Koulumotivaatio 7. lk

Motivaatio voidaan jakaa kolmeen eri muotoon. Yksilön voidaan nähdä olevan sekä motivoitunut sisäisesti että ulkoisesti tai yksilöllä voi olla motivaation puute eli amotivaatio.  

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa ihmisen toimintaa ohjaa yksilöstä itsestään kumpuava mielenkiinnon rooli. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa tekemisestä irrallinen palkkio.  Amotivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisellä ei ole motivaatiota. (Deci & Ryan, 2000) 

Lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja  koulumotivaatioon vaikuttavat tutkimusten mukaan sekä vanhempien että opettajien toiminta. Myös kouluympäristöllä on tutkitusti vaikutusta, jossa korostuvat kehitykselliset tavoitteet sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden tunteet. Sisäisen motivaation kehittymisen kannalta olennaista on kouluympäristössä positiivinen palaute ja hyvä vuorovaikutus, sekä se että oppilaat voivat itse vaikuttaa ja päättää tekemisistään. Uusimpien tutkimusten mukaan myös tunteiden merkitys nousee esille. Kiinnostuminen, onnistuminen ja yhdessä tekeminen ovat motivaation säilyvyyden kannalta oleellisessa asemassa. Myös kaveripiirin normit vaikuttavat kouluinnostukseen ja menestymiseen. Uusimmat motivaatioteoriat myös korostavat, että onnistunut opetus riippuu opettajien kyvystä sopeuttaa opetus opiskelijoiden mukaan. Omien vahvuuksien löytäminen antaa nuorelle kyvykkyyden tunnetta ja sinnikkyyden opettaminen auttaa motivaation säilyttämisessä. 

Koulumotivaatioon liittyvät harjoitukset korostavat positiivista palautetta, arvojen tarkastelua, unelmointia ja elämässä eteenpäin katsomista, omien mielenkiinnonkohteiden etsimistä sekä erilaisten oppimisstrategioiden kokeilemista. 

Lähteet: mm. Salmela-Aro, 2018,  Solares, Määttä & Kiuru, 2015 sekä Vasalampi & Salmela-Aro, 2014 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L6, L7 

  • Vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa ja luodaan edellytyksiä oppimista tukeville myönteisille kokemuksille ja tunteille 
  • Oppilas opettelee luottavaista ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen 
  • Vahvistetaan jokaisen oppilaan osallisuutta ja  mahdollisuutta vaikuttaa itse asioihin 
  • Opetellaan unelmointia ja omien vahvuuksien löytämistä 
  • Etsitään mielenkiinnon kohteita 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7, T8, T10, T11, T12), uskonto (T8, T9, T10), elämänkatsomustieto (T7,T10), yhteiskuntaoppi (T1,T5, T6, T8, T9), liikunta (T1,T8, T10, T11, T12, T13), oppilaanohjaus (T1, T2, T3, T4, T5, T6, T7) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

OPPIMISEN TILA 
Kesto: 5-10 min 

Joonas Miettinen on luonut teorian oppimisen tilasta (Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa, s. 30-32). Sen mukaan oppilaan oppimiseen vaikuttaa joko heikentävästi tai edistävästi eri osatekijöitä. Nämä tekijät tiedostamalla ja niitä aktiivisesti harjoittamalla voidaan valmennuksen keinoin vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, motivaatioon ja itse oppimiseen. 

Tämä lyhyen alkukartoituksen voi tehdä ryhmän kanssa viikoittain, jolloin lapsi ja nuori itse oppii tunnistamaan oppimisen tilaansa. Pyydä ryhmää istumaan kädet sylissä tai pöydällä ja toimimaan ohjeen mukaan. 

Oletko oppimisen tilassa? Nosta sormia sen mukaan ja pidä ylhäällä kaikkien väittämien ajan: 
1. Mikä on tunnetilasi? Nosta sormesi, jos tunnet myönteisiä tunteita, iloa ja innostusta. (vs. epämiellyttävät tunteet, ei myönteisiä tunteita)  
2. Mikä on víreystilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi virkeäksi. (vs. väsynyt, nukuttaa, uupunut olo) 
3. Mikä on motivaatiosi ja asenteesi? Nosta sormesi jos sinulla on motivaatiota ja halua oppia uutta (vs. ei kiinnostusta, ei halua oppia uutta, ei motivaatiota) 
4. Mikä on mielentilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi tyyneksi ja rauhalliseksi, ja olet asennoitunut oppimiseen. (vs. ajatukset vaeltavat ja harhailevat, vaikea ylläpitää keskittymistä, ei ole asennoitunut oppimiseen) 
5. Mikä on mielialasi? Nosta sormesi, jos mielesi on pirteä ja mieliala korkealla (vs. alhainen mieliala, alakuloa) 
6.  Mitkä ovat vahvuutesi ja arvosi? Nosta sormesi, jos osaat tunnistaa, tiedostaa ja hyödyntää omia vahvuuksiasi sekä arvojasi. (vs. ei työskentele vahvuuksilla tai arvojensa mukaan) 
7. Mikä on itseluottamuksesi, itsetuntemuksesi, itsearvostuksesi ja itsehillintäsi? Nosta sormesi, jos luotat omiin kykyihisi ja taitoihisi, tiedostat omat ominaisuutesi sekä osaat säädellä itseäsi ja sisäisiä prosessejasi. (vs. ei itseluottamusta ja arvostusta omiin kykyihin, ei säätele sisäisiä prosesseja) 

Tämän jälkeen tarkastelkaa, montako sormea on pystyssä (montako pistettä), ja miettikää mitä tekijöitä muuttamalla oppimisen tilasi voisi nousta (tarpeet). Luokan tai tilan seinälle voi myös tuottaa julisteen, josta jatkuvasti ryhmä voi nähdä oppimisen tilan osatekijät. 

ONKS MOTII?? TESTI JA LEARNING CAFE 
Kesto: 30 min 
Tarvikkeet: kopio kaikille motivaatiotestistä:  
https://peda.net/eurajoki/peruskoulut/oppiaineet/opinto-ohjaus/testej%C3%A4/motivaatiotesti

Jokainen ryhmäläinen tekee ensin yksin motivaatiotestin paperille. Testin tekemisen ja tulosten laskemisen jälkeen jakaudutaan pieniin ryhmiin, joissa kierretään Learning cafe-metodilla 5 eri keskustelu- ja ylöskirjauspistettä. Keskustelujen aiheet voivat olla esim: 

1.) Mikä koulussa on minulle hyödyllistä ja tarpeellista? 
2.) Mistä asioista koulussa haluaisin luopua? 
3.) Miten opiskeluympäristöämme voisi parantaa? 
4.) Mitä terveisiä lähettäisit opettajille liittyen koulussa viihtymiseen ja mielekkääseen opiskeluun? 
5.) Mitkä asiat sinua motivoivat eli mistä olet kiinnostunut ja innostunut? Voit mainita sekä kouluaineisiin liittyviä että koulun ulkopuolisiakin asioita. 

Tämän jälkeen vielä yhdessä tarkastellaan vastaukset ja käydään keskustelua, miksi on tärkeää tietää itseään motivoivista asioista, tavoista oppia ja mielenkiinnonkohteista. Lisäksi keskustellaan, miten motivaatiota voisi löytää ja herättää ja toisaalta, mistä koulunkäyntiin saa apua, jos koulu tuntuu vaikealle. 

SYTYKKEENI 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: paperia ja kynä tai tietokone 

Ohjataan kirjoittamaan paperiin tai tekstinkäsittelyohjelmaan otsikoksi kaksi kysymystä: 

1.) Mistä saan energiaa? 
2.) Mistä sytyn? 

Jokainen listaa niin monta asiaa kuin keksii: vähintään viisi asiaa olisi hyvä jokaisen saada mietittyä. Tehtävän tarkoituksena on osoittaa nuorille, ja kumota ajatus, että mikään ei motivoi, vaan kaikille löytyy jotain mikä kiinnostaa. Asiat saattavat olla kaikki koulun ulkopuolisia asioita ja sellaisia, jotka tuntuvat nuoresta mitättömiltä, mutta ryhmäläisille kannattaa yhteisessä keskustelussa listauksen jälkeen painottaa, että oma sytyke voi toimia esimerkiksi ammatinvalinnan pohjana, jota kautta lähdetään purkamaan, että mitä muita asioita sytykkeen ympärille tarvitaan, jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa.

JÄÄVUORITEHTÄVÄ  
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: A4-paperia ja kyniä 

Aluksi ohjataan ryhmää piirtämään A4-paperille keskelle paperia vaakaan lainehtiva veden pinta ja sen jälkeen veteen kellumaan jäävuori, josta osa on pinnan alla ja osa näkyvissä pinnan päällä. (Valmis vastaava pohja löytyy myös Vahvuusvariksen bongausoppaasta liitteestä 21). Pinnan yläpuolella olevaan jääosaan merkitään numero 1, pinnan alla olevaan jääosaan numero 2 ja veteen jäävuoren ulkopuolelle numero 3.  

Pyydetään ryhmäläisiä kirjoittamaan paperiin seuraavat asiat: 

Mikä on ollut elämässäsi (iso) tavoite, jonka olet saavuttanut? (uuden asian oppiminen, matkustaminen jonnekin haluttuun paikkaan, joukkueeseen pääseminen tms.) 

  1. Kirjoita se pinnan yläpuolella näkyvään jäävuoreen. 
  2. Kirjoita pinnan alle kaikki ne asiat, jotka tämän tavoitteen saavuttaminen on vaatinut. 
  3. Kirjoita myös, mitä vahvuuksia olet tarvinnut tai oppinut matkan varrella. 

Vinkki: Esillä voivat olla myös Pähkä ja Kamu –vahvuuskortit.

Lisätehtävä: Taivaalle voidaan piirtää myös unelma-pilviä, voihin voi kirjoittaa seuraavia tavoitteita ja unelmia. 

AARREKARTTA 
Kesto: 45-90 min 
Tarvikkeet: askartelutarvikkeita: paperia, kyniä, värejä, aikakausilehtiä, sakset, liimaa, kartonkeja ym. tai tietokoneet 

Annetaan aluksi ryhmäläisille tehtäväksi kirjoittaa paperille 10 min ajan niin monta omaa unelmaa kuin keksii. Ohjeeksi ryhmälle voi antaa asioiden pohtimisen eri näkökulmista: 

  • Fyysinen puoli 
  • Sydämen asiat 
  • Työ 
  • Talous 
  • Koti 
  • Henkiset tavoitteet 
  • Harrastukset 
  • Matkustelu 
  • Tavarat 
  • Elämäntapa jne. 

Ohjataan sitten ryhmää valitsemaan viisi näistä listatuista asioista ja ympyröimään ne. Seuraavaksi kirjoitetaan yhden sivun mittainen tarina siitä, millaista elämä olisi, jos saisit toteutettua kaikki nuo viisi unelmaa. Millainen olisi elämäntilanteesi? Millainen olisit ihmisenä? Miltä silloin tuntuisi? 

Kolmas vaihe on etsiä lehdistä tai netistä sopivia kuvia unelmiin liittyen ja tehdä niistä kollaasi. Laittakaa valmiit kollaasit näkyvälle paikalla, josta omaa aarrekarttaa voi ihailla ja muistuttaa mieliin omia unelmia kohti menemisestä.  

Vinkki: työstä voi ottaa kännykällä kuvan ja muistuttaa aina välillä sitä katsomaan. Tällöin alitajunta alkaa työstää asioita ja usein saattaa päätyä niiden äärelle.

MINUA INSPIROIVIA IHMISIÄ 
Kesto: 20-30 min 
Tarvikkeet: paperia ja kyniä 

Pyydetään ryhmäläisiä piirtämään paperille 4-6 ilmapalloa. Tämän jälkeen jokainen miettii 4-6 ihmistä, joita ihailee. Ihmiset voivat olla vain itselle tuttuja lähipiirin ihmisiä tai julkkiksia Suomesta ja ulkomailta. Ohjaa ryhmäläisiä miettimään ihmisiä koko elämän varrelta; niin lapsuudesta, alakouluiästä kuin nykysinkin. Ohjaa ryhmäläisiä pohtimaan samalla, miksi näitä ihmisiä on ihaillut tai ihailee nykyisin. Mitä he ovat tehneet ja saavuttaneet? Mitä sellaista heissä on, minkä piirteen tai taidon haluaisi itselleen? 

Kun kaikki ovat saaneet ilmapallonsa valmiiksi, kokoonnutaan joko yhteiseen keskusteluun tai pienempiin ryhmiin, jossa esitellään vähintään yksi itseä inspiroinut ihminen.  

OMAN SYDÄMEN ÄÄNET -LAUSETÄYDENNYS 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: kynät ja moniste tulostettuna kaikille: sydämen äänet lausetäydennys 

Ryhmälle monistetaan liitteessä oleva lauseentäydennystehtävä. Jokainen vastaa siihen rauhassa, eikä tehtävää ole tarkoitus jakaa toisten kanssa. Tekemisen jälkeen käydään kuitenkin yhteinen keskustelu, miltä tehtävä tuntui, mikä kohdista tuntuu itselle erityisen merkitykselliselle ja miksi, mihin oli vaikeaa vastata jne. 

ERILAISET OPISKELUTILANTEET 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: paperia ja kynä 

Ryhmää ohjataan ensin rauhoittumaan hyvään kuunteluasentoon ja halutessaan sulkemaan silmänsä: 

“Mieti kuluneita viikkoja koulussa ja palauttele mieliin erilaisia tunteja ja tilanteita. Mieti ensin opiskelutilanne, jossa sinulla oli mukavaa, koit onnistumisen tunnetta, ja oppitunnista tai tilanteesta jäi hyvä mieli. Palauta mieleen mahdollisimman tarkkaan, miten itse tilanteessa toimit, mitä tapahtui, keitä muita oli mukana vai olitko yksin jne. Avaa nyt silmäsi ja vastaa paperille seuraaviin kysymyksiin: 

1.) Mitä tilanteessa tapahtui ja miten itse siinä toimit? 
2.) Mitä eri tunteita koit tilanteessa? Nimeä tunteet 
3.) Miksi toimit tilanteessa juuri noin? Mistä syistä? 
4.) Mitä toiminnastasi seurasi? 
5.) Olisitko voinut tilanteessa myös toisin? 
 
Mieti uudelleen kuluneita viikkoja ja palauta nyt mieliin tilanne tai oppitunti, jossa joko tapahtui joku epäonnistuminen tai et tuntenut itseäsi aiheesta kiinnostuneeksi tai motivoituneeksi opiskeluun. Palauta taas mieleen mahdollisimman tarkkaan, miten itse tilanteessa toimit, mitä tapahtui, keitä muita oli mukana vai olitko yksin jne. Avaa nyt silmäsi ja vastaa paperille samoihin kysymyksiin kuin äsken” 

Lopuksi käydään yhteinen keskustelu: 

1.) Mikä oli suurin ja tärkein ero näiden tilanteiden välillä?  
2.) Miten voit itse vaikuttaa tulevaisuudessa tilanteisiin? 
3.) Mitä havaintoja teit suhteessa omaan toimintaasi verrattuna toisten toimintaan? 
4.) Miten saisit lisättyä onnistumisen tilanteita? 

LÄHTEET: 

Ståhlberg, L. & Herlevi, M. 2017. Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja. PS-kustannus. 

Ståhlberg, L. 2019. Pienryhmäohjaajan opas. PS-kustannus. 

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2017. Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. PS-kustannus. 

Opinvoimala-sivusto: https://www.opinvoimala.fi/sivu/itsetuntemus 

Eurajoen kunta Pedanet: https://peda.net/eurajoki/peruskoulut/oppiaineet/opinto-ohjaus/testej%C3%A4/motivaatiotesti