6. luokka

Myötätunto 6. lk

Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.  

Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.  

Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa. 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Pohditaan mitä on empatia ja myötätunto 
  • Harjoitellaan omien tunteiden ja myötätunnon ilmaisua 
  • Harjoitellaan toisen asemaan asettumista ja ristiriitatilanteissa toimimista. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T11, T12), elämänkatsomustieto (T4, T8, T10) 

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne


HARJOITUKSET: 

NYRKKI AUKI
Kesto: 5 min 
 
Jakaudutaan pareiksi. Ryhmän ohjaaja pyytää ensin toista pareista laittamaan kätensä mahdollisimman tiukkaan nyrkkiin ja antaa ohjeeksi, että toisen parista tulisi saada nyrkki auki käyttämällä kaikkia mahdollisia keinoja. Toimitaan hetki, jonka jälkeen vaihdetaan osia. Hetken kuluttua keskeytetään toiminta ja ohjaaja kysyy, kuinka moni sai kaverin nyrkin auki. Tämän jälkeen kysytään, kuinka moni sai nyrkin auki (tai yritti ratkaista tehtävän) voimalla. Lopuksi kysytään, kuinka moni pyysi paria avaamaan nyrkkinsä. Tästä käynnistetään keskustelu aiheeseen eli kaveritaitoihin ja tilanteiden ratkaisemiseen puhumalla, ei voimalla. 

Esim. Otatko tavaran kaverin kädestä vai pyydätkö häntä antamaan sen sinulle? 

MYÖTÄTUNTO HARJOITUS
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: Av-laitteisto 

Keskustellaan yhdessä mitä tarkoittaa empatia ja mitä on myötätunto. Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää, miltä toisesta tuntuu eri tilanteissa. Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Myötätunto on supervoima, jonka avulla autetaan toisia ja vahvistetaan omaa ja toisten hyvinvointia. 

Ohjaaja lukee muutaman esimerkin alta. Lapset pohtivat vieruskaverin kanssa, miltä toisesta henkilöstä tämä asia tuntuu ja miten siihen vastataan ja reagoidaan (sanat/teot). Miltä itsestä tuntuisi, jos sama juttu kävisi itselle? Käydään parien pohdinnat yhdessä läpi keskustellen. 

Esimerkki 1. Näytät koepaperiasi kaverillesi innoissasi, sillä sinulla on kaikki vastaukset oikein. Kaverilla ei mennyt koe kovin hyvin. Hänellä oli monta virhettä. 

Esimerkki 2. Näet ulkoilun aikana lapsen seisomassa yksin. Olet aikaisemminkin nähnyt hänet välitunneilla yksin. 

Lopuksi katsotaan havainnollistava video myötätunnosta: https://youtu.be/GdYJr03eJjE?si=5McN07dt6qrIfx_Q (3:05 min). Keskustelua videon katsomisen jälkeen:

  • Miten myötätunto näkyi videon henkilön toiminnassa? 
  • Mitä hän sai vastineeksi näistä teoista?

ERILAISET ROOLIT RISTIRIITATILANTEISSA 
Kesto: 20-30 min 
Tarvikkeet: tunne- ja kaveritaitokortit liitteestä: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/05/tunne-ja-kaveritaito-kortit-tulostusversio.pdf

Harjoituksen tavoitteena on pohtia, miltä kiusaaminen kiusatusta tuntuu ja minkälaisia rooleja kiusaamistilanteissa esiintyy. Ohjaaja voi muistuttaa lapsia kiusaamisen eri rooleista: mm. kiusattu, kiusaaja, apuri, kannustaja, puolustaja ja hiljaisen hyväksyjän rooli.  

Ohjaaja jakaa lapset pieniin ryhmiin (2-3 henkilöä) ja tulostaa kortit liitteestä. Lapset valitsevat kolme kuvaa ja kokoavat valitsemistaan korteista kuvasarjan/sarjakuvan tapahtumien kulusta liimaamalla kuvat A4 kokoiselle paperille. Jos sopivaa kuvaa ei löydy valmiista kuvista, voi jonkun osion sarjakuvaan myös piirtää. Lapset täydentävät sarjakuvaa ajatus- ja puhekuplilla. Valmiit sarjakuvat heijastetaan kaikkien näkyville. 

Yhteistä keskustelua sarjakuvien esitysten aikana  

  • Mitä rooleja siinä esiintyy? 
  • Mitä henkilöt ajattelevat? 
  • Miltä kiusatusta tuntuu? 
  • Mikä viritti sarjakuvan hahmossa tunteen, jonka vallassa ristiriita alkoi? 
  • Miten hahmo toimi tämän tunteen vallassa? 
  • Millaisia tunteita/reaktioita toiminta viritti osapuolissa? 
  • Mitä kaveritaitoa tilanteessa olisi voinut käyttää? 
  • Miten ristiriita sovittiin, miten toiselle aiheutunut paha mieli  hyvitetään? 

Vinkki: Valmiista sarjakuvista voidaan tehdä myös kolmen still -kuvan sarjoja eli pysäytettyjä tilannekuvia tai patsaita. Mitä tapahtui ennen kuvaa, kuvan hetkellä ja mitä siitä seurasi? 

EMPATIA ROOLILEIKKI
Kesto: 20-30 min 
Tarvikkeet: tabletit/kamera 

Ohjaaja jakaa lapset 4-5 hengen ryhmiin. Ohjaaja esittelee yhteisen roolileikki harjoituksen, minkä lapset esittävät ja kuvaavat omassa ryhmässään. Muistetaan, että toisia kohdellaan aina kunnioittavasti ja tämän roolileikin tarkoituksena on asettua toisen henkilön asemaan ja ymmärtää miltä hänestä voisi tilanteessa tuntua. 

Ohjaaja lukee ryhmille alla olevan alustuksen ennen varsinaista roolileikkiharjoitusta: 

Kuvitellaan, että palaatte kouluun pitkän kesäloman jälkeen. Yksi luokan oppilaista, Tahti, on saanut kesän aikana silmälasit. Hän on todella hermostunut tullessaan kouluun lasit päässä. Hänen tekisi mieli piilottaa ne reppuun. Hän pelkää, että häntä kiusataan niiden takia ja että muut nauravat hänelle.  

Ohjaaja lukee ja heijastaa taululle harjoituksen, että se on näkyvillä ryhmille työskentelyn aikana. 

Empatia harjoitus 

Muut oppilaat istuvat luokassa ja Tahti tulee sinne viimeisenä. Hän epäröi ovella astua sisään. Hänestä tuntuu että kaikki katsovat ja osoittelevat häntä lasien takia. Tahtia itkettää, koska häntä pelottaa niin paljon. Häntä jännittää ensimmäinen välitunti, joko häntä sitten nimitellään.  

Jakakaa roolit ryhmässä niin, että yksi henkilö on Tahti ja  3-4 muuta aktiivista oppilasta. Näytelkää ja kuvatkaa kaksi kohtausta, harjoitus 1 ja harjoitus 2. 

Harjoitus 1: Näytelkää pahin mahdollinen tilanne Tahdin kannalta, jossa häntä moititaan lasien takia ja hänelle nauretaan. Miltä Tahdista tuntuu?  

Harjoitus 2: Näytelkää tilanne niin, että muut oppilaat ottavat Tahdin tunteet huomioon ja ovat empaattisia häntä kohtaan. Miltä Tahdista nyt tuntuu? 

Tuotokset esitellään luokalle ja keskustellaan niistä yhdessä: 

  • Miltä tuntui kokea tällainen tilanne Tahdin näkökulmasta?  
  • Mitä se sai sinut ajattelemaan/tuntemaan?  
  • Miltä Tahdista mielestäsi tuntuu tulla kouluun silmälasit päässä? 
  • Miltä sinusta tuntuisi? 
  • Mitä muut oppilaat voisivat tehdä, jotta Tahti kokisi silmälasien olevan ok? 
  • Mitä juuri sinä voisit tehdä, jotta Tahdin ei tarvitsisi jännittää niin paljon kun hän tulee kouluun? 

EMPATIAPELI 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: nopat, pelimerkit, pelilauta liitteestä ja siihen liittyvät kortit: https://cdn.freeed.com/uploads/3fd20140-2726-4d85-971e-5da081438728/attachment.pdf  

Pelataan pienissä ryhmissä empatia -peliä. Ohjaaja jakaa lapset ryhmiin (2-4 henkilöä) ja tulostaa jokaiselle ryhmälle pelilaudan sekä peliin liittyvät kortit liitteestä. 

MYÖTÄTUNTO JA JAETUT KOKEMUKSET
Kesto: 10 min 

Ryhmä asettuu jonoon keskelle tilaa. Sovitaan yhteisesti että jonon vasemmalla puolella on “KYLLÄ” ja oikealla puolella “EI”. Ryhmän ohjaaja sanoo väittämiä ja jokainen siirtyy sen mukaan kyllä tai ei –puolelle, miten kuluneen viikon aikana on väittämän kokenut.  
Väittämät: 

  • Olen auttanut toista viikon aikana. 
  • Olen tuntenut yksinäisyyttä viikon aikana. 
  • Olen suuttunut viimeisen viikon aikana. 
  • Olen nukkunut huonosti viikon aikana. 
  • Olen tullut kiusatuksi viikon aikana. 
  • Olen epäonnistunut jossakin viikon aikana. 
  • Olen onnistunut jossakin viikon aikana. 
  • Olen tuntenut kateutta viikon aikana. 
  • Olen lohduttanut toista viikon aikana.  
  • Olen kehunut ja kiittänyt toista viikon aikana. 
  • Jne. 

Harjoituksen tavoitteena on aina väittämän jälkeen keskustella koetusta ja jakaa kokemuksia ja huomata, että ryhmässä on muitakin jotka tuntevat ja kokevat samaa. Yhdessä myös mietitään, miten ongelmallisissa tilanteissa voi tehdä ja toimia, keneltä voi pyytää apua ja saada vertaistukea.

LÄHTEET: 

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta 

Kataja, Jaakkola & Liukkonen. (2011). Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS- kustannus 

Viitottu rakkaus: https://viitotturakkaus.fi/tuote/empatian-supersankaripaketti/ 

Tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusmateriaalipaketti 6.lk. Tampereen kaupunki. Perusopetus. 2023. 

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 5.-6. luokat, Oulu.: https://www.ouka.fi/media/6378/download 

Tunne- ja kaveritaitokortit alakouluun. Mieli Ry: Tunne- ja kaveritaitokortit alakouluun – MIELI ry 

Empatia-peli: https://cdn.freeed.com/uploads/3fd20140-2726-4d85-971e-5da081438728/attachment.pdf 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/