7. luokka

Itsetuntemus 7. lk

Kuka minä olen? 

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä.  Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.  

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.  

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.  

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Pohditaan omia vahvuuksia ja vahvistetaan itsetuntemuksen kehittymistä. 
  • Harjoitellaan myönteisten ajatusten hyödyntämistä vaikeiden tunteiden käsittelemisessä.  
  • Tutustutaan ajattelun apukäden käyttöön vaikeiden tunteiden ja kielteisten ajatusten säätelyssä. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus  (T1, T2, T3, T4), terveystieto (T2, T3, T4, T7, T11), liikunta (T8, T9, T10, T11), oppilaanohjaus (T2, T3, T4) uskonto (T8, T9), elämänkatsomustieto (T10) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET: 

VAHVUUSJÄRJESTELY 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu -vahvuuskortit

Ohjaaja jakaa osallistujat neljän hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan vahvuuskortit liitteestä. Kukin oppilas valitsee vahvuuskorteista 2-3 omia vahvuuksia parhaiten kuvaavaa korttia. Lisäksi jokainen valitsee yhden sellaisen kortin, jonka kuvaamia vahvuuksia haluaisi tulevaisuudessa itsellään olevan. Tämän jälkeen esitellään omat vahvuudet ryhmän muille jäsenille ja kerrotaan myös, mitä vahvuutta tavoitellaan.

ITSETUNTEMUKSEN RUUDUT 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: iso kartonki/paperi 4 kpl, kynät, Pähkä ja Kamu -vahvuuskortit tai vahvuussanalista tulostettuna 

Ohjaaja jakaa tilan neljään ruutuun, joihin asetetaan yksi iso paperi. Paperit otsikoidaan: ilot, pelot, vahvuudet, unelmat. Vahvuudet ruutuun on hyvä laittaa avuksi myös vahvuuskortit tai vahvuussanalista. Osallistujat jaetaan neljään pienryhmään ja kukin menee yhteen ruutuun. Osallistujat kirjoittavat paperille otsikon mukaisia asioita itsestään. Ohjaajan merkistä ryhmät vaihtavat seuraavaan ruutuun. Lopulta kaikki ovat käyneet kaikissa ruuduissa. Pienryhmät palaavat ruutuun, josta aloittivat, ja tutkivat paperilta: ”Onko joitakin asioita useasti? Mistä asioista on hyötyä tai haittaa?” Lopuksi jokainen pienryhmä esittelee koko ryhmälle tutkimustuloksiaan.

MYÖNTEISISTÄ AJATUKSISTA VOIMAA!
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto 

Joskus tunteet voivat olla vaivaksi ja meille syntyy monenlaisia ajatuksia. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta tunteiden ei voi antaa ohjata meitä täysin. Sen sijaan, että yritämme turhaan muuttaa tunnettamme, meidän tulisi muuttaa ikävää tunnetta aiheuttavia olosuhteita ja ajatuksiamme. Myönteiset ajatukset auttavat meitä hyväksymään kielteisen tunteen ja selviämään siitä, kun taas kielteiset ajatukset ylläpitävät vaikeaa tunnetta. Pientenkin myönteisten asioiden huomioiminen on hyödyllistä oman mielen hyvinvoinnin kannalta.  

Tässä harjoituksessa opetellaan, miten kielteiset ajatukset voidaan muuttaa positiivisemmiksi ajatuksiksi. Ohjaaja antaa osallistujille alla olevia esimerkki tilanteita pohdittavaksi. Keskustellaan yhdessä, millaisia positiivisia ajatuksia nuoret keksivät negatiivisten ajatusten tilalle.

  • En kestä tuota tyyppiä! (haittaava ajatus) 
    Tuo tyyppi saattaa ärsyttää minua joskus, mutta yleensä hän on ihan mukava. (auttava ajatus) 
  • En ole hyvä missään.  
    Olen hyvä monessa asiassa, esimerkiksi urheilussa, kuvaamataidossa, rakentelussa… 
  • Kaikki puhuvat minusta selkäni takana.  
    He eivät välttämättä edes puhu minusta, ehkä he kertovat vain vitsejä. Taidan mennä juttelemaan heille. 

Tämän jälkeen katsotaan Epäonnistua ja yrittää uudelleen -video: https://youtu.be/Ceizx3c-eTE?si=W3Ftjh_fDyPLNzeF (2:44 min). Lopuksi yhteistä keskustelua: 

  • Millaisia kielteisiä ajatuksia nuorella oli?  
  • Miten nämä kielteiset ajatukset vaikuttivat siihen, miltä nuoresta tuntui ja miten hän toimi?  
  • Mitä myönteisiä ajatuksia hän sai mieleensä?  
  • Mikä auttoi ja rohkaisi nuorta?  
  • Miten myönteiset ajatukset vaikuttivat hänen toimintaansa?

AJATTELUN APUKÄSI 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: kynät, Ajattelun apukäsi liitteestä tulosteet osallistujille: https://www.pesapuu.fi/wp-content/uploads/2019/01/ajattelunapukasi_vihko.pdf  

Harjoitellaan hyödyntämään ajattelun apukättä välineenä vaikeiden tunteiden ja kielteisten ajatusten säätelyssä, joka soveltuu niin pienten kuin isojenkin vastoinkäymisten käsittelyyn. Ohjaaja tulostaa osallistujille ajattelun apukäsi -kopion liitteestä. Nuoret kirjaavat asioita ylös kunkin sormen kohdalle alla olevien kysymysten mukaisesti. Apukäden hyödyntämistä voidaan harjoitella yhteisesti tai pienissä ryhmissä ohjaajan antaman esimerkkitapauksen avulla. Osallistujat voivat keksiä tapauksen myös itse.  

Esimerkkitapauksena voi olla esim. koetilanne, johon oppilas ei ollut ehtinyt valmistautua ollenkaan tai toinen oppilas kommentoi vaatteita/ulkonäköä loukkaavalla tavalla. 

Ajattelun apukäsi  

1. Peukku: Ärsyke  
Mitä tapahtuu tai tapahtui, joka herättää sinussa vaikeita tunteita?  

2. Etusormi: Tunteet  
Kuinka voimakas tunne on 1-10?  

3. Keskisormi: Kielteiset ajatukset  
Mitä kielteisiä ajatuksia ärsyke/tilanne sinussa herättää?  

4. Nimetön: Myönteiset ajatukset tai tsemppilauseet  
Mitä myönteistä voisit ajatella tai löytää tilanteesta?  

5. Pikkusormi: Reagointi  
Mitä voit tehdä? Mikä auttaa sinua selviytymään tilanteessa? Mitä mukavaa voit tehdä? Miten voit rauhoittua ja rentoutua?  

6. Kämmen: Tukiverkosto  
Kuka voi auttaa? Keneltä voit saada apua ja tukea? 

LÄHTEET: 

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 7.-9. luokat: https://www.ouka.fi/media/6379/download 

Barrett P. (2015). Friends- Ryhmänohjaajan opas lasten kanssa työskentelyyn. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Aseman Lapset. 

Pesäpuu, materiaalipankki: https://pesapuu.fi 

Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M. (2023). Hyvän mielen koulu käsikirja –  mielenterveystaitojen vahvistaminen yläkoulussa. Mieli Ry. Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki. 

Kiitos kaveruudelle-käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf