Koulumotivaatio 9. lk

Motivaatio voidaan jakaa kolmeen eri muotoon. Yksilön voidaan nähdä olevan sekä motivoitunut sisäisesti että ulkoisesti tai yksilöllä voi olla motivaation puute eli amotivaatio.

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa ihmisen toimintaa ohjaa yksilöstä itsestään kumpuava mielenkiinnon rooli. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa tekemisestä irrallinen palkkio. Amotivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisellä ei ole motivaatiota. (Deci & Ryan, 2000)

Lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja koulumotivaatioon vaikuttavat tutkimusten mukaan sekä vanhempien että opettajien toiminta. Myös kouluympäristöllä on tutkitusti vaikutusta, jossa korostuvat kehitykselliset tavoitteet sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden tunteet. Sisäisen motivaation kehittymisen kannalta olennaista on kouluympäristössä positiivinen palaute ja hyvä vuorovaikutus, sekä se että oppilaat voivat itse vaikuttaa ja päättää tekemisistään. Uusimpien tutkimusten mukaan myös tunteiden merkitys nousee esille. Kiinnostuminen, onnistuminen ja yhdessä tekeminen ovat motivaation säilyvyyden kannalta oleellisessa asemassa. Myös kaveripiirin normit vaikuttavat kouluinnostukseen ja menestymiseen. Uusimmat motivaatioteoriat myös korostavat, että onnistunut opetus riippuu opettajien kyvystä sopeuttaa opetus opiskelijoiden mukaan. Omien vahvuuksien löytäminen antaa nuorelle kyvykkyyden tunnetta ja sinnikkyyden opettaminen auttaa motivaation säilyttämisessä.

Koulumotivaatioon liittyvät harjoitukset korostavat positiivista palautetta, arvojen tarkastelua, unelmointia ja elämässä eteenpäin katsomista, omien mielenkiinnonkohteiden etsimistä sekä erilaisten oppimisstrategioiden kokeilemista.

Lähteet: mm. Salmela-Aro, 2018, Solares, Määttä & Kiuru, 2015 sekä Vasalampi & Salmela-Aro, 2014

Tavoitteet: L1, L2, L3, L6, L7

Vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa ja luodaan edellytyksiä oppimista tukeville myönteisille kokemuksille ja tunteille
Oppilas opettelee luottavaista ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen
Vahvistetaan jokaisen oppilaan osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itse asioihin
Opetellaan unelmointia ja omien vahvuuksien löytämistä
Etsitään mielenkiinnon kohteita

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7, T8, T10, T11, T12), uskonto (T8, T9, T10), elämänkatsomustieto (T7,T10), yhteiskuntaoppi (T1,T5, T6, T8, T9), liikunta (T1,T8, T10, T11, T12, T13), oppilaanohjaus (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

OPPIMISEN TILA
Kesto: 5-10 min

Joonas Miettinen on luonut teorian oppimisen tilasta (Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa, s. 30-32). Sen mukaan oppilaan oppimiseen vaikuttaa joko heikentävästi tai edistävästi eri osatekijöitä. Nämä tekijät tiedostamalla ja niitä aktiivisesti harjoittamalla voidaan valmennuksen keinoin vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, motivaatioon ja itse oppimiseen.

Tämä lyhyen alkukartoituksen voi tehdä ryhmän kanssa viikoittain, jolloin lapsi ja nuori itse oppii tunnistamaan oppimisen tilaansa. Pyydä ryhmää istumaan kädet sylissä tai pöydällä ja toimimaan ohjeen mukaan.

Oletko oppimisen tilassa? Nosta sormia sen mukaan ja pidä ylhäällä kaikkien väittämien ajan:
1. Mikä on tunnetilasi? Nosta sormesi, jos tunnet myönteisiä tunteita, iloa ja innostusta. (vs. epämiellyttävät tunteet, ei myönteisiä tunteita)
2. Mikä on víreystilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi virkeäksi. (vs. väsynyt, nukuttaa, uupunut olo)
3. Mikä on motivaatiosi ja asenteesi? Nosta sormesi jos sinulla on motivaatiota ja halua oppia uutta (vs. ei kiinnostusta, ei halua oppia uutta, ei motivaatiota)
4. Mikä on mielentilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi tyyneksi ja rauhalliseksi, ja olet asennoitunut oppimiseen. (vs. ajatukset vaeltavat ja harhailevat, vaikea ylläpitää keskittymistä, ei ole asennoitunut oppimiseen)
5. Mikä on mielialasi? Nosta sormesi, jos mielesi on pirteä ja mieliala korkealla (vs. alhainen mieliala, alakuloa)
6. Mitkä ovat vahvuutesi ja arvosi? Nosta sormesi, jos osaat tunnistaa, tiedostaa ja hyödyntää omia vahvuuksiasi sekä arvojasi. (vs. ei työskentele vahvuuksilla tai arvojensa mukaan)
7. Mikä on itseluottamuksesi, itsetuntemuksesi, itsearvostuksesi ja itsehillintäsi? Nosta sormesi, jos luotat omiin kykyihisi ja taitoihisi, tiedostat omat ominaisuutesi sekä osaat säädellä itseäsi ja sisäisiä prosessejasi. (vs. ei itseluottamusta ja arvostusta omiin kykyihin, ei säätele sisäisiä prosesseja)

Tämän jälkeen tarkastelkaa, montako sormea on pystyssä (montako pistettä), ja miettikää mitä tekijöitä muuttamalla oppimisen tilasi voisi nousta (tarpeet). Luokan tai tilan seinälle voi myös tuottaa julisteen, josta jatkuvasti ryhmä voi nähdä oppimisen tilan osatekijät.

AMMATINVALINNAN LAPPUÄÄNESTYS
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: jokaiselle osallistujalle punainen ja vihreä lappu

Harjoitus sopii alkukartoitukseksi aiheeseen. Jokaiselle osallistujalle jaetaan vihreä ja punainen lappu, joita nostamalla ilmaistaan oma mielipide.
Vihreä lappu = samaa mieltä
Punainen lappu = eri mieltä
Molemmat yhtä aikaa = en osaa sanoa tai ehkä

Ryhmän ohjaaja lukee väittämän, johon reagoidaan oman mielipiteen mukaista lappua nostamalla:

Tiedän tarkkaan, mitä haluan omalta tulevaisuudeltani.
Olen aina tiennyt, mikä minusta tulee isona.
Olen matkalla kohti suunnitelmiani.
Hyvä palkka ei ole niin merkityksellinen asia, kuin se, että saan tehdä aikuisena työtä josta nautin.
En tiedä yhtään, minne hakisin.
Tulevaisuuteni huolestuttaa minua.
Minulle on tärkeää päästä jonnekin opiskelemaan, alalla ei ole niin väliä.
On todennäköistä, että kouluttaudun usealle alalle.
Haluan hakea alalle, jossa työllistyminen on varmaa.
Suhtaudun optimistisesti tulevaisuuteeni.
Voin itse vaikuttaa siihen, millaista koulutusta tai ammattia tavoittelen.
Tiedän mitä toisena vaihtoehtona teen, jos en pääse ysin jälkeen haluamaani paikkaan opiskelemaan.
Ympäristön paineet ahdistavat minua.
Minulla on tulevaisuuttani koskevia haaveita ja unelmia.

Lappujen noston jälkeen on tärkeää käydä keskustelu, ettei vastauksia tarvitse kaikkiin vielä ollakaan ja kertoa, mistä ja keneltä saa apua näitä asioita pohtiessa.

Vinkki: toki harjoituksessa voi käyttää peukkua, kyykyyn-ylös -menoa tai janaa, jos ei halua valmistaa lappuja

TUNNISTA MOTIVAATIOVARKAAT
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: Puhelin/tietokone

Ohjaa ryhmäläisiä tekemään Opinvoimalan Motivaatiovarkaat-testi osoitteessa:
https://www.opinvoimala.fi/testit-ja-harjoitukset/tunnista-motivaatiovarkaat

Tämän jälkeen keskustelkaa joko koko ryhmänä tai pienissä ryhmissä tuloksen saatuanne esim. seuraavista kysymyksistä:

1.) Mitä tuloksesi sinulle kertoo? Tunnistatko itsesi?
2.) Miten voisit hyödyntää tulostaa omassa opiskelussasi? Mitä tarvitsisit lisää ja mitä poistaisit?
3.) Keneltä voisit pyytää apua tavoitteidesi saavuttamiseen (olkoon se jonkin asian lisääminen tai poistaminen opiskelustasi)?

MILLAINEN OPISKELIJA OLET?
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: puhelin tai tietokone, seuraavaan vaiheeseen A3 tai siitä isompia papereita

Ohjaa ensin ryhmäläisiä tekemään yksin testi, millaista opiskelijatyyppiä kukin on sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/23/innostunut-stressaantunut-kyyninen-vai-uupunut-opiskelija-testaa-kuka-sina

Huom! Vaikka testi on alun perin tarkoitettu lukiolaisille, antaa se varmasti hyvää faktaa myös ysiluokkalaiselle!

Testin tekemisen ja tuloksen saamisen jälkeen jaa ryhmä pienempiin ryhmiin, jossa piirretään yhteinen miellekartta. Ohjaa ensin pienryhmiä jakamaan testiensä tuloksia sekä ajatuksia omista tuloksista. Keskustelun pohjana voi myös käyttää tuloksen yhteydessä tulevia vinkkejä. Seuraavaksi piirretään miellekartta. Kartan keskelle laitetaan otsikoksi “Kouluhyvinvointi”. Vinkkaa ryhmäläisiä miettimään otsikon ympärille testistä nousseita asioita ja myös ehdotuksia kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikkien miellekartat voi laittaa tilaan näkyviin ja aina välillä palata niihin.

KIRJE TULEVAISUUDESTA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: kynä ja paperia tai tietokone

Ryhmäläiset kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa he kertovat, millaisia he ovat kolmen vuoden päästä. Mitä he ovat saavuttaneet tuolloin? Mitä tapahtui matkan varrella ja mitkä asiat auttoivat pääsemään tähän tavoitteeseen?

RULETTI
Kesto: 10-15 min

Asetutaan seisomaan kahteen sisäkkäiseen piiriin niin, että sisemmän piirin ryhmäläisten kasvot ovat kohti ulkopiiriläisiä eli sisäpiiriläisten selät vastakkain. Jokaisen sisäpiiriläisen kohdalla on yksi ulkopiiriläinen eli oma pari. Ensimmäiseksi tervehditään jotenkin paria, mikä tälle parille tuntuu luontevalta tavalta tervehtiä (kättely, kivet, halaus, sanallinen moikkaus…). Seuraavaksi ryhmän ohjaaja sanoo jonkun haastattelukysymyksen, jonka parit kysyvät toisiltaan. Kun molemmat ovat kysyneet ja vastanneet, kiitetään paria ja ulkopiiri siirtyy kellon suuntaan yhden ihmisen eteenpäin -> uusi pari. Taas tervehditään, kysytään ja vastataan ja kiitetään. Jatketaan samalla tavalla koko kierros läpi.

Kysymyksiä voisivat olla esim:

Mistä asioista olet kiinnostunut?
Mitä haluaisit tehdä “isona”?
Missä kuvittelet olevasi 10 vuoden päästä?
Mistä asioista koulussa pidät?
Mitä haluaisit kouluun lisää?
Mikä sinulle on tärkeää?
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi?
Minkä taidon haluaisit osata paremmin?
Mitä teet mieluiten vapaa-aikana?

MIKÄ ON SINULLE TÄRKEÄÄ? LÖYDÄ OMA ARVOSI!
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: puhelin tai tietokone

Ohjaa ryhmäläiset tekemään arvojen etsimisen testi seuraavalta sivustolta:
https://www.opinvoimala.fi/testit-ja-harjoitukset/mika-on-sinulle-tarkeaa

Viimeisellä sivulla oleviin kysymyksiin voi vastata joko koko ryhmänä, pienissä ryhmissä tai kirjoittaa yksin niistä paperille.

MYÖNTEISEN TULEVAISUUDEN VISUALISOINTI
Kesto: 45 min
Tarvikkeet: Paperia ja kyniä

Pohtikaa aluksi pareittain seuraavia kysymyksiä:

Missä olet hyvä?
Mitä lahjakkuutta sinussa on?
Mistä asiasta ja keneltä olet saanut myönteistä palautetta? (opettajat, vanhemmat, valmentajat, ystävät, luokkakaverit jne.)
Mitä asioita teet mieluiten?
Mistä olet kiinnostunut?
Mitkä asiat ja tekemiset vievät helposti huomiosi?
Mitkä asiat ja minkä tekeminen antaa sinulle paljon energiaa?
Milloin olet täysin uppoutunut jonkin asian tekemiseen?

Seuraavaksi keskustelujen pohjalta jokainen ryhmäläinen piirtää paperille polun, jonka varrelle piirretään 3-5 tienviittaa. Näihin tienviittoihin kirjoitetaan omat ydinvahvuudet (Käyttäkää apuna Pähkä ja Kamu –vahvuuskortteja). Ydinvahvuudet ovat myönteisiä ja toimivia puolia ihmisessä, joita kannattaa hyödyntää tulevaisuuden visioinnissa.

Toisessa vaiheessa kirjoitetaan polulle 2-4 tärkeää tavoitetta, joita tulevaisuudessa itsellesi toivot. Hyvässä tavoitteessa on seuraavat elementit:

Tavoite on positiivinen -> kohti jotain
Tavoitteen saavuttaminen on kiinni omasta toiminnasta, ei ulkoisesta tekijästä
Tavoite on tarkasti ja monipuolisesti kuvailtu
Tavoite on hyvin muotoiltu, jolloin se on helpompi saavuttaa

Kolmannessa vaiheessa polkuun lisätään taitoja, vahvuuksia ja kykyjä, joilla nämä tavoitteet saavutetaan: Keneltä voisit tarvita ja saada apua? Kuka tukee ja kannustaa kohti tavoitetta?

TYÖN OMINAISUUKSIEN PYRAMIDI
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: monisteet liitteestä: työn ominaisuuksien pyramidi

Kopioi ryhmäläisille moniste liitteestä. Tehtävässä on kaksi vaihetta:

1. Sanalistassa on erilaisia työn ominaisuuksia. Mitä toivoisit niistä sisältyvän tulevaan työhösi? Ympyröi kaikki sinua miellyttävät ominaisuudet.

2. Karsi ympyröidyistä ominaisuuksista 10 sinulle tärkeintä ja sijoita ne pyramidiin siten, että merkittävin ominaisuus on ylimmäisenä.

LÄHTEET:

Ståhlberg, L. & Herlevi, M. 2017. Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja. PS-kustannus.

Draamaa! Käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf

Opinvoimala-sivusto: https://www.opinvoimala.fi/testit-ja-harjoitukset/tunnista-motivaatiovarkaat ja https://www.opinvoimala.fi/testit-ja-harjoitukset/mika-on-sinulle-tarkeaa

Ylen nettisivut: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/23/innostunut-stressaantunut-kyyninen-vai-uupunut-opiskelija-testaa-kuka-sina