Koulumotivaatio 6. lk

Motivaatio voidaan jakaa kolmeen eri muotoon. Yksilön voidaan nähdä olevan sekä motivoitunut sisäisesti että ulkoisesti tai yksilöllä voi olla motivaation puute eli amotivaatio.

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa ihmisen toimintaa ohjaa yksilöstä itsestään kumpuava mielenkiinnon rooli. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa tekemisestä irrallinen palkkio. Amotivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisellä ei ole motivaatiota. (Deci & Ryan, 2000)

Lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja koulumotivaatioon vaikuttavat tutkimusten mukaan sekä vanhempien että opettajien toiminta. Myös kouluympäristöllä on tutkitusti vaikutusta, jossa korostuvat kehitykselliset tavoitteet sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden tunteet. Sisäisen motivaation kehittymisen kannalta olennaista on kouluympäristössä positiivinen palaute ja hyvä vuorovaikutus, sekä se että oppilaat voivat itse vaikuttaa ja päättää tekemisistään. Uusimpien tutkimusten mukaan myös tunteiden merkitys nousee esille. Kiinnostuminen, onnistuminen ja yhdessä tekeminen ovat motivaation säilyvyyden kannalta oleellisessa asemassa. Myös kaveripiirin normit vaikuttavat kouluinnostukseen ja menestymiseen. Uusimmat motivaatioteoriat myös korostavat, että onnistunut opetus riippuu opettajien kyvystä sopeuttaa opetus opiskelijoiden mukaan. Omien vahvuuksien löytäminen antaa nuorelle kyvykkyyden tunnetta ja sinnikkyyden opettaminen auttaa motivaation säilyttämisessä.

Koulumotivaatioon liittyvät harjoitukset korostavat positiivista palautetta, arvojen tarkastelua, unelmointia ja elämässä eteenpäin katsomista, omien mielenkiinnonkohteiden etsimistä sekä erilaisten oppimisstrategioiden kokeilemista.

Lähteet: mm. Salmela-Aro, 2018, Solares, Määttä & Kiuru, 2015 sekä Vasalampi & Salmela-Aro, 2014

Tavoitteet: L1, L2, L3, L6, L7

Oppilas oppii tunnistamaan oma tapansa oppia, ja kehittämään oppimisstrategioitaan
Oppilas opettelee luottavaista ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen
Vahvistetaan jokaisen oppilaan osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itse asioihin
Opetellaan unelmointia ja omien vahvuuksien löytämistä
Etsitään mielenkiinnon kohteita

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), uskonto (T10, T11, T12), ympäristöoppi (T2, T8, T10), elämänkatsomustieto (T3,T4), yhteiskuntaoppi (T1,T3, T5, T7)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

OPPIMISEN TILA
Kesto: 5-10 min

Joonas Miettinen on luonut teorian oppimisen tilasta (Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa, s. 30-32). Sen mukaan oppilaan oppimiseen vaikuttaa joko heikentävästi tai edistävästi eri osatekijöitä. Nämä tekijät tiedostamalla ja niitä aktiivisesti harjoittamalla voidaan valmennuksen keinoin vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, motivaatioon ja itse oppimiseen.

Tämä lyhyen alkukartoituksen voi tehdä ryhmän kanssa viikoittain, jolloin lapsi ja nuori itse oppii tunnistamaan oppimisen tilaansa. Pyydä ryhmää istumaan kädet sylissä tai pöydällä ja toimimaan ohjeen mukaan.

Oletko oppimisen tilassa? Nosta sormia sen mukaan ja pidä ylhäällä kaikkien väittämien ajan:
1. Mikä on tunnetilasi? Nosta sormesi, jos tunnet myönteisiä tunteita, iloa ja innostusta. (vs. epämiellyttävät tunteet, ei myönteisiä tunteita)
2. Mikä on víreystilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi virkeäksi. (vs. väsynyt, nukuttaa, uupunut olo)
3. Mikä on motivaatiosi ja asenteesi? Nosta sormesi jos sinulla on motivaatiota ja halua oppia uutta (vs. ei kiinnostusta, ei halua oppia uutta, ei motivaatiota)
4. Mikä on mielentilasi? Nosta sormesi, jos tunnet olosi tyyneksi ja rauhalliseksi, ja olet asennoitunut oppimiseen. (vs. ajatukset vaeltavat ja harhailevat, vaikea ylläpitää keskittymistä, ei ole asennoitunut oppimiseen)
5. Mikä on mielialasi? Nosta sormesi, jos mielesi on pirteä ja mieliala korkealla (vs. alhainen mieliala, alakuloa)
6. Mitkä ovat vahvuutesi ja arvosi? Nosta sormesi, jos osaat tunnistaa, tiedostaa ja hyödyntää omia vahvuuksiasi sekä arvojasi. (vs. ei työskentele vahvuuksilla tai arvojensa mukaan)
7. Mikä on itseluottamuksesi, itsetuntemuksesi, itsearvostuksesi ja itsehillintäsi? Nosta sormesi, jos luotat omiin kykyihisi ja taitoihisi, tiedostat omat ominaisuutesi sekä osaat säädellä itseäsi ja sisäisiä prosessejasi. (vs. ei itseluottamusta ja arvostusta omiin kykyihin, ei säätele sisäisiä prosesseja)

Tämän jälkeen tarkastelkaa, montako sormea on pystyssä (montako pistettä), ja miettikää mitä tekijöitä muuttamalla oppimisen tilasi voisi nousta (tarpeet). Luokan tai tilan seinälle voi myös tuottaa julisteen, josta jatkuvasti ryhmä voi nähdä oppimisen tilan osatekijät.

OPISKELUTAITOJEN LAPPUÄÄNESTYS
Kesto: 5 min
Tarvikkeet: jokaiselle osallistujalle punainen ja vihreä lappu tai värikynä

Harjoitus sopii alkukartoitukseksi aiheeseen. Jokaiselle osallistujalle jaetaan vihreä ja punainen lappu, joita nostamalla ilmaistaan oma mielipide.
Vihreä lappu/kynä = samaa mieltä
Punainen lappu/kynä = eri mieltä
Molemmat yhtä aikaa = en osaa sanoa tai ehkä

Ryhmän ohjaaja lukee väittämän, johon reagoidaan oman mielipiteen mukaista lappua nostamalla:

Tiedän, miten opin parhaiten.
Olen tietoisesti pohtinut omia opiskelutaitojani.
Olen joskus tehnyt lukusuunnitelman.
Käytän säännöllisesti kalenteria.
Osaan tehdä muistiinpanoja.
Olen aktiivinen tunneilla.
Osaan tehdä miellekartan/mind-mapin.
Olen hyvä opettelemaan asioita ulkoa.
Koen oppimisen iloa.
Osaan asettaa tavoitteita.
Motivaationi tuntuu olevan jatkuvasti kadoksissa.
Luen mieluummin paperista oppikirjaa kuin digimateriaalia.
Kertaan usein läksyjä illalla.
Jos saan kokeesta huonon numeron, tiedän yleensä, mistä se johtuu.
Tunneilla on vaikea keskittyä.
Olen usein stressaantunut koulun vuoksi.
Minulle sopii parhaiten itsenäinen opiskelu.
Opin parhaiten ryhmässä ajatuksia toisten kanssa jakamalla.
Löydän helposti etsimäni tiedon internetistä.
Opiskelu on mukavaa.

Lappujen noston jälkeen on tärkeää käydä keskustelu, ettei vastauksia tarvitse kaikkiin vielä ollakaan ja kertoa, mistä ja keneltä saa apua näitä asioita pohtiessa.

Vinkki: toki harjoituksessa voi käyttää peukkua, kyykyyn-ylös -menoa tai janaa, jos ei halua valmistaa lappuja

OMAT UNELMAT
Kesto: 15 min
Tarvikkeet: paperia ja kyniä

Jokainen tarvitsee unelmia ja päämääriä mitä kohti mennä. Ohjeista ryhmää miettimään ensin rauhallisesti omia unelmia (voitte tehdä myös ensin rentoutusharjoituksena mielikuvamatkan tulevaisuuteen). Tämän jälkeen jokainen saa toteuttaa omalla tavallaan unelmien tekemisen näkyväksi: piirroksena, ajatuskarttana, ainekirjoituksena, listana…

POSITIIVISET UUTISET
Kesto: 10 min esitys, valmistelut 10-30 min

Suunnitelkaa ja toteuttakaa uutislähetyksiä, joissa kerrotte onnistumisista ja taitojen kehittymisestä. Esimerkiksi kerran viikossa/kuussa positiivisten uutisten lähetys, johon ryhmäläiset kuvaavat, kirjoittavat, piirtävät ja esittelevät monipuolisesti erilaisia arjen onnistumisia ja positiivisia kokemuksia.

HYVIEN MUISTOJEN LAATIKKO
Kesto: 5 min säännöllisesti

Ryhmäläiset kirjoittavat sopivissa hetkissä hyviä muistoja ja onnistumisten kokemuksia yhteiseen laatikkoon. Luetaan viikon, kuukauden tai lukukauden lopussa, missä asioissa on yhdessä onnistuttu.

PIENI PURKKI PARHAUTTA
Kesto: purkin teko n. 20 min + 5 min säännöllisesti lappujen tekoon ja lukemiseen
Tarvikkeet: kannellinen purkki

Tarvitaan tyhjä kannellinen purkki joko koko luokalle yhteinen tai ryhmäläisille omat purkit. Koristellaan purkki valitulla tavalla. Aina, kun luokassa/nuoren elämässä tapahtuu jotain hyvää tai suorastaan mahtavaa, kirjoitetaan siitä paperinpalaan ja pistetään purkkiin. Voidaan avata purkki ja lukea sisältö esim. viikoittain tai erityisinä päivinä tai silloin kun on paha mieli.

UNELMIEN SANKARI
Kesto: 30 min

Keskustellaan aluksi koko ryhmän kanssa, mitä sankarit ovat, ja millainen heidän unelmiensa sankari voisi olla:
– Miltä hän näyttäisi?
– Mitä hän tekisi?
– Mitä häneltä voisi oppia?
– Miten hänenlaisekseen voisi pyrkiä?
– Mitä täytyisi opiskella ja oppia?

Tämän jälkeen jaetaan paperit, jotka kiinnitetään pulpettiin. Ryhmäläisten tehtävänä on piirtää oma unelmien sankari silmät suljettuina. Kuvaan on piirrettävä pään ääriviivat, silmät, nenä, suu, korvat ja hiukset. Kuva voi olla kasvokuva tai vartalokuva. Tarkoituksena on päästää oma mielikuvitus valloilleen ja antaa kynän liikkua mielikuvituksen mukana. Unelmien sankarit voidaan kerätä luokan seinälle näkyviin.

UNELMAKOULU (“joo ja” –harjoitus)
Kesto: 10 min

“Joo ja “-harjoitus etenee niin, että yksi ryhmäläinen sanoo ääneen idean. Seuraava vastaa “joo” ja jatkaa lisäten oman ideansa. Ryhmä suunnittelee unelmakoulun. Millainen on koulu, jossa haluat opiskella ja jossa oikeasti opit. Rahalla ei ole väliä, mutta ideoiden tulee keskittyä oppimiseen.

KIRJE TULEVAISUUDESTA
Kesto: 30 min

Ryhmäläiset kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa he kertovat, millaisia he ovat kolmen vuoden päästä. Mitä he ovat saavuttaneet tuolloin? Mitä tapahtui matkan varrella ja mitkä asiat auttoivat pääsemään tähän tavoitteeseen?

AIKUISENA MINUSTA TULEE
Kesto: 45 min
Välineet: paperia, värikyniä, askartelutarvikkeita

Oppilaiden tehtävänä on tehdä teos tulevaisuuden elämästä. Se voi olla omakuva tai piirros tulevaisuuden asuinympäristöstä, työstä tai muusta haaveesta. Oppilaat voivat toteuttaa sen haluamallaan tekniikalla, kuten vesiväreillä, tusseilla tai kollaasityylillä. Kuvittelua helpottavia kysymyksiä, jotka opettaja voi lukea tai kirjoittaa taululle:

Miltä asuinympäristö näyttää?
Mitä teet päivisin?
Kenen kanssa asut?
Millaisella kulkuvälineellä liikut?
Mitä harrastat? Yms.

RULETTI
Kesto: 10-15 min

Asetutaan seisomaan kahteen sisäkkäiseen piiriin niin, että sisemmän piirin ryhmäläisten kasvot ovat kohti ulkopiiriläisiä eli sisäpiiriläisten selät vastakkain. Jokaisen sisäpiiriläisen kohdalla on yksi ulkopiiriläinen eli oma pari. Ensimmäiseksi tervehditään jotenkin paria, mikä tälle parille tuntuu luontevalta tavalta tervehtiä (kättely, kivet, halaus, sanallinen moikkaus…). Seuraavaksi ryhmän ohjaaja sanoo jonkun haastattelukysymyksen, jonka parit kysyvät toisiltaan. Kun molemmat ovat kysyneet ja vastanneet, kiitetään paria ja ulkopiiri siirtyy kellon suuntaan yhden ihmisen eteenpäin -> uusi pari. Taas tervehditään, kysytään ja vastataan ja kiitetään. Jatketaan samalla tavalla koko kierros läpi.

Kysymyksiä voisivat olla esim:

Mistä asioista olet kiinnostunut?
Mitä haluaisit tehdä “isona”?
Missä kuvittelet olevasi 10 vuoden päästä?
Mistä asioista koulussa pidät?
Mitä haluaisit kouluun lisää?
Mikä sinulle on tärkeää?
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi?
Minkä taidon haluaisit osata paremmin?
Mitä teet mieluiten vapaa-aikana?

LANNISTAVAN PUHEEN MUUTTAMINEN
Kesto: 5 min

Ryhmän ohjaaja kirjoittaa taululle/näkyville lauseet:
“Sinä olet laiska.”
“Sinä et osaa mitään.”
“Sinä olet huono.”
“Sinä et ikinä onnistu.”

Ryhmäläisiä pyydetään toistamaan nämä lauseet itselleen. Käydään keskustelua siitä, ovatko nämä itselle tuttuja ajatuksia ja jos ovat niin kuinka usein. Kerrotaan, että kyseessä on negatiivinen sisäinen puhe. Millainen olo näistä tulee itselle?

Ryhmän ohjaaja kirjoittaa näkyviin uudet lauseet:
“Minä onnistun kun yritän.”
“Olen arvokas.”
“Minä riitän.”

Ryhmäläisiä pyydetään nyt vuorostaan toistamaan nämä lauseet itselleen ääneen. Samalla heitä voi pyytää silittämään omia käsivarsiaan. Käydään keskustelua siitä, millainen olo lauseista nyt tulee. Kummalla tavalla he voisivat opetella puhumaan itselleen erilaisissa tilanteissa?
(Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa, s. 72)

YOUTUBE -VIDEOITA OPPILAIDEN KANSSA KATSOTTAVAKSI:

Yle Summeri, Näin löydät opiskelumotivaation:
https://youtu.be/l1Yf6hTxMeo?si=FTfcgjxULAEbqPCS (3:44 min)

Yle MIX, KOULU AHDISTAA?! – Miten motivaatio löytyy:
https://youtu.be/xMkkgn_Yj1w?si=EU6U_x941FunBlS2 (11:06 min)

LÄHTEET:

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta

Ståhlberg, L. & Herlevi, M. 2017. Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja. PS-kustannus.

Ståhlberg, L. 2019. Pienryhmäohjaajan opas. PS-kustannus.