Tunteiden tunnistaminen 6.lk

Tunnetaidoiksi kutsutaan taitoja tunnistaa, säädellä, ilmaista ja sanoittaa tunteita. Tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielen hyvinvointia. Omien tunteiden läpi eläminen, hyväksyminen ja ilmaiseminen rakentavalla tavalla auttavat saavuttamaan tavoitteita sekä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omaa ja muiden ihmisten toimintaa. Se auttaa myös suhtautumaan toisen ihmisen tunteisiin. Tunteiden hallintaa ja oman toiminnan säätelemistä pidetäänkin tunnekasvatuksen tärkeimpinä tavoitteina.  
 
Tunnesäätelyn taitojen harjoittelun tavoitteena on oppia ymmärtämään tunteita, vähentää haavoittuvuutta kielteisille tunnekokemuksille ja lisätä tietoisesti positiivisia tunteita, sekä oppia päästämään irti kurjaa oloa tuottavista tunteista. Tunnesäätelyn harjoituksiin liittyy voimakkaasti myös rauhoittumisen elementti, josta on oma osionsa materiaalipaketissa. Tätä materiaalia voi hyödyntää tunnetaitojen opettamisen rinnalla.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Harjoitellaan nimeämään ja kuvailemaan tunteita. 
  • Opitaan löytämään itselle sopivia tapoja tunteiden säätelyyn erilaisissa tilanteissa. 
  • Harjoitellaan ottamaan omat ja toisten tunteet huomioon. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen:  suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8), uskonto (T11)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne


HARJOITUKSET: 

TUNNEALIAS 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu -tunnetilakortit , paperia, kynät  

Harjoituksen tarkoituksena on tunnistaa, mikä tunne on kyseessä ohjaajan kuvauksen perusteella. Tunnesanat voi tarvittaessa kirjoittaa taululle Pähkä ja Kamu-tunnetilakorteista tehtävän helpottamiseksi. Ohjaaja jakaa tyhjät paperit ja kynät ryhmäläisille. Harjoituksen voi tehdä yksin tai pareittain. Ohjeistetaan osallistujia kirjoittamaan paperille allekkain numerot 1-10.  Ohjaaja lukee vihjeen kerrallaan Pähkä ja Kamu tunnetilakorteista. Osallistujat arvaavat itsekseen tai parin kanssa, mistä tunteesta on kysymys. Tunne kirjoitetaan paperille ylös. Käydään vastaukset lopuksi läpi ja lasketaan pisteet. Kuka/ketkä saivat eniten oikeita vastauksia, kenestä tuli ryhmän tunnetaituri? 

MIELIPIDEJANA: MILLE SINUSTA TUNTUU…? 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: maalarinteippi  

Tilaan hahmotetaan joko kuvitteellinen jana kulkemaan ikkunan ja oven väliin tai merkitään mielipidejana lattiaan teipillä. Janan toinen ääripää nimetään kyllä- pääksi/positiiviseksi pääksi ja toinen ei-pääksi/negatiiviseksi pääksi. Ryhmän ohjaaja sanoo väittämiä ja ryhmäläiset asettuvat janalla oman mielipiteen/tunteen mukaan siihen kohtaan, kuinka paljon suuttumusta/ ärtymystä väittämä sinussa herättää. 

Väittämiä janaharjoitukseen: 
1.) Joku huomauttaa sinua kielenkäytöstäsi. 
2.) Saat koulutehtävän loman ajalle. 
3.) Olet saanut lahjaksi uuden hupparin, joka on mielestäsi tosi hieno, mutta kaverisi kommentoi sitä lapselliseksi. 
4.) Äitisi halaa sinua luokkakavereidesi nähden koulun parkkipaikalla. 
5.) Kaverisi hieroo hartioitasi, mutta ei ole kysynyt koskettamiseen lupaa. 
6.) Sinun kotiintuloaika iltaisin on tuntia ennen kuin muilla kavereillasi. 
7.) Kaadut ruokalassa tarjottimen kanssa ja joku kuvaa tapahtuman ja laittaa nimettömänä someen. 
8.) Saat kokeesta mielestäsi huonon numeron siihen nähden, kuinka paljon teit lukemisen eteen töitä. 

TUNNESÄÄTELYTAULU 
Kesto: 30 min 
Tarvikkeet: A4 paperi, kynät, värikynät 

Keskustellaan lasten kanssa vihan tunnistamisesta itsessä ja itsehillinnän keinoista. Itsehillintä tarkoittaa omien tunteiden hallitsemista ja tyynenä pysymistä. Itsehillintä auttaa meitä selviämään vaikeista tilanteista siten, että emme joudu hankaluuksiin. Keskusteluun kysymyksiä: 

  • Miksi itsehillintä on tärkeää? 
  • Mitä tapahtuu, kun menettää itsehillinnän? 
  • Millaisia seuraamuksia itsehillinnän menettämisellä voi olla?  
  • Mitä fyysisiä vihjeitä keho antaa, kun olet menettämässä itsehillintää? 

Keskustelun jälkeen ohjaaja järjestää luokkaan kolme toimintapistettä. Jokaisessa toimintapisteessä on A4 kokoinen paperi ja kynät valmiina. Ensimmäisessä toimintapisteessä paperiin kirjoitetaan erilaisia fyysisiä reaktioita, joita kehossa tapahtuu, kun ihminen on vihainen. Seuraavassa pisteessä kirjoitetaan, millaisia kielteisiä ajatuksia ihminen ajattelee ollessaan vihainen. Kolmannessa pisteessä lapset keksivät keinoja, joilla itseään voi rauhoittaa. Esimerkiksi nyrkkiin puristuneet kädet voidaan rauhoittaa laittamalla nyrkit taskuihin. Oppilaat voivat miettiä vinkkejä omien kokemusten kohdalta, miten he ovat rauhoitelleet itseään ollessaan vihaisia. 

Ohjaaja jakaa lapset kolmeen pisteeseen ja ryhmät kiertävät kaikki pisteet. Tuotokset laitetaan luokan seinälle kaikkien nähtäville mindmap- muotoisena ja käydään ne yhdessä läpi. Keskelle kirjoitetaan “tunnesäätelytaulu”  ja tämän ympärille laitetaan ryhmien tuotokset. 

Vinkki: harjoituksen voi tehdä myös pareittain ja tuotokset kerätään  yhteiselle alustalle. 

Oppilaiden jakamia vinkkejä voidaan tarvittaessa täydentää seuraavilla rauhoittumiskeinoilla:  

• Suljen silmät, hengitän syvään ja lasken kymmeneen.  
• Puristan kädet nyrkkiin ja laitan nyrkit taskuun.  
• Menen rauhoittumaan hetkeksi toiseen tilaan tai minulle mieluisaan paikkaan.  
• Laitan silmät kiinni ja kädet polville. Keskityn vain siihen, miltä polveni tuntuvat. Kun ärtymys menee ohi, avaan taas silmäni.  
• Suljen silmät ja lasken olkapäät alas! Sanon itselleni, että tämä on kiukkua.  
• Puhun jollekin siitä, mikä minua kiukuttaa.  
• Sanon mielipiteeni ja ajatukseni selkeästi.  
• Pyydän apua ajoissa.  
• Annan mielelleni muuta ajateltavaa. Ajattelen jotakin mukavaa asiaa, joka on tapahtunut minulle, kun huomaan kiukun merkkejä itsessäni. 
 • Teen jotakin mukavaa tekemistä, josta itselleni tulee hyvä mieli esim. luen kirjaa, kuuntelen musiikkia, piirrän, menen lenkille. 

HIDASTETTU FILMI
Kesto: 5-10 min 

Jokainen toimii tilassa yhtä aikaa ja yksin. Harjoitellaan tunteiden näyttämistä keholla ja ilmeillä. Ryhmän ohjaaja lukee tarinaa ja ryhmäläiset toimivat tarinan mukaan näytellen pantomiimina juonta, mutta hidastetusti ja ilmeitä korostaen. Ohjaajan kannattaa lukea tarinaa yksi virke kerrallaan. 

Tarina: 

Eräänä aamuna heräsin väsyneenä huonosti nukutun yön jälkeen. 
Haukottelin ja venyttelin. 
Noustessani seisomaan löin varpaani tuolin jalkaan ja minua kiukutti. 
Puin päälleni, mutta kaikki vaatteeni tuntuivat epämukavilta; ne kutittivat ja  tuntuivat pieniltä. 
Tunsin itseni hyvin nälkäiseksi, joten menin leikkaamaan leipää. 

Ja väsyneenä tietenkin leikkasin sormeeni; se sattui! 
Söin leipää ja join maitoa, mutta huomasinkin maidon mennen vanhaksi ja se maistui ällöttävälle! 
Huomasin, että minulle tulee kiire kouluun ja hätä, että myöhästyn tunnilta. 

Juoksin koululle ja ehdin onneksi juuri koulun ovelle. Se oli helpotus! 

Vedin ovea auki, mutta huomasin sen olevan lukossa ; mitä ihmettä? 
Sitten ympärilleni vilkuiltuani hämmästyin: koko koulu oli pimeänä, eikä ketään näkynyt! 
Siinä hetkessä tajusin; nythän on lauantai! Jee, vapaapäivä! 

Onnellisena kävelin kotiin. 
Kotona nappasin lauantaikarkkipussin kainalooni ja lysähdin iloisena takaisin sängylleni 

TUNNETAITOPEL
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: nopat, pelimerkit ja pelilauta liitteestä: https://viitotturakkaus.fi/tuote/emoji-tunteet-lautapeli-1/  

Ohjaaja jakaa lapset pieniin ryhmiin (2-3 henkilöä) ja jakaa jokaiselle ryhmälle pelilaudan liitteestä. Tunnelautapelissä heitetään noppaa, edetään nopan silmäluvun osoittama määrä ja vastataan pelilaudalla vastaan tuleviin kysymyksiin.  

LÄHTEET: 

Mielenterveyden keskusliitto: tunnealias: https://www.mtkl.fi/uploads/2019/08/74831231-9tunnealias.pdf 

Tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusmateriaalipaketti 6.lk. Tampereen kaupunki. Perusopetus.2023 

Tunnetaito-opas, SPR: https://rednet.punainenristi.fi/system/files/page/SPR%2C%20NOY_tunnetaito-opas%281%29_0.pdf 

Viitotturakkaus: https://viitotturakkaus.fi/