Itsetuntemus 8. lk

Kuka minä olen?

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7

Tutustutaan VIA-luonteenvahvuusluokitteluun.
Pohditaan, mitkä asiat tukevat hyvinvointia.
Pohditaan, mitkä ovat “hyvän tyypin” ominaisuuksia itsessä sekä toisissa.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T3, T4, T7, T11), liikunta (T8, T9, T10, T11), oppilaanohjaus (T2, T3, T4) uskonto (T8, T9), elämänkatsomustieto (T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

VIA-VAHVUUSTESTI
Kesto: 30-45 min
Tarvikkeet: läppäri/tabletti/älypuhelin, sähköpostiosoite tuloksia varten, kynä ja paperia

Osallistujat tekevät lyhennetyn 10-17 –vuotiaille tarkoitetun Via-vahvuustestin osoitteesta: https://www.viacharacter.org/Account/Register. Sivustolle täytyy ensin rekisteröityä ja sitten voi valita nuorten testin. Muistakaa valita suomenkielinen testi, muitakin kieliä löytyy kyllä runsaasti. Kyselyssä on väittämiä, joiden sopivuutta nuori arvioi itseensä erilaisten vastausvaihtoehtojen avulla. Kyselyn lopuksi nuori saa luettelon omista vahvuuksistaan, joista ensimmäiset 3-7 ovat nuoren ydinvahvuuksia.

HUOM! Testistä saa aina ”hyvän” tuloksen, sillä kaikki luonteenvahvuudet ovat arvostettuja ja hyviä. Meillä kaikilla on kaikkia vahvuuksia, mutta hieman eri järjestyksessä.

Testin jälkeen pohdittavaksi ja tehtäväksi:

Oletko samaa mieltä, että nämä ovat luontaisia asioita persoonassasi?
Käytätkö näitä vahvuuksia/ominaisuuksia opiskelussa tai kaverisuhteissa, miten ne näkyvät?
Pohdi ydinvahvuuksiasi, 5 ensimmäistä listassa. Kirjoita jokaisesta ydinvahvuudestasi esimerkki, millaisessa asiassa se elämässäsi näkyy.

Vinkki: Tarkemmat testiohjeet löytyvät tästä linkistä: https://sujuvahanke.wordpress.com/wp-content/uploads/2017/05/via-ohjeet_sandberg.pdf

MIELENTERVEYDEN KÄSI
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: mielenterveyden käsi -kuva: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/

Tutustutaan yhdessä mielenterveyden käsi -kuvaan. Katso hetki kuvaa ja sen osa-alueita. Mihin näistä voit itse vaikuttaa? Ohjaaja lukee väittämät alta ja osallistujat nostavat peukun ylös, mikäli kokevat, että voivat itse vaikuttaa ko. osa-alueeseen.

Mihin näistä voit itse vaikuttaa?

Nukkumiseen
Syömiseen
Ihmissuhteisiin
Liikkumiseen ja vapaa-aikaan
Päivittäisiin valintoihin
Arjen rytmiin

Kerro:
• Mielenterveyden käden osa-alueet ovat sellaisia, johon ikäisenne voivat yleensä itse vaikuttaa.
• Pitämällä huolta mielenterveyden käden eri osa-alueista päivittäin, pystyt pitämään huolta myös mielenterveydestäsi.
• Jos mielenterveyden käden joku osa-alue on jatkuvasti huonolla tolalla, se alkaa vaikuttaa olotilaasi ja heikentää niin psyykkistä kuin fyysistä terveyttäsi.

MIELENTERVEYDEN KÄDEN PIKATESTI
Kesto: 5-10 min
Tarvikkeet: paperia, kynät

Ohjaaja jakaa jokaiselle osallistujalle kynän ja paperin. Osallistujat kirjoittavat oman nimensä paperiin. Ohjaaja lukee alla olevat väittämät, jotka liittyvät kulloiseenkin mielenterveyden käden sormeen. Jos vastaat molempiin väittämiin ”kyllä” niin jätä sormi pystyyn. Jos vastaat ”ei”, niin laske sormi alas. Pohdi kulunutta viikkoa vastatessasi kysymyksiin:

1. Oletko herännyt pääosin pirteänä? Ehditkö rentoutua ja levätä myös päivän aikana?
2. Oletko syönyt päivittäin aamupalan? Muistitko ruokailla säännöllisesti?
3. Oletko ehtinyt jakamaan kuulumisiasi viimeisen viikon aikana jonkun itsellesi tärkeän ihmisen kanssa? Oletko kertonut myös mahdollisista huolistasi?
4. Oletko päässyt liikkumaan tällä viikolla ainakin kerran? Oletko löytänyt jonkun liikuntalajin, josta saat hyvää oloa?
5. Oletko tehnyt tämän viikon aikana jotakin sellaista, josta olet saanut mahtavan tunteen? Oletko onnistunut rentoutumaan ja latautumaan?

Tämän jälkeen tartu kynään jäljelle jääneillä sormilla ja kirjoita nimesi uudestaan paperille.

• Mille oman nimen kirjoittaminen tuntui nyt?
• Mille tuntuisi, jos seuraavan kuukauden ajan sinulla olisi käytössä ainoastaan tehtävästä jäljelle jääneet sormet?

Tällä toiminnallisella tehtävällä oli tarkoitus havainnollistaa, miten arjen valinnoilla vaikutusta toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tarvitsemme näitä kaikkia osa-alueita voidaksemme hyvin. Hetken aikaa ihminen voi toimia kohtalaisesti esimerkiksi huonoilla unilla tai ilman vapaa-aikaa, mutta mikäli tilanne pitkittyy, alkaa se vaikuttaa huomattavasti mielenterveyteemme. Jos jokin sormen osa-alue on pitkään huonolla tolalla, on siihen tärkeää hakea apua ja tukea. On tärkeää myös pohtia, miten omaa tilannetta voisi parantaa. Millaisia erilaisia valintoja voi tehdä päivittäin? Joskus voi olla tilanteita, ettei johonkin käden osa-alueeseen voikaan vaikuttaa omilla valinnoilla, vaikka haluaisi.

Yhteistä pohdintaa:

Millaisissa tilanteissa käden osa-alueisiin ei voi vaikuttaa omilla valinnoilla, vaikka haluaisi? (Erilaiset kriisitilanteet tai vanhempien/läheisten tilanteet voivat vaikuttaa moneen käden osa-alueeseen. Esim. kotona ei pysty syystä tai toisesta nukkumaan, vaikka haluaisi, monipuolista ruokaa ei ole saatavissa/joutuu huolehtimaan pienemmistä sisaruksista jatkuvasti, eikä levolle jää tilaa)
Mikäli huomaa, että jotkut käden osa-alueet ovat jatkuvasti huonolla tolalla eikä niihin voi itse vaikuttaa, on tärkeää hakea apua.
Muista, että jo pienet teot tai muutokset arjessa voivat lisätä hyvinvointiasi!

Vinkki: harjoituksen voi tehdä myös tämän videon avulla: https://youtu.be/4DvuMNURK1Y?si=2Ns531MzNcGjN5lF (7:21 min)

HYVÄ TYYPPI
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: valmis pohja liitteestä: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/ihmissuhdetaituri.pdf

Jokainen ihmissuhde on erilainen, mutta usein arvostamme meille tärkeissä ihmisissä tiettyjä piirteitä. Mitä ominaisuuksia sinä arvostat itsellesi tärkeissä ihmisissä? Minkälaisten ihmisten parissa sinun on hyvä olla vuorovaikutuksessa kasvokkain tai netissä? Löydätkö itsestäsi näitä hyvän ystävän piirteitä?

Pohditaan ensin yhdessä millainen on se “hyvä tyyppi”, jonka kanssa itsekin koulussa viihtyisi, mitä ominaisuuksia on “hyvällä tyypillä?

Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille Ihmissuhdetaituri-monisteen liitteestä. Osallistujat kirjaavat ylös monisteeseen niitä ominaisuuksia, joita omasta mielestä on “hyvällä tyypillä”. Tämän jälkeen osallistujat arvioivat asteikolla 1-5, miten hyvin nuo monisteeseen kirjatut ominaisuudet ovat itsellä hallussa tällä hetkellä.

Itsenäisen työskentelyn jälkeen pohditaan vielä yhdessä näitä kysymyksiä:
Miltä tuntui arvioida itseään?
Missä tilanteissa kaveritaitoja voisi kehittää?
Mitkä ovat kirjatuista ominaisuuksista hyvän tyypin TOP 3? Miksi?
Miten toiselle voi osoittaa arvostavansa häntä?

LÄHTEET:

Kamu, kaveri mielessä. Miten tuen kaveriani? -tuntien ohjeistukset.: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2022/01/KAMU-tunnin-ohjeistus_1.tunti_-1.pdf

VIA- ohjeet, Sandberg: https://sujuvahanke.files.wordpress.com/2017/05/via-ohjeet_sandberg.pdf

Hyvän mielen treenivihko: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/hyvan_mielen_treenivihko.pdf