Itsetuntemus 9. lk

Kuka minä olen? 

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä.  Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.  

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.  

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.  

Tavoitteet:  L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Vahvistetaan uskoa omiin vahvuuksiin ja myönteisiin asioihin elämässä. 
  • Harjoitellaan myönteisten ajatusten hyödyntämistä vaikeiden tilanteiden käsittelemisessä. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus  (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T3, T4, T7, T11), liikunta (T8, T9, T10, T11), oppilaanohjaus (T2, T3, T4), uskonto (T8, T9), elämänkatsomustieto (T10) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

MYÖNTEISTEN ASIOIDEN MUISTILISTA  
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: Paperia, kynät 

Tehtävässä harjoitellaan löytämään itsestämme myönteisiä puolia. Jokaisessa meissä on paljon hyviä asioita, vaikka joskus meille voi olla vaikeaa nähdä itseämme myönteisessä valossa.  

Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille tyhjän paperin ja heijastaa tai kirjoittaa taululle alla olevat kysymykset. Osallistujat kirjoittavat vastaukset omalle paperille. Tehtävän jälkeen yhteistä keskustelua. 

1. Listaa kymmenen asiaa, joista pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä vain. Millainen olet? Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Mistä sinut tunnetaan? 
2. Listaa viisi taitoa, jota sinulla on. Millaista osaamista sinulla on? Kuinka muut voisivat hyötyä tai ovat jo hyötyneet taidostasi?  
3. Kirjoita lista viidestä saavutuksestasi, joista olet ylpeäMissä olet onnistunut?  
4. Listaa kolme tilannetta, joissa olet päässyt yli kohtaamastasi haasteesta tai vastoinkäymisestä. Kirjoita listaan mitä vahvuuksia tai keinoja käytit tilanteista selviytymiseen?  
5. Listaa viisi ihmistä, jotka ovat auttaneet sinua. Kirjoita listaanmillä tavalla kyseinen ihminen auttoi sinua?  

TIK TAK 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: Paperia, kynät 

Tehtävässä on tarkoitus harjoitella kääntämään murehtiminen ratkaisukeskeisemmäksi ajatteluksi. Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille tyhjän paperin. Jokainen kirjoittaa oman paperin vasemmalle puolelle asian, joka on huonosti ja/tai joka harmittaa. Oikealle puolelle paperia kirjoitetaan asian toinen puoli, eli yltiöpositiivinen tapa nähdä asia.  

Esimerkki: “Ärsyttää kun kesälomalla sataa koko ajan vettä, eikä voi tehdä kivoja kesäjuttuja ulkona” (TIK). “Miten huippua, nyt voin pyytää kaveria elokuviin tai yökylään meille” (TAK). 

Kun jokaisen huolen perään kirjoittaa heti positiivisen vastineen, sen kummemmin miettimättä, voi huomata aivojen alkavan kääntyä eri taajuudelle. Näin myös oma olotila kohenee. 

Käydään lopuksi yhteistä keskustelua siitä, miten omaa ajattelua voi ohjata esimerkiksi tämän harjoituksen avulla. Onko nuoret käyttäneet muita keinoja? 

ELÄMÄNJANAN TÄRKEÄT IHMISET 
Kesto: n. 30 min 
Tarvikkeet: Kynä ja paperia 

Ohjaaja jakaa jokaiselle ryhmän jäsenelle tyhjän paperin. Ryhmäläisiä pyydetään piirtämään paperille jana syntymästä tähän päivään ja edelleen nykyhetkestä 3-5 vuotta eteenpäin. Jokaisen tulee merkitä omalle janalleen:  

1.) Merkittävät mieleenpainuvat tapahtumat 
2.) Ketkä tärkeät ihmiset niissä ovat olleet mukana ja millä tavoin? 

Ohjaaja voi harjoituksen alussa kertoa osallistujille esimerkkejä merkittävistä tapahtumista: 

  • Koulun ja yläkoulun aloittaminen 
  • Sisarusten syntyminen 
  • Tuleva rippikoulu tai muut leirit ja tapahtumat 
  • Matkat ja retket 
  • Mahdolliset tapaturmat tai jännittävät tapahtumat 

Seuraavassa vaiheessa osallistujien täytyy liittää tapahtumiin liittyvät tunteet. Esimerkiksi värittäen, piirtäen tai omilla symboleilla (vaikka emojeilla). 

Lopuksi käydään purkukeskustelu ensin pareittain ja lopuksi kaikki yhdessä. 

POHDINNAN PISARAT
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: kynät, moniste liitteestä s.11: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/hyvan_mielen_treenivihko.pdf  

Itsetuntemus kulkee käsikkäin identiteetin kanssa. Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se vaikuttaa paljon siihen miten voimme, sillä on helpompi arvostaa elämäänsä ja olla onnellinen, kun tietää, kuka on ja mitä haluaa. Itsetuntemus lisää myös rohkeutta ja tukee hyvää itsetuntoa. 

Ohjaaja jakaa liitteessä olevan monisteen osallistujille. Nuoret pohtivat monisteessa olevia kysymyksiä yksin ja kirjoittavat vastaukset pisaroihin. Tehtävä puretaan parin kanssa keskustellen.  

LÄHTEET: 

Pesonen A., Nurmi R., Hannukkala M. (2023). Hyvän mielen koulu. Käsikirja mielenterveystaitojen vahvistamiseen yläkoulussa. Mieli ry. Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki. 

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 7.-9. luokat: https://www.ouka.fi/media/6379/download 

Hyvän mielen treenivihko: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/hyvan_mielen_treenivihko.pdf