9. luokka

Myötätunto 9. lk

Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.  

Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.  

Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa. 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Pohditaan, miksi anteeksi antaminen on tärkeää 
  • Pohditaan keinoja, miten vaikean asian voi ottaa kaverin kanssa puheeksi. 
  • Harjoitellaan toisen ihmisen asemaan asettumista 
  • Tunnistetaan kiusaamisen eri muotoja ja tapoja 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus  (T1, T2, T3, T4),  terveystieto (T2, T4), liikunta (T8, T9), oppilaanohjaus (T2, T3, T4) uskonto (T10), elämänkatsomustieto (T7) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne


HARJOITUKSET: 

VUOROVAIKUTUS- JA KAVERITAITOVÄITTEET 
Kesto: 5-10 min 

Ohjaaja esittää väitteitä ja jokainen saa miettiä, onko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä. Oman mielipiteen voi esittää esimerkiksi käsillä (kyllä = kädet auki Y-asennossa tai ei= kädet ristissä X-asennossa) tai peukulla (kyllä = peukku ylös ja ei = peukku alas).  

Väittämiin on hyvä pysähtyä ja keskustella yhdessä niistä ryhmän kanssa. Mitä ajatuksia/mielipiteitä väittämät synnyttävät osallistujissa? 

  • Yksi henkilö pystyy latistamaan koko ryhmän. 
  • Ryhmä voi nousta yhtä vastaan. 
  • “Kunhan vaan minä pärjään” -asenne riittää ryhmätyöskentelyyn. 
  • Huumorille on aina tilaa. 
  • Oma läppä saattaa loukata jotakuta.  
  • Silmiin on helppo katsoa. 
  • Ujoa on helpompi lähestyä kuin rohkeaa. 
  • Ihmisillä on erilaisia rooleja eri ryhmissä. 
  • Vetäytymällä hankalasta tilanteesta pysyy turvassa. 
  • Jokainen ihminen mokailee ja epäonnistuu. 
  • Huomaan helposti, jos jollain ei ole kaikki kunnossa. 
  • Olen luotettava, en juoruile tai ole ilkeä takana päin. 
  • Koetan huolehtia, ettei kukaan jää ryhmän ulkopuolelle.  
  • Osaan huomioida ja auttaa toisia. 

KUUMA TUOLI
Kesto: 20-30 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto, 3 tuolia tilan eteen

Pyydetään ryhmästä kolme vapaaehtoista. Yksi heistä saa eläytyä lyhyt elokuvan kiusatuksi, toinen eläytyy kiltiksi suorittaja tyypiksi ja kolmas eläytyy suositun kiusaajan asemaan. Katsotaan kaikki yhdessä lyhytelokuva Sisimpäni – Within me: https://youtu.be/IKdNNus1_44?si=GCHWGILR8hIYTlmB (8:38 min).

Osallistujat menevät istumaan katsomo-lava muodostelmaan. Heidän eteensä lavalle laitetaan kolme tuolia, joihin menee istumaan kolme vapaaehtoista osallistujaa, jotka eläytyvät videon päähenkilöiksi (kiusattu, kiltti, suosittu). Muut osallistujat saavat kysyä roolihenkilöiltä kysymyksiä aiemmin nähdyistä tilanteista lyhytelokuvassa. Roolihenkilöt vastaavat kysymyksiin roolistaan käsin. Kiinnitetään erityistä huomiota miltä roolihenkilöistä tuntui ja miten he selviytyivät haasteellisista elämän tilanteistaan. Kyseessä ei ole hauskuuttamiseen tähtäävä harjoitus. Harjoituksessa tavoitteena on eläytyä videolla nähdyn henkilön asemaan.

MITEN ASIAT VOI SELVITTÄÄ? 
Kesto: 20-30 min 
Tarvikkeet: paperia ja kynät 

Ohjaaja jakaa osallistujat 3-4 hengen ryhmiin. Kukin ryhmä saa mietittäväkseen yhden alla olevista kysymyksistä. Ohjaaja voi kirjoittaa kysymykset taululle tai ryhmille jaetuille papereille valmiiksi. 

Kysymykset ryhmille pohdittavaksi: 

  • Millä tavoin toiselta voi pyytää anteeksi? Mikä olisi reiluin tapa? Entä onko jokin tapa, joka ei tunnu sopivalta? (Ryhmä 1) 
  • Onko sellaisia asioita, joita ei voi antaa anteeksi tai joita on vaikea antaa anteeksi? Mitä nämä asiat ovat? (Ryhmä 2) 
  • Miksi anteeksi antaminen on tärkeää? Miltä tuntuu saada anteeksipyyntö? Miltä tuntuu saada anteeksi? (Ryhmä 3) 
  • Miettikää tilanteita, joissa olette antaneet tai pyytäneet anteeksi. Millaisia nämä tilanteet olivat? Miten niistä selviydyitte? (Ryhmä 4) 

Käydään yhdessä ryhmien vastaukset läpi. Ryhmät voivat täydentää toistensa vastauksia. Pohditaan vielä yhdessä, millaisella toiminnalla voi pyrkiä vähentämään toisten loukkaamista. 

MITEN OTAN HUOLEN PUHEEKSI? 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: paperia/post-it lappuja, kynät 

Ohjaaja jakaa osallistujat 2-3 hengen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on pohtia, miten erilaisissa tilanteissa voi aloittaa juttelemisen vaikeasta tai huolta herättävästä aiheesta. 

Jokainen ryhmä saa oman esimerkkitapauksen alla olevasta listasta. Kuvittelette, että olette esimerkkihenkilön tuttu tai kaveri. Pohtikaa ryhmässä seuraavia asioita: 

  • Mikä tilanteessa voi aiheuttaa huolta? 
  • Missä tilanteessa ja miten huolen voisi ottaa puheeksi? 
  • Pohtikaa, millaiset lisäkysymykset voisivat auttaa toista puhumaan?  

Ryhmät kirjaavat ylös sopivia repliikkejä joko paperille tai post-it -lapuille. 

Kun ryhmät aloittavat työskentelyn, laita ”Jos toisen tilanne huolettaa, voit aloittaa keskustelun, vaikka näin” -dian näkyviin. Dia löytyy linkistä (diat 47): https://mieli.fi/wp-content/uploads/2022/01/KAMU-tuntien-diat.pdf

Esimerkkejä ryhmätyön purkuun: 

a) Ryhmätyö voidaan purkaa siten, että kaksi ryhmää menevät yhteen. Molemmat ryhmät vuorollaan lukevat oman esimerkkitapauksen ja kertovat, millaisia repliikkejä he käyttäisivät. 

b) Kirjoitetaan repliikit post-it-lapuille ja tuodaan sekä post-it-laput ja esimerkkitapaukset taululle. Esimerkkitapaukset kiinnitetään tauluun sinitarralla tai magneetilla ja post-it-laput esimerkkitapausten alle. Ohjaaja nostaa muutamia esimerkkitapauksia ja niihin liittyviä repliikkejä. 

c) Toimitaan ryhmätyön ohjeiden mukaan, mutta purku toteutetaan draaman keinoin. Yksi ryhmäläinen lukee esimerkkitilanteen ja kaksi muuta esittävät tilanteen näytellen. Millaista vuoropuhelua tilanteessa käydään? Kerrotaan lopuksi, millaisia tunteita ja ajatuksia tilanteen henkilöillä oli. 

Esimerkkitapaukset: 

1. Kaverisi on tosi stressaantunut. Koulussa on isoja projekteja ja kokeita tolkuttomasti ja hän kertoo, ettei ole saanut viime aikoina oikein nukuttua.  

2. Kaverisi on ollut tosi ahdistunut ja kertoo, että on vahingoittanut itseään.  

3. Kaveristasi on levitelty perättömiä juttuja somessa ja tuntuu, että moni uskoo jutut. Häntä on alettu ilkkua ja härnätä tunneilla. Kukaan ei ole puuttunut asiaan.  

4. Kaverisi on ollut hyvin alakuloinen koko kuluneen viikon. Hän ei jaksa viettää aikaa kenenkään kanssa. Mikään ei tunnu huvittavan.  

5. Kaverillesi on alkanut tulla paljon poissaoloja koulusta. Hän on antanut ymmärtää, että kotona ei todellakaan ole kaikki kunnossa.  

6. Kaverisi on kertonut, että hän on tutustunut netissä johonkin uuteen tyyppiin. Ensin tuttavuus on vaikuttanut tosi mukavalta, mutta jotain on taitanut tapahtua. Nyt kaverisi on ollut vetäytyvä, eikä hän ole enää ollut oma itsensä.  

7. Kaverisi on todella laiha ja olet huomannut, että hän on alkanut vältellä syömistä.  

8. Kaverisi on kertonut sinulle uusista tuttavistaan. Uusi kaveripiiri mietityttää sinua, koska tiedät, että porukassa myös näpistellään ja käytetään päihteitä. Kaverisi käytös on myös vähän muuttunut.  

9. Kaverillasi ja hänen vanhemmillaan on tosi kireät välit, keskinäinen luottamus puuttuu kokonaan. Tämä tuntuu painavan kaveriasi aika tavalla.  

10. Luokallasi on oppilas, joka on lähes aina yksin koulussa ja vapaa-ajalla.  

SINÄ VOIT AUTTAA! – MITEN PUOLUSTAA KIUSATTUA? 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto, linkki videoon löytyy täältä

Katsokaa kiusaamista ja kiusatun tukemista käsittelevä Sinä voit auttaa –video: https://youtu.be/nbm0ZliiTRQ?si=MnCAyC_SUaG0hk04 (1:35 min).

Videon katsomisen jälkeen ohjaaja jakaa osallistujat neljään ryhmään. Ohjaaja antaa jokaiselle ryhmälle yhden kohtauksen  pohdittavaksi materiaalista: https://www.mll.fi/tehtavat/video-sina-voit-auttaa-yhteinen-vastuu/.

Lopuksi käydään ryhmien pohdinnat yhdessä läpi keskustellen. 

MYÖTÄTUNTO JA JAETUT KOKEMUKSET 
Kesto: 10 min 

Ryhmä asettuu jonoon keskelle tilaa. Sovitaan yhteisesti että jonon vasemmalla puolella on “KYLLÄ” ja oikealla puolella “EI”. Ryhmän ohjaaja sanoo väittämiä ja jokainen siirtyy sen mukaan kyllä tai ei –puolelle, miten kuluneen viikon aikana on väittämän kokenut.  
Väittämät: 

  • Olen auttanut toista viikon aikana. 
  • Olen tuntenut yksinäisyyttä viikon aikana. 
  • Olen suuttunut viimeisen viikon aikana. 
  • Olen nukkunut huonosti viikon aikana. 
  • Olen tullut kiusatuksi viikon aikana. 
  • Olen epäonnistunut jossakin viikon aikana. 
  • Olen onnistunut jossakin viikon aikana. 
  • Olen tuntenut kateutta viikon aikana. 
  • Olen lohduttanut toista viikon aikana.  
  • Olen kehunut ja kiittänyt toista viikon aikana. 
  • Jne. 

Harjoituksen tavoitteena on aina väittämän jälkeen keskustella koetusta ja jakaa kokemuksia ja huomata, että ryhmässä on muitakin jotka tuntevat ja kokevat samaa. Yhdessä myös mietitään, miten ongelmallisissa tilanteissa voi tehdä ja toimia, keneltä voi pyytää apua ja saada vertaistukea. 

LÄHTEET: 

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta 

Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M. 2023. Hyvän mielen koulu käsikirja –  mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa. Mieli Ry. Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki. 

Kamu, kaveri mielessä. Miten tuen kaveriani? -tuntien ohjeet: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2022/01/KAMU-ohjevihkonen.pdf 

MLL. Video: sinä voit auttaa: https://www.mll.fi/tehtavat/video-sina-voit-auttaa-yhteinen-vastuu/

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/