Koulumotivaatio 8. lk

Motivaatio voidaan jakaa kolmeen eri muotoon. Yksilön voidaan nähdä olevan sekä motivoitunut sisäisesti että ulkoisesti tai yksilöllä voi olla motivaation puute eli amotivaatio.  

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa ihmisen toimintaa ohjaa yksilöstä itsestään kumpuava mielenkiinnon rooli. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa tekemisestä irrallinen palkkio.  Amotivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisellä ei ole motivaatiota. (Deci & Ryan, 2000) 

Lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja  koulumotivaatioon vaikuttavat tutkimusten mukaan sekä vanhempien että opettajien toiminta. Myös kouluympäristöllä on tutkitusti vaikutusta, jossa korostuvat kehitykselliset tavoitteet sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden tunteet. Sisäisen motivaation kehittymisen kannalta olennaista on kouluympäristössä positiivinen palaute ja hyvä vuorovaikutus, sekä se että oppilaat voivat itse vaikuttaa ja päättää tekemisistään. Uusimpien tutkimusten mukaan myös tunteiden merkitys nousee esille. Kiinnostuminen, onnistuminen ja yhdessä tekeminen ovat motivaation säilyvyyden kannalta oleellisessa asemassa. Myös kaveripiirin normit vaikuttavat kouluinnostukseen ja menestymiseen. Uusimmat motivaatioteoriat myös korostavat, että onnistunut opetus riippuu opettajien kyvystä sopeuttaa opetus opiskelijoiden mukaan. Omien vahvuuksien löytäminen antaa nuorelle kyvykkyyden tunnetta ja sinnikkyyden opettaminen auttaa motivaation säilyttämisessä. 

Koulumotivaatioon liittyvät harjoitukset korostavat positiivista palautetta, arvojen tarkastelua, unelmointia ja elämässä eteenpäin katsomista, omien mielenkiinnonkohteiden etsimistä sekä erilaisten oppimisstrategioiden kokeilemista. 

Lähteet: mm. Salmela-Aro, 2018,  Solares, Määttä & Kiuru, 2015 sekä Vasalampi & Salmela-Aro, 2014 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L6, L7 

• Vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa ja luodaan edellytyksiä oppimista tukeville myönteisille kokemuksille ja tunteille 
• Oppilas opettelee luottavaista ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen 
• Vahvistetaan jokaisen oppilaan osallisuutta ja  mahdollisuutta vaikuttaa itse asioihin 
• Opetellaan unelmointia ja omien vahvuuksien löytämistä 
• Etsitään mielenkiinnon kohteita 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7, T8, T10, T11, T12), uskonto (T8, T9, T10), elämänkatsomustieto (T7,T10), yhteiskuntaoppi (T1,T5, T6, T8, T9), liikunta (T1,T8, T10, T11, T12, T13), oppilaanohjaus (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

OPPIMISEN TILA 
Kesto: 5-10 min 

Joonas Miettinen on luonut teorian oppimisen tilasta (Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa, s. 30-32). Sen mukaan oppilaan oppimiseen vaikuttaa joko heikentävästi tai edistävästi eri osatekijöitä. Nämä tekijät tiedostamalla ja niitä aktiivisesti harjoittamalla voidaan valmennuksen keinoin vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, motivaatioon ja itse oppimiseen. 

Tämä lyhyen alkukartoituksen voi tehdä ryhmän kanssa viikoittain, jolloin lapsi ja nuori itse oppii tunnistamaan oppimisen tilaansa. Pyydä ryhmää istumaan kädet sylissä tai pöydällä ja toimimaan ohjeen mukaan. 

Oletko oppimisen tilassa? Nosta sormia sen mukaan ja pidä ylhäällä kaikkien väittämien ajan: 
1. Mikä on tunnetilasi? Nosta sormesi, jos tunnet myönteisiä tunteita, iloa ja innostusta. (vs. epämiellyttävät tunteet, ei myönteisiä tunteita)  
2. Mikä on víreystilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi virkeäksi. (vs. väsynyt, nukuttaa, uupunut olo) 
3. Mikä on motivaatiosi ja asenteesi? Nosta sormesi jos sinulla on motivaatiota ja halua oppia uutta (vs. ei kiinnostusta, ei halua oppia uutta, ei motivaatiota) 
4. Mikä on mielentilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi tyyneksi ja rauhalliseksi, ja olet asennoitunut oppimiseen. (vs. ajatukset vaeltavat ja harhailevat, vaikea ylläpitää keskittymistä, ei ole asennoitunut oppimiseen) 
5. Mikä on mielialasi? Nosta sormesi, jos mielesi on pirteä ja mieliala korkealla (vs. alhainen mieliala, alakuloa) 
6.  Mitkä ovat vahvuutesi ja arvosi? Nosta sormesi, jos osaat tunnistaa, tiedostaa ja hyödyntää omia vahvuuksiasi sekä arvojasi. (vs. ei työskentele vahvuuksilla tai arvojensa mukaan) 
7. Mikä on itseluottamuksesi, itsetuntemuksesi, itsearvostuksesi ja itsehillintäsi? Nosta sormesi, jos luotat omiin kykyihisi ja taitoihisi, tiedostat omat ominaisuutesi sekä osaat säädellä itseäsi ja sisäisiä prosessejasi. (vs. ei itseluottamusta ja arvostusta omiin kykyihin, ei säätele sisäisiä prosesseja) 

Tämän jälkeen tarkastelkaa, montako sormea on pystyssä (montako pistettä), ja miettikää mitä tekijöitä muuttamalla oppimisen tilasi voisi nousta (tarpeet). Luokan tai tilan seinälle voi myös tuottaa julisteen, josta jatkuvasti ryhmä voi nähdä oppimisen tilan osatekijät. 

UNELMATARINOITA ETSIMÄSSÄ 
Kesto: 45 min 
Tarvikkeet: tietokoneet 

Ryhmälle annetaan tehtäväksi etsiä ihmisten tarinoita siitä, miten he toteuttivat unelmansa. Ryhmäläisiä pyydetään kirjoittamaan Googleen hakusanat “toteutti unelmansa” ja etsimään ja lukemaan erilaisia tarinoina. Tämän jälkeen näistä valitaan yhden ihmisen tarina, joka kerrotaan lyhyesti joko koko ryhmälle tai pienemmälle ryhmälle. Tarinoista voi tehdä myös draaman keinoin valokuvatarinoita tai kohtauksia.

EN HALUA / HALUAN! 
Kesto:  20 min 
Tarvikkeet: paperia ja kynä tai tietokone 

Ohjeistetaan ryhmäläisiä piirtämään paperille tai wordiin tms. Kahden sarakeen taulukko, johon toiselle puolelle kirjoitetaan “En halua” ja toiselle “Haluan”. Annetaan n. 10 min aikaa kirjoittaa taulukkoon vapaasti asioita, joita ei halua tai haluaa tehdä elämässään. Vinkkinä nuorille voi kertoa, että kannattaa hyödyntää vastakohtia ja täydentää niiden molemmat puolet esim: 

En halua / Haluan 
En halua työskennellä yksin / Haluan työskennellä ryhmässä tai tiimissä. 
En halua jatkuvaa kiirettä. / Haluan keskittyä työhön rauhassa.

Kun kaikki ovat täyttäneet taulukon, mennään toimimaan pareittain ja kerrotaan vuorotellen ääneen toiselle, mitä haluaa. Tällöin sanoihin tulee uudenlaista varmuutta ja tavoite siirtyy paremmin ajatuksiin. Kaverin kanssa voidaan myös keskustella toiveista ja niiden mahdollisista täyttymisistä. 

VAHVUUKSIEN LISTA 
Kesto: 30 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu –vahvuuskortit sekä kaikille tulostettuna vahvuussanalista 

Levittäkää Pähkä ja Kamu –vahvuuskortit tilan keskelle ja muistutelkaa mieliin erilaisia vahvuuksia. Voitte työskennellä joko koko ryhmänä, jolloin voidaan miettiä oman koko ryhmän vahvuuksia tai sitten pareittain, jolloin voi kerätä vahvuuksista kolme, jotka löytää omasta parista. 

Tämän jälkeen jaetaan kaikille oma vahvuussanalista. Tehtävä on kolmivaiheinen: 

1. Ympyröi kaikki vahvuudet, jotka jollain tavalla tuntuvat sinulle ominaisilta. Poimi vähintään 30 vahvuutta, jotka sinulla on. 

2. Poimi näistä 30 vahvuudesta 10 ydinvahvuutta, jotka varmasti tiedät itselläsi olevan. Ydinvahvuudet tunnistat esimerkiksi siitä, että huomaat käyttäväsi niitä elämässä useammin kuin muita vahvuuksia. Ne ovat vahvuuksia, joista et luopuisi mistään hinnasta. 

3. Nyt kun olet löytänyt omat ydinvahvuutesi, mieti miten voisit niitä hyödyntää tulevaisuudessa. Millaisessa ammatissa haluaisit toimia, jotta pääset käyttämään vahvuuksiasi? Piirrä, kirjoita lyhyesti tai tee ajatuskartta näistä unelmista. 

COKIS-LASI 
Kesto: 20 min 
Tarvikkeet: paperia ja kynä 

Kerro ensin ryhmäläisille pieni tarina cokis-lasista: 

“Sinulla on täysi puolen litran lasi Cokista/Pepsiä/Maxia/Cola-juomaa. Juot siitä tasan puolet eli 2,5 dl. Me ihmiset jakaannumme kahteen erilaiseen ajattelutapaan ja asennoitumiseen. Osa meistä ajattelee, että “vitsi, vielä puolet jäljellä, onpa kivaa!” Ja toinen puoli meistä ajattelee, että “No niin, enää puolet jäljellä, kohta se loppuu!”. Vaikka juomaa onkin tasan saman verran…” 

Miten tämä näkyy elämässäsi? 

Pyydä sen jälkeen ryhmäläisiä piirtämään paperille iso lasi, johon vedetään viiva (Cokis-juoman pinta) tasan keskelle. Ohjeista sitten kirjoittamaan tyhjälle eli jo juodulle osalle, mistä asioista haluaisi päästä elämässään eroon tai mitkä tuntuvat turhalle, ja Cokis-osaan eli alaosaan asioita, joista haluaa elämässä pitää kiinni tai joita haluaa saavuttaa ja tavoitella. Voitte vielä pareittain tai pienissä ryhmissä esitellä lasien sisällöt toisillenne. 

MINUA KIINNOSTAA… 
Kesto: 45 min 
Tarvikkeet: puhelin, tietokone tai vaihtoehtoisesti kynä ja paperi kaikille 

Ohjataan ensin ryhmää lyhyen hengittämisharjoituksen aikana tyhjentämään mieli päivän pulmista ja tapahtumista, ja rauhoittamaan ajatukset. Jokainen voi laskea mielessään joko silmät kiinni tai auki rauhallisesti kahteenkymmeneen.

Seuraavaksi otetaan joko tietokoneeseen tyhjä asiakirjatiedosto ja kynä ja paperia, ja ohjeistetaan kirjoittamaan ranskalaisin viivoin sanalistaksi kaikki kahden minuutin aikana mieleen tulevat itseä kiinnostavat asiat. Ohjaaja ottaa kellosta ajan. Ryhmää kannattaa ohjeistaa, ettei jää miettimään, kuinka paljon asia oikeasti kiinnostaa, vaan kirjoittaa vain kaiken mieleen tulevan ylös. Kannattaa myös vinkata, että asiat voivat olla hyvin pieniä yksityiskohtia tai laajoja kokonaisuuksia esim. Höyhenen paino tai ydinfysiikka. 

Listan kirjoittamisen jälkeen ohjeista ryhmäläisiä lukemaan lista yksin ja sen jälkeen valitsemaan listasta viisi sillä hetkellä eniten kiinnostavaa aihetta. Nämä aiheet luetaan joko parille, pienelle ryhmälle tai koko ryhmälle.  

Seuraavaksi tehtävä jatkuu sillä, että näistä viidestä valitaan 1-3, joista etsitään tietoa riippuen aiheen laajuudesta. Jos asia on nopeasti selvitettävissä tai asiasta tietää ennestään paljon, voi valita 2-3, mutta jos aihe vaatii pidemmän tutkimisen, valitsee vain yhden. Tämän jälkeen annetaan n. 10 min aikaa etsiä itseä kiinnostavasta aiheesta tietoa ja kirjoittaa faktoja ylös joko käsin tai koneella.  

Viimeisessä vaiheessa oma mielenkiinnon aihe esitellään pienessä ryhmässä toisille. Toiset saavat esittää lisäkysymyksiä ja antaa palautetta. 

Vinkki: Jatkotyöskentelynä voidaan toisesta listalta löytyvästä aiheesta tehdä isompi tutkimus, ainekirjoitus, video tms. 

OMAT ARVONI 
Kesto: 20 min 
Tarvikkeet: monistepohja tulostettuna: sanalista arvoista

Jokaiselle osallistujalle jaetaan monistepohja arvosanoista. Ensin kuitenkin käydään keskustelu, mitä arvot tarkoittavat ja miten ne yksilön elämään vaikuttavat. Voit käyttää apunasi näitä virkkeitä: 

• Arvot tarkoittavat toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää, ja ne ohjaavat ihmisen toimintaa. 
• Omien arvojen ymmärtämisen kautta voi helpommin päästä kiinni unelmistaan ja omien tavoitteiden laatimisesta.  
• Arvojen avulla voi myös tarkastella, mitkä ovat tulevaisuuden urahaaveita, kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia. 
• Omien arvojen mukaan eläminen tuottaa mielihyvää, tasapainoa ja tätä kautta varmasti onnellisempaa elämää. 

Seuraavaksi monisteesta ympyröidään kaikki itselle tärkeät sanat. Ryhmää ohjataan valitsemaan niin monta sanaa kuin haluaa. Kannattaa tähdentää, ettei ole hyödyllistä ympyröidä sanoja, joita “kuuluisi” valita, vaan ainoastaan ne jotka tuntuvat itselle tärkeiltä juuri sillä hetkellä. 

Sanojen ympyröinnin jälkeen toisessa vaiheessa valitaan kaikista ympyröidyistä sanoista 10 tärkeintä ja merkityksellisintä.  

Kolmannessa vaiheessa piirretään paperin toiselle puolelle kukka/ilmapalloja/lippuja/tienviittoja 5 kpl, joihin vielä karsitaan noista kymmenestä viisi kaikista tärkeintä. Nämä ovat ydinarvot. 

ELÄMÄN PERUSMOTIIVIT (REISSIN MOTIVAATIOTEORIA): MILLAINEN MINÄ OLEN?
Kesto: Useampi oppitunti tai kokonainen jakso 
Tarvikkeet: Tekstit liitteestä: Reiss teoria ja tarpeiden kuvaukset
Teksti löytyy myös Leena Ståhlbergin ja Marjaana Herlevin kirja Oman näköinen elämä s. 94-109.

Motivaation ympärille voi rakentaa myös yhden kokonaisen jakson, MOK-viikon tai useamman tunnin kokonaisuuden.  

Aloitus: katsokaa lyhyt Youtube-video johdatukseksi aiheeseen. Videossa on esitelty hyvin lyhyesti Reissin teorian 16 perusmotiivia. Video: https://youtu.be/69VGTiv7RK4?si=MpY2LwgHlnspVprr (2:40 min)

Reissin motivaatioteorian mukaan ihmisellä on siis 16 elämän perusmotiivia, jotka ilmenevät ihmisessä omalla tavallaan ja voimakkuudellaan. Nämä motiivit säilyvät samanlaisina läpi elämän ja pysyvät siis yleensä suhteellisen muuttumattomina. Joku suurempi kriisi elämässä voi muuttaa joidenkin motiivien intensiteettiä ja suuntaa. Nämä luontaiset motiivit ovat siis: 

• Valta 
• Riippumattomuus 
• Uteliaisuus 
• Hyväksyntä 
• Järjestys 
• Säästäminen 
• Kunnia 
• Idealismi 
• Sosiaaliset kontaktit 
• Perhe 
• Status 
• Kosto tai voittaminen 
• Esteettisyys 
• Syöminen 
• Ruumiillinen aktiivisuus 
• Rauhallisuus (mielenrauha) 

Näiden motiivien tiedostaminen ja tietouden hyödyntäminen auttavat nuorta opiskelumotivaation ylläpitämisessä ja toisaalta ohjautumisessa itseä kiinnostavaan jatko-opiskeluun ja tulevaan ammattiin. Yleensä Reissin motivaatioteoriaa käytetään yksilötyössä ja tehdään ns. RSMP-profiili ammattilaisen koulumotivaatiovalmentajan kanssa, mutta näitä perusmotiiveja voidaan käydä läpi ja tehdä harjoituksia myös ryhmätasolla. 

HARJOITUKSIA YKSITTÄISEN MOTIIVIN TAI KAIKKIEN 16 PERUSMOTIIVIN KÄSITTELYYN:

MOTIVAATIOJANA
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: tarvittaessa ohjaajalle liite Reissin motiivien selityksistä: Reiss teoria ja tarpeiden kuvaukset

Tilaan merkataan kuvitteellinen jana poikki tilan ja osallistujille kerrotaan, että toisessa päässä on vahva motivaatio kyseiseen Reissin teorian perusmotiiviin ja toisessa päässä motiivi on vähäinen. Ryhmän ohjaaja voi lukea liitteessä olevan perusmotiivin kuvauksen ääneen, jonka jälkeen ryhmä asettuu janalla kohtaan, jollaiseksi kokee itsensä. Kerralla ei kannata ottaa kaikkia 16 motiivia, vaan esim. 4-6. Jokaisen motiivin jälkeen kannattaa pysähtyä keskustelemaan ja tarkastella sitä, miten erilaisia olemme ja miten erilaisuus kyseisessä motiivissa vaikuttaa esim. ryhmän toimintaan, toisen ymmärtämiseen jne. 

MIKÄ MINUA MOTIVOI 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: Liite kopioituna kaikille ryhmäläisille: Reissin perusmotiivien tehtävä

Seuraava tehtävä on suuntaa antava, mutta voi tarjota ajatuksia siitä, mikä kutakin ihmistä motivoi ja ei motivoi. Liitteessä on lyhyesti kuvattu Steven Reissin teorian mukaiset ihmisen 16 luontaista motiivia. Pyydä ryhmäläisiä värittämään kunkin motiivin kohdalta palkki sille kohdalle, miten sen itsestään tunnistaa. Merkkaamisen jälkeen käykää yhteistä keskustelua: 
-Miten motiivit näkyvät omassa elämässäsi? Kerro esimerkein. 
-Missä ammatissa voisi kyseistä motiivia hyödyntää sen ollessa voimakkaasti jommassakummassa päässä (heikko tai vahva)? 

TÄLLAINEN MINÄ OLEN! 
Kesto: 45 min 
Tarvikkeet: tietokone tai paperia, kyniä ym. askartelutarvikkeita 

Kun kaikki motiivit on käyty läpi ja tehty edellä oleva harjoitus, voi jatkoksi tehdä tämän harjoituksen. Ohjeista ryhmäläisiä valitsemaan 5 perusmotiivia, jotka kokee itselleen tärkeimmäksi. Usein ne ovat jommankumman ääripään (vahvan tai heikon) motiiveja, mutta mukaan saa ottaa ne, mitkä itse kokee tärkeimmäksi: tällainen minä olen! Kun viisi motiivia on valittu, tehdään valituista motiiveista mind map, kollaasi tai muu tuotos (vaikka videokin) esitysmuotoon tilan seinälle laitettavaksi tai omaan portfolioon. Esitykseen voi myös laittaa tulevaisuuden haaveita tai tuoda motiiveihin liittyviä kuvia itsestä. 

LÄHTEET: 

Ståhlberg, L. & Herlevi, M. 2017. Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja. PS-kustannus. 

Ståhlberg, L. 2019. Pienryhmäohjaajan opas. PS-kustannus. 

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2017. Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. PS-kustannus.