Tunteiden tunnistaminen 9.lk

Tunnetaidoiksi kutsutaan taitoja tunnistaa, säädellä, ilmaista ja sanoittaa tunteita. Tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielen hyvinvointia. Omien tunteiden läpi eläminen, hyväksyminen ja ilmaiseminen rakentavalla tavalla auttavat saavuttamaan tavoitteita sekä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omaa ja muiden ihmisten toimintaa. Se auttaa myös suhtautumaan toisen ihmisen tunteisiin. Tunteiden hallintaa ja oman toiminnan säätelemistä pidetäänkin tunnekasvatuksen tärkeimpinä tavoitteina.

Tunnesäätelyn taitojen harjoittelun tavoitteena on oppia ymmärtämään tunteita, vähentää haavoittuvuutta kielteisille tunnekokemuksille ja lisätä tietoisesti positiivisia tunteita, sekä oppia päästämään irti kurjaa oloa tuottavista tunteista. Tunnesäätelyn harjoituksiin liittyy voimakkaasti myös rauhoittumisen elementti, josta on oma osionsa materiaalipaketissa. Tätä materiaalia voi hyödyntää tunnetaitojen opettamisen rinnalla.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7

Opitaan tunnistamaan, nimeämään, säätelemään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita.
Nimetään haastavia tunteita ja mietitään, kuinka niitä voi käsitellä.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T3, T4), terveystieto (T2, T3), liikunta (T8), oppilaanohjaus (T1, T2, T3, T4) uskonto (T10), elämänkatsomustieto (T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

RULETTI: KESKUSTELUA TUNTEISTA
Kesto: 10 min

Osallistujat seisovat tai istuvat Ruletti-muodostelmassa eli sisä- ja ulkoringissä kasvot toisiaan vasten. Jokaisella on vastassaan pari. Ohjaaja antaa erilaisia keskustelunaiheita, joista tulisi keskustella vastassa olevan parin kanssa. Ohjaajan merkistä ulkorinki vaihtaa aina paikkaa esimerkiksi vasemmalle, jolloin parit ja keskustelunaiheet vaihtuvat.

Esimerkkejä keskustelunaiheista:

Mitkä tunteet ovat miellyttäviä ja kivoja?
Mitkä tunteet ovat epämiellyttäviä ja ei-kivoja?
Miltä sinusta tuntui tänä aamuna / viime viikonloppuna / viime kesälomalla jne.?
Miltä sinusta tuntuu nyt?
Onko omia tunteita helppo tunnistaa?
Onko toisten tunteita helppo tunnistaa?
Miksi on tärkeää osata sanoittaa omia tunteitaan?
Miksi on tärkeää huomata ja huomioida toisten tunteita?
Milloin omaa tunnettaan voi ilmaista vapaasti?
Milloin omien tunteiden ilmaisua tulisi hillitä tai säädellä?
Voiko tunteisiin vaikuttaa ajatuksin?
Voiko tunteisiin jäädä koukkuun?
Mitä ovat sinun “kultahippuja” eli asioita, ajatuksia tai tekoja, jotka auttavat, jos on paha olo?

JÄHMYPATSAS
Kesto: 10 min

Osallistujat istuvat tilassa katsomo-lava-muodostelmassa. Aloitetaan katsomorivin jommastakummasta päästä. Rivin ensimmäinen (A) menee muiden eteen ja tekee kehollaan patsaan jostakin valitsemastaan tunteesta. Patsas on paikoillaan eikä puhu. Yleisön ei myöskään tarvitse arvata, mikä tunne on kyseessä.

Seuraava rivistä (B) tulee täydentämään patsasta. Hän tekee tunnepatsaan, joka hänen mielestään jollakin tavalla sopii patsaaseen A. Yleisö voi halutessaan kommentoida, mitä he tilanteessa näkevät: mitä tunteita ja millaista vuorovaikutusta?

A mennä takaisin istumaan ja nyt seuraava (C) tulee täydentämään sitä, mitä B tekee. Eli C tekee oman tunnepatsaan ja yleisö saa taas halutessaan kommentoida.

Käydään näin läpi koko katsomorivi niin, että kaikki pääsevät vuorollaan tekemään oman patsaansa muiden edessä.

TUNNEREPLIIKIT
Kesto: 15 min

Kuljetaan musiikin tahtiin tilassa ja musiikin loppuessa otetaan keskustelupariksi ensimmäinen vastaantuleva.

Kaikkien repliikit ovat:

A: Hei!
B: Hei!
A: Mitä kuuluu?
B: Ihan hyvää.

Level 1: Käydään repliikit eri tunteissa. Molemmilla sama tunne. Esitettäviä tunteita voivat olla esim. ujous, viha, kateus, hämmästys, riemu, pelko jne.

Level 2: Molemmilla henkilöillä eri tunne. Kokeillaan myös eri voimakkuuksilla.

TUNNETILAKOHTAUS
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu -tunnetilakortit

Osallistujat istuvat katsomo-lava -muodostelmassa. Päätetään yhdessä jokin arkipäiväinen tilanne, jossa ihmiset kohtaavat (esim. kaupan kassa, koulun käytävä, päivällinen kotona). Ohjaaja pyytää kaksi vapaaehtoista, joista molemmat saavat oman tunnetilakorttinsa. Se tulee pitää salassa.

Aloitetaan improvisoitu lyhyt kohtaus, jonka esiintyjät improvisoivat. Molempien tulee aloittaa omalla salaisella tunteella mutta tunne saattaa muuttua kohtauksen aikana.

Kohtauksen jälkeen keskustellaan yhdessä, mitä tunteita katsojat näkivät. Keskustellaan myös tunteiden ilmaisusta: “Olisiko tunteen voinut ilmaista jotenkin niin, että se ei vahingoita itseä tai muita? Edistikö tunteen ilmaisu näin turvallisuutta vaiko ei?

KOHTAAMINEN
Kesto: 10 min

Luodaan tilaan katsomo-lava –muodostelma. Pyydetään lavalle kaksi vapaaehtoista (A ja B), jotka menevät seisomaan sivuille mahdollisimman kauaksi toisistaan. Ohjaaja näyttää A:lle salaa jonkun tunnetilan, jota hänen tulee esittää. Henkilöiden on lähdettävä kävelemään toisiaan kohti: A tunteella ja B normaalisti. Keskellä heidän tulee kohdata, tervehtiä toisiaan ja improvisoida pieni tilanne. Miten A ilmaisee tunnettaan? Miten A:n tunne vaikuttaa B:hen? Miten B reagoi?

Lopussa katsojat analysoivat, millaisen kohtaamisen he näkivät. Miten tunne vaikutti kohtaamiseen? Oliko tilanne kunnioittava ja turvallinen kaikille? Syntyikö empatiaa tai sympatiaa?

Voidaan kokeilla useilla eri tunteilla.

MIKÄ HELPOTTAA PAHAA OLOA?
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: Tussi- tai älytaulu, värikyniä, (värillistä) paperia, sakset, pieni laatikko.

Osallistujat istuvat piirissä ja ohjaaja jakaa kaikille pienen palan paperia ja kynän. Ohjaaja laittaan laatikon/korin piirin keskelle. Tehdään harjoitus alla olevien ohjeiden mukaisesti:

1. Aloitetaan listaamalla ja nimeämällä mahdollisimman paljon mielipahaa aiheuttavia, haastavia tunteita (esim. kateus, suru, viha, häpeä, inho, katkeruus, mustasukkaisuus, ahdistus, pelko, epätoivo, tylsyys, loukkaantuneisuus, epäluottamus, pettymys, yksinäisyys, turvattomuus, ärtyneisyys). Opettaja voi auttaa nimeämään tunteita, jos oppilaat eivät keksi niitä. Apuna voi käyttää myös tunnesanalistoja. Kirjoitetaan tunteet esim. taululle. Oppilaille on hyvä sanoa, että kaikki tunteet ovat arvokkaita, mutta niitä ei kannata arvottaa hyviin tai huonoihin tunteisiin. Siksi ei kannata puhua negatiivisista vaan mieluummin haastavista tunteista. Kaikille tunteille tulee antaa tilaa.

2. Annetaan jokaiselle oppilaalle pieni pala paperia. Oppilaat kirjoittavat paperille yhden haastavan tunteen, jota he ovat kokeneet viime aikoina. Rutataan paperi ja kerätään paperit laatikkoon.

3. Opettaja avaa jokaisen paperin yksi kerrallaan ja kertoo, mitä paperissa lukee. Huomataan, miten erilaisia tunteita kaikilla on ja kuinka ne liittyvät kaikkien elämään. Miksi koemme haastavia tunteita? Mistä tarpeista haastavat tunteet kertovat meille?

4. Annetaan oppilaille uudestaan pieni pala paperia. Nyt tehtävänä on kirjoittaa, mikä asia helpottaa pahaa oloa ja vaikeaa tunnetta (esim. musiikin kuuntelu, päiväkirjaan kirjoittaminen). Ei rutata papereita mutta kerätään ne taas koriin. Opettaja lukee yhden kerrallaan. Yksi luokasta on kirjuri ja kirjoittaa ohjeet värilliselle paperille, joka voidaan laittaa seinälle lopuksi kaikkien nähtäville otsikolla Mikä helpottaa pahaa oloa?

LÄHTEET:

Hyvä myö! Tunnetaitomateriaalit 9.lk. Lappeenranta.: https://sites.google.com/edu.lappeenranta.fi/hyvamyo/9-luokan-materiaalit/tunnetaidot

Kiitos kaveruudelle-käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf