7. luokka

Myötätunto 7. lk

Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.  

Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.  

Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa. 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Harjoitellaan oman mielipiteen esittämistä sekä huomioimaan ja hyväksymään toisten mielipiteitä. 
  • Harjoitellaan empatiataitoja. 
  • Pohditaan eri rooleja kiusaamistilanteissa 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus  (T1, T2, T3, T4),  terveystieto (T2, T4), liikunta (T8, T9), oppilaanohjaus (T2, T3, T4) uskonto (T10), elämänkatsomustieto (T7) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

KAVERUUDEN JANALLA 
Kesto: 5-10 min 

Kaveruuteen (sisältäen luokkakaverit, harrastuskaverit, ystävät jne.) liittyy monia asioita. Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat ovat kaverisuhteissa itselle tärkeitä. Ohjaaja sanoo kaveruuteen liittyviä väittämiä ja nuoret asettuvat seisomaan kuvitteelliselle janalle valitsemaansa kohtaan. Janan toisessa päässä “olen täysin samaa mieltä” ja toisessa päässä “en ole samaa mieltä”. Jokainen voi valita janalta sen kohdan, joka kuvaa hänen mielipidettään. Ohjaaja kyselee osallistujilta perusteluja, miksi kukakin on asettunut janalla juuri valitsemaansa kohtaan. 

  • Hyväksi kaveriksi voi opetella. 
  • Kaverin kanssa on aina kivaa.  
  • Kaverin kanssa riidat on helppo sopia.  
  • Kaverille pitää kertoa kaikki omat asiat.  
  • Kaverin kertomia juttuja saa kertoa myös muille.  
  • Kaverin kanssa pitää tykätä samoista jutuista.  
  • Kavereita ei tarvitse olla monta, yksikin hyvä ystävä riittää. 
  • Kaverin kaikkiin ehdotuksiin täytyy suostua. 

ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto

Katsotaan Kindness is a chain reaction -video: https://youtu.be/CbY5Ez1mOxk?si=VDKMZzN7Z7CJ9BO_ (1:25 min).

Videon jälkeen pohditaan yhdessä tai parin kanssa keskustellen seuraavia kysymyksiä: 

  • Oliko videossa jokin sellainen tapatuma, minkä joku on tehnyt sinulle? 
  • Voisiko joku luokkakaverisi tehdä toiselle tai sinulle videolla esiintyviä tekoja tai onko joku tehnyt? 
  • Pohtikaa yhdessä tai parin kanssa tilanteita, joissa olette olleet empaattisia. 
  • Miten olette osoittaneet ko. tilanteessa myötätuntoa tai miten sitä olisi voinut osoittaa. 

Käydään lopuksi yhteistä keskustelua ja jokainen saa halutessaan kertoa oman tarinansa, jossa on toiminut tai häntä kohtaan on toimittu ystävällisesti.

EMPAATTISESTI JA EPÄEMPAATTISESTI 
Kesto: 20-30 min 

Kerrataan yhdessä, mitä tarkoittaa empatia: “Empatia tarkoittaa toisen ihmisen tunteiden, ajatusten, kokemusten ja toiminnan ymmärtämistä. Empaattinen ihminen toimii niin, että toinen kokee tulleensa ymmärretyksi ja häntä on autettu rakentavasti.” 

Mietitään erilaisia arkielämän tilanteita, missä toivottaisiin empatiaa. Valitaan näistä tilanteista neljä. Jaetaan osallistujat neljään ryhmään ja pienryhmät saavat keksiä itse tilanteen tai vaihtoehtoisesti valita tilanteen alla olevista esimerkeistä. Heidän tehtävänään on suunnitella samasta tilanteesta kaksi eri versiota: versio, jossa suhtaudutaan epäempaattisesti, ja versio, jossa muut ovat empaattisia.   

Mennään istumaan katsomo-lava -muodostelmaan ja jokainen pienryhmä näyttää vuorotellen omat tilanteensa. Ensin epäempaattinen versio, jolle annetaan aplodit ja keskustellaan, kuka toimi tilanteessa epäempaattisesti, miten hän toimi ja miltä muista tuntui. Sitten empaattinen versio, joka kruunataan aplodein. Voisiko näitä versioita tapahtua oikeasti? 

Esimerkkitilanteita: 

  • Ruokalan jono 
  • Oven avaaminen 
  • Lainaa joltain jonkun esineen 
  • Koulunpihalla aamulla, ennen kun tunnit alkaa 
  • Kaupan kassalla 
  • Ruokapöydässä 

LÄPPÄ 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: pieniä paperilappuja ja kyniä 

Jokainen osallistuja saa pienen nivaskan lappuja. Jokainen kirjoittaa lappuihin asioita, joista he eivät haluaisi kuulevan läppää. Tilanteet voi olla tosia tai kuviteltuja. Yksi lappu per yksi asia. Lopuksi laitetaan kaikki laput yhteen kasaan ja ohjaaja lukee laput.  

Lopuksi keskustellaan, oliko lapuissa yhtäläisyyksiä ja mitä muita ajatuksia laput herättivät. Yllättikö jokin? Voiko ryhmä sitoutua, että näistä asioista ei enää heitetä läppää, koska ne loukkaavat jotakuta? 

VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖ  
Kesto: 10-15 min 

1. Pyydä nuoria miettimään, miten eri tavoin ihmisten oikeutta olla olemassa mitätöidään. Miten toisia alennetaan ja jätetään yksin.   
2. Kiusaaminen altistaa monenlaiselle pahoinvoinnille. Miksi joku kiusaa tai alistaa toista?   
3. Mitä seuraavat asiat tarkoittavat? Pyydä oppilaita kertomaan esimerkkejä tilanteista, joita heidän ikäisensä voisivat kohdata.    
– Näkymättömäksi tekeminen   
– Toisen kustannuksella nauraminen – nolaaminen   
– Haukkuminen, nimittely   
– Internetissä tapahtuva kiusaaminen   
– Fyysinen väkivalta   
– Pelottelu, uhkailu   
– Häpäisy   
– Seksuaalisesti loukkaava toiminta   
4. Miten toisista voisi pitää huolta?   
5. Miten muiden itsetuntoa voisi tukea?  

RÄHINÄÄ RATKOMASSA -PELI 
Kesto: 20-45 min 
Tarvikkeet: älypuhelin tai tabletti jokaiselle ryhmälle

Pelin tavoitteena on yhteistyön harjoitteleminen ja luokan ryhmähengen vahvistaminen. Pelin tehtävät ovat monipuolisia ja yhdessä toimimiseen kannustavia. 

Huom. Rähinää ratkomassa –pelin diat ja ohjeet löytyvät linkistä: https://www.mll.fi/tehtavat/232-rahinaa-ratkomassa-peli/.

Peliohjeet ohjaajalle: 

1. Kootkaa 3–6 hengen ryhmät. Varatkaa aikaa vähintään 20–40 minuuttia pelin pelaamiseen sekä aikaa pelikokemusten purkuun. 
2. Valitkaa mobiililaite, jolla pelaatte. Suosittelemme tablettia tai älypuhelinta. 
3. Rähinää ratkomassa -peli toimii Seppo-alustalla. Ladatkaa mobiilikaupasta Seppo-sovellus tai avatkaa selaimessa osoite play.seppo.io. Huomio. Selaimen kautta pelatessa, suositellaan Chromen tai Safarin käyttöä (ei Internet Exploreria). 
4. Jakakaa ryhmille oma tunnus: sininen, punainen, keltainen tai vihreä. 
5. Valitkaa kieli ja syöttäkää pelikoodi 4G376G 
6. Aloittakaa peli. Muistakaa ryhmätunnus. Huomio. Tehtävävastaukset eivät ole julkisia. 

Yhteistä pohdintaa pelin jälkeen: 
1. Mitä on mielestänne hyvä yhteistyö?  
2. Mikä oli teistä kiinnostavin tehtävä?  
3. Mikä tehtävä herätti eniten keskustelua? Miksi?  
4. Onko jokin asia, joka jäi mietityttämään ? 

LÄHTEET:  

Kiitos kaveruudelle-käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf 

MLL. Tukioppilastoiminnan materiaalit:  https://www.mll.fi/tehtavat/232-rahinaa-ratkomassa-peli/ 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/