspäivystäjänä ja vastaa lasten puheluihin.

HARJOITELLAAN TURVAOHJETTA
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: post-it lappu jokaiselle lapselle ja kynät kaikille

Kerro lapsille: “Liian kovat äänet tai vaikkapa riitelyn äänet voivat kuulostaa ikäviltä ja sellaisen kuuntelemisesta voi tulla paha olo. Niin voi käydä myös silloin, jos joku puhuu muuten rumasti tai käyttäytyy uhkaavasti, koittaa vaikkapa koskettaa sinua ilman lupaa. Tällaisia tilanteita varten on opeteltava kolmen kohdan sääntö, joiden mukaan sinun on hyvä toimia, jos joku tilanne näyttää, kuulostaa tai tuntuu pahalta.”

Turvaohje:
1. Sano ei
2. Lähde pois
3. Kerro turvalliselle aikuiselle

Toistetaan kolmen kohdan sääntö sanomalla kaikki se yhteen ääneen. Jokainen lapsi kirjoittaa kolmen kohdan säännön lapulle. Lapun voi laittaa pulpetin sisäkanteen, pöydän kulmaan tai omaan lokeroon muistuttamaan aina tästä säännöstä.

TURVAVINKIT
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: joko yksi iso paperi, jolle ohjaaja kirjoittaa tai tulostaa turvavinkit tai jokaiselle tulostettuna turvavinkki moniste, värikyniä

Turvavinkit on tärkeät muistisäännöt, miten jokaisen tulisi toimia. Vinkit ovat:

Älä avaa ovea, jos olet yksin kotona etkä tiedä, kuka siellä on.
Älä anna yhteystietojasi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) tuntemattomille.
Älä ota kuvaa someen kodistasi tai esim. Postilaatikostasi.
Älä kerro kenellekään puhelimessa, että olet yksin kotona. Kysy, kenelle äiti tai isä voi soittaa takaisin.
Älä lähde tuntemattoman mukaan, vaikka hän houkuttelisi sinua mukavilla asioilla.
Älä lähde tutunkaan aikuisen mukaan, jos et ole sopinut siitä kotiväkesi kanssa.
Älä tapaa tuntematonta nettikaveria ilman aikuista.
Jos näet jotain mieltäsi järkyttävää tai joku käyttäytyy oudosti sinua kohtaan netissä tai muualla, kerro siitä aina jollekin turvalliselle aikuiselle.
Jos eksyt, sinua seurataan tai kohtaat uhkaavasti tai oudosti käyttäytyvän ihmisen, mene kauppaan tai johonkin muuhun paikkaan, jossa on muita ihmisiä. Kerro siitä aikuiselle.
Älä koskaan mene yksin ilman aikuista pimeisiin ja autioihin paikkoihin.
Opettele äidin tai isän puhelinnumero ja kotiosoitteesi ulkoa.
Muista turvaohjeet: Sano EI, lähde pois, kerro turvalliselle aikuiselle.
Muista hätänumero 112

Tehdään joko yhdessä yksi iso juliste, joka laitetaan luokan seinälle tai jokainen tekee oman julisteen turvavinkeistä, jonka saa koristella värikynillä haluamallaan tavalla.

TURVALLISESTI KAUPUNGISSA
Kesto: 20-30min
Tarvikkeet: AV-laitteisto, paperia ja kyniä

Katsotaan yhdessä video Mitä tehdä, jos kaupungissa pelottaa: https://youtu.be/uC8UmnYMrxg?si=kLHAMTSVsxMeVU2R (1:52min). Videolla opetetaan lasta toimimaan turvallisesti jännittävissä tilanteissa. Videon avulla lasten parissa toimivat aikuiset voivat opettaa lapselle turvataitoja niin koulussa kuin kotonakin.

Videon katsomisen jälkeen on hyvä vielä keskustella asioista, jotka jännittävät ja jotka tuovat turvaa yksin liikkuessa.

KAUPUNKI KUULUU KAIKILLE
Kesto: 2 x 45 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto, opettajan opas ja opetusmateriaali ppt-esitys valmiiksi tallennettuna koneellesi ja tulosteet materiaalista: https://ehyt.fi/tuote/kaupunki-kuuluu-kaikille-opetusmateriaali-1-2-luokkalaisille/

Opetusmateriaali koostuu kahdesta 45 minuutin oppitunnista, joihin löydät oppaasta valmiit tuntisuunnitelmat ja materiaalit. Oppituntien välillä kannattaa pitää välitunti tai muu tauko.

Oppitunnit pohjautuvat PowerPoint-esitykseen. Oppaasta selviää tehtävät, jotka täytyy tulostaa oppilaille ennen tunnin alkua. Valitse tehtävämonisteista tavutetut versiot aloitteleville lukijoille.

LÄHTEET:

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt Ry. https://www.ehyt.fi

Hätäkeskuslaitos. https://112.fi/

Suomen Punainen risti. https://www.punainenristi.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Andell Minna, Lajunen Kaija, Ylenius-Lehtonen Mirja: Tunne- ja turvataitoja lapsille, Helsinki 2019.

Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli. https://www.ouka.fi/tunne-ja-turvataitokasvatus

Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/

Yle. Pikku Kakkonen. https://yle.fi/aihe/lapset