Itsetuntemus 6. lk

Kuka minä olen?

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7

Opitaan tunnistamaan ja nimeämään omia vahvuuksia.
Vahvistetaan itsetuntemusta tutustumalla omiin taitoihin ja ominaisuuksiin.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T10, T11, T12), elämänkatsomustieto (T1, T3, T4)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

TUTUSTUTAAN VAHVUUKSIIN
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu vahvuuskortit

Ohjaaja muodostaa luokkaan viisi toimintapistettä (pöydät/pulpetit), joissa jokaisessa pisteessä on esillä neljä vahvuutta Pähkä ja Kamu vahvuuskorteista. Ohjaaja jakaa osallistujat toimintapisteisiin, 4-5 henkilöä/toimintapiste. Osallistujat kiertävät kaikki toimintapisteet läpi ja tutustuvat vahvuuskortteihin alla olevien ohjeiden mukaan.

Ohjeet toimintapisteissä työskentelyyn:

Lukekaa vahvuudet ja kortin takana olevat selitykset
Pohtikaa, missä tilanteissa kyseisiä vahvuuksia voisi tarvita
Pohtikaa, onko sen toimintapisteen korteissa joku sinulle ominainen vahvuus ja miten se näkyy

TUNNISTA OMAT VAHVUUDET
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: moniste tulostettuna liitteestä: vahvuussanat, kynät

Jokaiselle lapselle jaetaan vahvuussanalista liitteestä. Ohjaaja pyytää lapsia lukemaan kaikki 20 vahvuutta listalta ja alleviivaamaan 10 itselleen sopivaa vahvuutta. Suuressa määrässä valintoja tarkoituksena on se, että jokainen vahvuus pitää lukea rauhassa ja pohtia sen sopivuutta itselle.

Pyydä seuraavaksi lapsia valitsemaan näistä kymmenestä alleviivatusta vahvuudesta viisi omaa ydinvahvuutta. Omat ydinvahvuudet ympyröidään vahvuussanalistalta.

Tehtävän jälkeen keskustellaan parin kanssa omista ydinvahvuuksista.

Oliko helppoa tunnistaa omat vahvuudet?
Olitteko valinneet samoja vahvuuksia?
Kerro parille esimerkkitilanteita, missä sinun ydinvahvuudet ovat tulleet esille ja miten.

Lopuksi tehdään oma vahvuuspilvi. Tämän voi toteuttaa joko tietokoneella (kts. kuva) tai vaihtoehtoisesti leikataan pilvi kartongista ja kirjoitetaan siihen omat viisi ydinvahvuutta. Laitetaan lasten tekemät pilvet näkyville luokan seinälle.

ELÄMÄN PELIKORTIT
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: Elämän pelikortit -korttipohjat monistettuina liitteestä niin, että jokainen saa yhden kortin kustakin kategoriasta: https://cdn.mll.fi/prod/2018/01/18155139/El%C3%A4m%C3%A4n-pelikortit.pdf

Ohjaaja jakaa jokaiselle osallistujalle viisi korttia, yksi kustakin ryhmästä. Kortit ovat erilaisiin aihealueisiin liittyviä taitoja tai ominaisuuksia, joita yksilöllä voi olla.
Korttien kategoriat ovat:

lähiviikkojen päällimmäinen tunne
sosiaaliset taidot
fyysiset ominaisuudet
psyykkiset ominaisuudet
taidot.

Osallistujat saavat vaihdella kortteja keskenään siten, että lopuksi jokaiselle jää käteen kortit, joiden ominaisuudet tai taidot hän kokee omikseen. Tehtävässä saa vapaasti liikkua ja käydä toisten luona vaihtamassa kortteja. Purkakaa harjoitus siten, että jokainen kertoo itsestään korttien avulla. Jokainen kortti luetaan ääneen ja siitä kerrotaan, miten se näkyy omassa elämässä. Jos käteen jää kortti, joka ei tunnu omalta, mutta jota ei ole saanut vaihdetuksi, sen voi mainita. Kortit auttavat paitsi huomaamaan ja tunnistamaan omia taitoja ja ominaisuuksia, myös kertomaan itsestään muille sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten tulisi kertoneeksi.

Harjoitusta voi myös jatkaa siten, että jokainen voi valita itselleen lisäksi yhden sellaisen kortin, jonka taidon tai ominaisuuden toivoisi vahvistuvan tai kehittyvän.

MINÄ OLEN HYVÄ TYYPPI!
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: kamerat tai tabletit, kuvausrekvisiittaa, vahvuussanalista tarvittaessa: vahvuussanat

Oppilaat jaetaan pareihin tai pienryhmiin. Oppilaiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa valokuva itsestään, jonka aiheena on ”Minä olen hyvä tyyppi”. Kuvassa voivat tulla esille oppilaan vahvuudet, ominaisuudet tai unelmat. Oppilaat voivat miettiä valmiiksi rekvisiitan, kuvausympäristön, kuvakulman ja asennon niin, että kuvasta tulee esille oma ainutlaatuisuus ja arvokkuus mahdollisimman hyvin. Oppilaalla voi olla halutessaan kuvassa mukana esim. kyltti tai kortti, missä lukee oma vahvuus tai vahvuuksia. Katsotaan valmiit kuvat koko ryhmän kesken. Kuvat voidaan myös tulostaa ja laittaa seinälle tai niistä voidaan tehdä vaikka näyttely vanhempainiltaa varten.

LÄHTEET:

Avola, P. & Pentikäinen, V. (2020). Kukoistava kasvatus: Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing Oy.

MLL. Tehtäväkortit, elämän pelikortit: https://www.mll.fi/tehtavat/elaman-pelikortit-mina-kasitys-ja-itsetunto/

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 5.-6. luokat, Oulu.: https://www.ouka.fi/media/6378/download