Tunteiden tunnistaminen 8.lk
Tunnetaidoiksi kutsutaan taitoja tunnistaa, säädellä, ilmaista ja sanoittaa tunteita. Tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielen hyvinvointia. Omien tunteiden läpi eläminen, hyväksyminen ja ilmaiseminen rakentavalla tavalla auttavat saavuttamaan tavoitteita sekä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omaa ja muiden ihmisten toimintaa. Se auttaa myös suhtautumaan toisen ihmisen tunteisiin. Tunteiden hallintaa ja oman toiminnan säätelemistä pidetäänkin tunnekasvatuksen tärkeimpinä tavoitteina.
Tunnesäätelyn taitojen harjoittelun tavoitteena on oppia ymmärtämään tunteita, vähentää haavoittuvuutta kielteisille tunnekokemuksille ja lisätä tietoisesti positiivisia tunteita, sekä oppia päästämään irti kurjaa oloa tuottavista tunteista. Tunnesäätelyn harjoituksiin liittyy voimakkaasti myös rauhoittumisen elementti, josta on oma osionsa materiaalipaketissa. Tätä materiaalia voi hyödyntää tunnetaitojen opettamisen rinnalla.
Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7
- Kerrataan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista.
- Tutustutaan omiin sekä toisten tunteisiin.
- Tiedostetaan, että tunteet ovat osa kehon hyvinvointia.
Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T3, T4), terveystieto (T2, T3), liikunta (T8), oppilaanohjaus (T1, T2, T3, T4) uskonto (T10), elämänkatsomustieto (T10)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
MILTÄ TÄNÄÄN TUNTUU?
Kesto: 5 min
Ohjaaja pyytää osallistujia sulkemaan silmänsä ja hengittämään rauhallisesti. Ohjaaja luettelee yksitellen alla olevat väittämät ja kehottaa osallistujia nostamaan peukalon ylös sellaisen väittämän kohdalla, jonka kokevat pitävän paikkansa, ja kääntämään peukalon alas sellaisen väittämän kohdalla, joka ei pidä paikkaansa. Peukalon voi jättää myös puoliväliin, jos väittämä on osittain totta omalla kohdalla.
- Nukuin viime yönä sikeästi.
- Olen tuntenut tänään iloa.
- Tunnen itseni kiireiseksi.
- Olen kokenut tänään ärtymystä.
- Kehossani on levollinen olo.
- Oloni on jännittynyt.
- Minua on pelottanut tällä viikolla.
- Koen olevani onnellinen.
- Minulla on monia syitä olla kiitollinen.
- Haluan ilahduttaa tänään myös muita.
TUNNEALIAS
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu –tunnetilakortit
Ohjaaja jakaa osallistujat pareiksi. Ohjaajalla on esimerkiksi laatikossa tunnetilakortteja, joissa on erilaisia tunteita. Vuorotellen toinen parista käy nostamassa itselleen oman kortin ja joko esittää tunnetta tai kuvailee tunnetta sanoin (esimerkiksi, missä kohdassa kehoa tunne tuntuu, millaisissa tilanteissa se ilmenee, mikä on sen vastatunne). Kun pari arvaa, mistä on kysymys, hän käy nostamassa oman esitettävän tunteensa. Harjoitus jatkuu samaa kaavaa toistaen.
TUNNESEINÄ
Kesto: 10-15 min
Päätetään luokasta yksi seinä, joka on tunneseinä. Osallistujat menevät seisomaan tunneseinän vastakkaiselle seinälle, kasvot tunneseinään päin. Ohjaaja kertoo mikä tunne ja tilanne on kyseessä ja jokainen osallistuja liikkuu oman kokemuksensa mukaan kuinka paljon hän on kokenut kyseistä tunnetta viimeaikoina esimerkki tilanteessa: Lähellä seinää tunne on 100% ja kaukana- seinästä tunne on 0%. Asettua voi seinien välillä mihin kohtaan tahansa. Kun osallistujat ovat löytäneet oman paikkansa, ohjaaja kyselee osallistujilta perusteluita valinnalleen. Jatketaan samalla tavalla seuraavan tilanteen käsittelyyn.
Väittämät tunneseinä -harjoitukseen:
- Kuinka paljon olet tuntenut ärtymystä koulussa/kaveri- ja perhesuhteissa?
- Kuinka paljon olet tuntenut iloa koulussa/kaveri- ja perhesuhteissa?
- Kuinka paljon olet tuntenut pelkoa? Missä asioissa olet tuntenut pelkoa? Voiko tälle tunteelle tehdä jotakin?
- Kuinka paljon olet tuntenut riittämättömyyttä? Missä asioissa olet tuntenut riittämättömyyttä?
- Kuinka paljon olet tuntenut onnellisuutta/rakkautta? Missä asioissa olet tuntenut näitä?
TUNNEBASAARI
Kesto: 20 min
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu -tunnetilakortit
Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille oman kortin, jossa on jokin tunnetila. Lähdetään kävelemään sikin sokin tilassa ja näytetään omaa korttia vastaantulijoille. Tehdään korteilla vaihtokauppoja siten, että jokaisella olisi sellainen tunnetila, jota on joskus kokenut. Omaan korttiin ei kannata kiintyä liikaa – joskus voi olla, että omasta kortista joutuu luopumaan, jotta toinenkin saisi tarvitsemansa tunnetilan.
Lopuksi kaikki osallistujat istuvat rinkiin. Jokainen esittelee omalla vuorollaan tunnetilakorttinsa ja jakaa halutessaan kokemuksensa muille. Lopuksi yhteistä keskustelua: ”Kuulostiko tutulta? Täysin tuntemattomalla ja erilaisella ihmisellä saattaa olla hyvinkin samanlainen tunnekokemus.”
TUNNEVALOKUVAT: KAIKKI KUVASSA
Kesto: 10-20 min
Level 1. Osallistujat seisovat rivissä. Ohjaaja pyytää osallistujia keksimään paikan tai tilanteen, jossa olisi mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä ja tunteita (esim. kauppakeskus, linja-auto, häät, lääkärin vastaanottoaula).
Jokainen osallistuja miettii, millaista roolihenkilöä hän voisi esittää kyseisessä tilanteessa, miltä roolihenkilöstä tuntuisi ja miksi.
Osallistujien tulee tehdä paikasta tai tilanteesta valokuva. Kaksi osallistujaa kerrallaan menee muiden eteen ja he ottavat asennot, joka kuvaavat heidän valitsemia rooleja ja roolien tunteita kyseisessä tilanteessa. Ohjaajan merkistä seuraavat kaksi oppilasta tulee täydentämään kuvaa – ja näin jatketaan, että lopulta kaikki ovat liikkumattomana yhteisessä kuvassa.
Lopussa ohjaaja käy kysymässä jokaiselta osallistujalta: ”Kuka olet, miltä tuntuu ja miksi?”
Level 2. Sama harjoitus kuin edellä mutta vain puolet ryhmästä tekee kuvan. Sovitaan heille uusi paikka tai tilanne. He tekevät yhteisen valokuvan samalla tekniikalla kuin edellisessä harjoituksessa.
Kun valokuva on valmis, katsojiksi jääneet osallistujat miettivät, mitä eri asioita roolihenkilöt voisivat sanoa kyseisessä tilanteessa. Kun ohjaaja antaa luvan, kukin katsoja vuorotellen menee jonkun roolihenkilön taakse ja keksii roolihenkilölle repliikin.
Halutessaan voidaan vielä vaihtaa niin, että toinen puoli ryhmästä pääsee valokuvaan ja toinen keksii heidän rooleilleen repliikit.
TUNNETILAKOHTAUS PANTOMIIMINA
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: Lappuja, joissa lukee erilaisia paikkoja/tilanteita
Kolmen-neljän hengen pienryhmät. Ohjaajalla lappuja, joissa lukee erilaisia paikkoja tai tilanteita (esim. elokuvateatteri, oppitunti, bussipysäkki). Pienryhmät arpovat oman tilanteensa, johon heidän tulee suunnitella pantomiimikohtaus. Kohtauksella tulee olla selkeä draamankaari eli alku, keskikohta ja loppu, ja jokaisella roolihenkilöllä eri tunnetila. Jaetaan roolit ja valitaan omat roolimerkit.
Kaikki osallistujat menevät istumaan katsomo-lava -muodostelmaan. Jokainen kolmen hengen ryhmä esittää äänettömän kohtauksensa vuorotellen. Kohtauksen jälkeen yhteistä keskustelua: ”Mitä tunteita näitte? Oliko kohtaus hyvä kaikille? Vaikuttiko jonkun tunne toiseen?”
Halutessa esitetään sama tilanne vielä uudelleen, mutta katsojat saavat muuttaa yhden tai kahden roolihenkilön tunnetilan. Lopuksi vielä yhteistä keskustelua: ”Miten kohtaus ja roolihenkilöiden olemus tai suhde toisiinsa muuttui tunteiden myötä?”
Kun ensimmäinen on valmis, käydään samalla rakenteella läpi myös muiden pienryhmien kohtaukset.
Vinkki! Toimii myös gibberish-kielellä eli siansaksaksi
LÄHTEET:
Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M. (2023). Hyvän mielen koulu käsikirja – mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa. Mieli Ry. Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki.
Kiitos kaveruudelle-käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf